Eräs kameran helpoimmin ymmärrettäviä ominaisuuksia on sen megapikselien määrä. Megapikseleitä on kätevä vertailla: tässä kamerassa on 16 megapikseliä, tässä 18 megapikseliä. Suurempi on selvästi parempi – vai onko? Totuus on, että kaikissa nykyisissä kameroissa on enemmän kuin tarpeeksi megapikseleitä.
Et siis voi enää nykyään ostaa kameraa, jossa on liian vähän megapikseleitä. Ei myöskään kannata automaattisesti valita kameraa, jossa on suurin määrä megapikseleitä. Se ei kerro suoraan kuvanlaadusta. Jos haluat vertailla jotain, millä on merkitystä kuvanlaadun kannalta, valitse kamera, jossa on millimetreissä mitattuna isompi kenno.
Mitä megapikselit ovat?
Pikseli on käytännössä yksi värillinen piste kuvassa, pienin elementti, josta kuva koostuu. Megapikseli tarkoittaa miljoonaa pikseliä. 10 megapikselin kuva koostuu siis kymmenestä miljoonasta yksittäisestä pisteestä, noin karkeasti. Kuvan megapikselien määrä voidaan laskea kertomalla sen leveys ja korkeus. Esimerkiksi Canon EOS 550D ottaa kuvia, joiden koko on 5184 × 3456 = 17,9 miljoonaa pikseliä. Markkinointi pyöristää tuon 18 megapikseliin.
Megapikselien määrä ei liity suoranaisesti kuvan laatuun. Hyvän kuvan voi saada pienemmällä tai suuremmalla määrällä megapikseleitä ja kamerassa käytetyn kennon laatu ratkaisee paljon enemmän kuin se, montako megapikseliä kyseinen kenno tallentaa.
Paljonko megapikseleitä tarvitaan?
Riippuu siitä, mitä kuvalla halutaan tehdä. Nettikäytössä varsin käyttökelpoisen kokoisia ovat kuvat, joiden pidempi sivu on noin tuhat pikseliä. Tällaisessä oikein mukavan kokoisessa kuvassa on noin 0,8 megapikseliä.
Tulostamisessa tarvitaan enemmän pikseleitä. Erittäin tarkkoja kuvia syntyy, kun tuumalle tulostetaan 300 pistettä (kuvan tarkkuus on 300 ppi). Kymppikuvassa (10 × 15 cm) on tuumia 4 × 6, eli 300 ppi -tarkkuuteen tarvitaan 1200 x 1800 pikseliä – noin 2,1 megapikseliä.
Jos kuvasta halutaan noin A4-kokoinen, pikseleitä tarvitaan noin 2600 × 3500, eli noin 9,1 megapikseliä. A3-koko on tuplasti isompi, joten jos haluaa A3-tulosteen 300 ppi:n tarkkuudella, tarvitaan noin 18 megapikseliä. Vihdoin löytyi kuvakoko, jossa järjestelmäkameran megapikseleistä on hyötyä!
Tällä tarkkuudella kuvat ovat yksityiskohtaisia ja kestävät katselua lähempääkin. Pudottamalla tarkkuutta voi tehdä suurempiakin tulosteita, mutta sellaiset tulosteet eivät kestä katselua läheltä. Toisaalta jos kuvan tavallinen katseluetäisyys on metrejä, tarkkuudella ei ole niin väliä.
Olen tosin katsellut vanhalla digijärkkärillä noin parin megapikselin kuvasta tehtyä suunnilleen isokokoista vedosta (jotain A3:n kokoluokkaa), eikä siinä ollut mitään vikaa. Pari megapikseliä riittää pitkälle.
Missä koossa kuvia kannattaa ottaa?
Kamerassa on mahdollista säätää kuvakokoa, jos kuvaa JPG-muodossa. Jos kuvaa RAWia, kuvan kokoa ei voi pienentää. Suosittelen kuvaamaan aina suurimmassa koossa.
Miksi näin, jos useimmat kuvaajat eivät A3-tulosteita tee eivätkä siten tarvitse megapikseleitä? Siksi, että isompi kuva antaa enemmän pelivaraa.
Etenkin diaa kuvattaessa rajaus oli tehtävä tarkkaan kuvatessa. Digitaaliaikana rajauksen kanssa ei ole niin tarkkaa, sillä digitaalikuvaa on helppo rajata mielensä mukaan. Toki rajausta pitää ja kannattaa miettiä kuvatessa, mutta digitaalikuvan tarjoamat mahdollisuudet kannattaa hyödyntää.
Siksi kannattaa käyttää ne ylimääräiset megapikselit. 18 megapikselin kuvasta on mahdollista rajata pienempi osa ja silti saada vaikkapa A4-tulostukseen kelpaava 9 megapikselin kuva. Voit esimerkiksi ottaa 18 megapikselin vaakakuvan ja rajata siitä pystykuvan, jolloin saat noin 8 megapikselin kuvan, jota voit käyttää vaikka mihin.
Oheisessa lokkikuvassa lokki täyttää suunnilleen koko ruudun. Aivan näin lähelle en 50-millisellä objektiivillani päässyt. Kuva on rajattu alkuperäisestä 18 megapikselin kuvasta kokoon 2785 × 1858 pikseliä, eli noin viiteen megapikseliin. Kuva on siis vain noin neljäsosa alkuperäisestä kuvasta – ja ehdottomasti parempi kuva kuin koko alkuperäinen ruutu.
EOS 550D tarjoaa myös 8 ja 4,5 megapikselin kuvakoot. Jos olisin kuvannut alunperin tällaisen pienemmän kuvan, rajattu lokki olisi jo aika pieni, kaksi tai noin 1,2 megapikseliä. Nettikäyttöön vielä sopiva, mutta tulostukseen jo vähän pieni. Iso alkuperäiskuva antoi varaa rajata.
Jos haluat paljon megapikseleitä, osta tämä kamera
Megapikseleiden määrä kaikenlaisissa kameroissa on kasvanut, mutta megapikselifriikin valinta on edelleen keskikoon kamera. Ne on tosin hinnoiteltu hieman tavallisten kuluttajien ulottumattomiin. Huikean hinta-laatusuhteen tarjoava Pentax 645D esimerkiksi tarjoaa 40 megapikseliä ja erinomaista kuvanlaatua todella halpaan 10999,90 euron hintaan.
Hieman kohtuullisemman hintainen Nikon D800 (runko noin 2700 euroa) tarjoaa vain kinofilmikokoisen kennon, mutta 36 megapikseliä. Tällä tulostaa vaikkapa metrin levyisen kuvan 150 ppin tarkkuudella. Kuvanlaatu on jo lähellä keskikoon kameroita, käytettävyys ja hinta puolestaan parempia.
Nikonin uusi harrastajarunko Nikon D3200 tarjoaa sekin 24 megapikseliä, eikä hinta huimaa päätä: noin 700 euroa.
Päivitys ja kysymyksiin vastaaminen lopetettu
En enää päivitä tätä sivua, enkä enää vastaa kysymyksiin. Kiitoksia kaikille vuosien varrella kysymyksiä esittäneille.
Hyvä kooste!
Kyllähän megapikseleiden määrällä nokittelu on jo mennyt hiukkasen yli. Varsinkin kuluttajille suunnatuissa kameroissa olisi varmasti hyvin kehittävää, jos asiakkaat hieman paremmin ymmärtäisivät, että optiikka ja kenno merkitsevät paljon enemmän kuin kymmenet megapikselit.
Hei!
Voiko kirjoittamaasi soveltaa myös kännykkäkameroihin?
Kyllä tämä pitää paikkansa kaikenlaisten kameroiden kanssa. Täytyy tosin sanoa, että nuo Nokian yli 40 megapikselin kamerat ovat kyllä mielenkiintoisia, mutta niissähän on kai perusideana kuvata tuolla hirmutarkkuudella ja sen jälkeen skaalata kuva normaalimpaan, noin viiden megapikselin kokoon, jolloin tuloksena pitäisi olla laadukkaampi kuva. Ei mitään aavistusta, miten tuo toimii, mutta kun tekniikka on kehitetty Tampereella, sen on oltava hyvä =)
Moikka olen hankkimassa Sigma AF 150-500 f/5-6,3 DG OS HSM APO Canon niin sopiiko se Canonin EOS 600D:hen
Sami, sopii.
Jos kuvassa on huono resoluutio, mitä se tarkoittaa ja mitä voin tehdä saadakseni resoluution optimaaliseksi?Tämä tuli esiin kun latasin valokuvani erään valokuvausalan yrityksen sivuille, tarkoituksena teettää kuvasta juliste.
Tiina, se tarkoittaa, että kuva on pieni. Se on valitettavasti asia, jota ei ole mahdollista korjata. Tarvitaan suurikokoisempi kuva (enemmän pikseleitä), eikä kuvaa ole mahdollista suurentaa niin, että laatu muuttuisi paremmaksi. Suurennettu liian pieni kuva on edelleen liian heikkolaatuinen.
Hei!
Ei liity tähän aiheeseen, mutta omistan Nikon D3100 ja ajattelin hankkia käytetyn kameran rungon. Kysymys kuuluu: Kumpi olisi parempi Nikon D3100 vai Nikon D90, vaikka se onkin jo melko vanha?
Kale, molemmat ovat edelleen ihan käyttökelpoisia kameroita. D90 on parempaa sarjaa ja sikäli parempi (esim. parempi etsin ja parempi takanäyttö), D3100 taas on pari vuotta tuoreempi ja sikäli edistyneempi.
Entä kumpi olisi parempi, Nikon D90 vai D300?
D300 voittaa oikeastaan vain paremmalla tarkennuksella, muuten D90 on parempi. D300 alkaa olla jo niin vanha kamera (2007), että ottaisin, jos lähes ilmaiseksi saisi, mutta muuten ei kyllä kannata.
Moi. mulla Canon EOS 450 D.Putket efs 18-55mm ja efs 55-250mm. Ryhtyisin ottamaan mainos/tuote ja henkilökuvia. Riittääkö nää vaiko parantaa esim; putkella Ef 50mm f/1.8 tai loittorengassarjalla ?
Timo, kyllä noilla alkuun pääsee, enemmän kuitenkin vaikuttavat valaisu ja kuvaajan taidot. Kyllä noilla treenaa.
Olen ostamassa uutta kompaktikameraa joka olisi sopivan kokoinen esim. ulkomaanmatkoilla (taskuun sopiva) . Haluaisin myös hyviä kuvia mm. koiranäyttelyissä. Mikä näistä olisi paras minulle Panasonic Lumix DMC-TZ60, Sony DSC-RX100 tai Canon PowerShot G16 vai jokin muu ?
Marja, Sonyn RX100:sta (kakkosmallista, kolmonen taitaa olla uusin) on omaa kokemusta, ja se on kyllä kokoisekseen todella hyvä kamera. Nuo mainitsemasi Canon ja Panasonic ovat pienempikennoisempia, eivätkä siten kuvanlaadultaan ihan yhtä hyviä. Muuten en kyllä osaa sanoa, mikä kameroista sopii juuri sinulle parhaiten.
Millä perusteella kuvanotto-nopeus on nähtävissä noissa kaikissa kameroiden käsittämättömissä termeissä? Tarve olisi kameralle harraste-kuvaukseen, mutta tuntuu ihan mahdottomalta suolta alkaa asiasta mitään tietämättömänä päättelemään mikä ominaisuus siitä kertoo:D? Eli mm:ssä mitattuna kennon koko oli oleellinen, pikselit ei. Eli kertooko esimerkiksi juurikin toi kennon koko mahdollisesti siitä nopeudesta? Kiitos jos joudat auttaa naista suossa..
Hanna, tarkoitatko nopeudella sarjakuvauksen nopeutta? Sitä mitataan ruuduissa sekunnissa (fps). Esimerkiksi tästä Snapsortin vertailusta löytyy kohta ”Shoots significantly faster”, josta näkee, että D5200 kuvaa 5 ruutua sekunnissa ja 1100D vain 3 ruutua sekunnissa.
Jos taas tarkoitat nopeinta mahdollista suljinaikaa, se on harrastajamalleissa lähes poikkeuksetta nopeimmillaan 1/4000 s ja ammattilaismalleissa 1/8000 s, mutta sillä ei ole suuremmin merkitystä.
Kiitos jo tästä!
Tarkoitin tässä sitä nopeutta mihin kamera reagoi kun painan nappia ottaakseni ihan yksittäisen kuvan.
Tuntuu että kamerat jää aina ”miettimään”, ja tilanne onkin jo ohi. Siihen vaikuttaa ilmeisesti ainakin tallennustila, mutta kai sille joku mitattava ominaisuus ihan kamerassakin on, mitä voisi kameraa ostaessa vertailla keskenään että saisi mahdollisimman nopeasti kuvaamisen reagoivan kameran?
Hanna, tuollainen nopeus ei ole vertailukelpoinen ominaisuus. Jossain määrin se liittyy tarkennusnopeuteen, joka taas on osittain kameran ominaisuus ja osittain objektiivin ominaisuus.
Noin yleensä ottaen järjestelmäkamerat ovat kyllä selvästi nopeampia kuin pokkarit.
Terve! Ostin Puerto de la Cruzista Fujifilm Finepix HS50 EXR kameran hintaan 250.00 Eur. Kamerassa taitaa olla 16 megapikseliä. Tuntuu että riittää minulle.
Moi
En ole koskaan saanut asiasta parempaa selvitystä. Kiitos tästä. Jos voisin, ehdottaisin Saarelle tiedonjulkistamispalkintoa.
Martti S, 69 v
Martti, voithan sinä, kyllä yksityishenkilökin voi tehdä esityksen palkinnon saajasta. Ehdotuslomake on täällä. =)
Kiitos, hyvin paketoituna asiaa! Törmäsin tähän blogiin kun etsin tietoa juuri hankkimalleni kuvauskopterille, jossa ilmoitettiin still kuvien kooksi 12,6mp. Still kuvat eivät ole tavoitteeni, mutta lähdin hankkimaan lisätietoa.
Kommenteissa oli pari mielenkiintoista kohtaa.
1) Olen huomannut, että tuohon kuvausnopeuteen vaikuttaa aika merkittävästi muistikortti, millainen se on ja onko siellä hyvin tilaa vai enää parille kuvalle. Onko Mikolla tarkempaa tietoa muistikorttien ominaisuuksista kuvauskäytössä?
2) Hankin itselleni vuosia sitten Nokialaisen N8 kännykkäkameran (n. 12mp). Silloin teki hyvää jälkeä, mutta ei mitenkään järkkäriä korvannut. Tämän jälkeen hankin tuollaisen Nokia 808 PureView (41mp) kännykkäkameran ja voi ihmettä. Oli kyllä hienoa jälkeä mahtava kokemus. Otin esimerkiksi kuvan seisaaltaan maasta, ojan toiselta puolelta. Sai tarkennettua hyvin lehdellä olleeseen vesipisaraan joka näkyi tarkkareunaisena. Harmi, että Symbian käyttöjärjestelmä oli kankea netin käytössä ja puhelin jäi laatikkoon uusien tulijoiden edestä.
Timo, muistikorttien ominaisuuksista en oikeastaan osaa sanoa muuta kuin sen, että nopeusluokka on tosiaan tärkeä ominaisuus, sen pitäisi olla vähintään 10. Kymppiluokka riittää valokuvaamiseen ja Full HD -videoon, 4K-video ja nopeat sarjakuvaustilat vaativat sitten vielä nopeampia kortteja. Toki nopeampi kortti on mukavampi valokuvauksessakin, kun kameralla menee kuvan ottamisen vähemmän aikaa kortille kirjoittamiseen.
Tuo PureView on varmasti hienoa teknologiaa. Olisi mielenkiintoista kyllä kokeilla, esimerkiksi sitä miten se pärjää huonommassa valaistuksessa.
Hei ! Onko 2 megakipseli puhelin kamerassa on sopiva kun haluan otaa valokuva A4 kokoisen työsopimus ja lähetä sen jälkeen sähköpostilla?Onko sen henkilö kun saa sen valokuva helposti voi lukea?
Trveisin Marianna
Marianna, jos valaistus on kunnossa, niin pitäisi onnistua, jos ei muuten niin ota kahdessa osassa puolikas kerrallaan.
Kiitoksia ja terveisiä
Hyvää päivää. Onko mitään sellaista kameraa jossa voisi valita myös kuvan laadun syvyys mb arvon. Esimerkiksi, jos kuva on vaikka kymppikuva (10 × 15 cm), 1200 x 1800 pikseliä – noin 2,1 megapikseliä niin tämähän kertoo vain leveyden ja korkeuden. Mutta missä on syvyys eli 3D kuvan määrä ? Minä haluaisin ottaa 1200 x 1800 pikseliä mutta valita itse onko siinnä 5 mb, 10, tai 20 mb kuvan, tässä pisteessä ? Kuvan pitäisi olla parempi jos on enemmän muistia. Tietokoneen näytönohjaimessa on ensiksi 2D ja 3D. 3D on jaettu kahteen osaan. 2D:ssä on käytetty olemattoman vähän muistia, muuta 3D:ssä on käytetty paljon muistia. Kiitos.
Ismo, ainoa syvyys, joka valokuvilla on, on värisyvyys, eli kuinka monella bitillä kuvan värimaailma esitetään. 8-bittisessä kuvassa erilaisia värejä voi olla 256, 16-bittisessä noin 65 000 eri väriä ja 24-bittisessä sitten se 16 miljoonaa. Tähän ei voi kameroissa vaikuttaa, vaan kamerat käyttävät aina 24-bittistä täysväritilaa. Syvyys on siis käytännössä aina maksimissa, eikä sitä voi suoraan kamerassa huonontaa. Maksimilaatuinen 1200 x 1800 pikselin kuva on sen 2,1 megapikseliä, eikä sitä sen suuremmaksi saa muuten kuin lisäämällä pikselien määrää.
Jos kuvaa JPG-muotoon, kamerassa voi toki vaikuttaa syntyvän tiedoston kokoon, mutta se ei liity kuvan syvyyteen vaan siihen, kuinka paljon tiedostoa pakataan. Mitä enemmän pakataan, sitä kökömpi on kuvanlaatu. Useimmissa kameroissa on noin kolme asetusta JPG-kuvien laadulle. Tämä on vähän turha asetus. Aina kannattaa kuvata parasta laatua, koska jälkeenpäin on aina mahdollista huonontaa itse, mutta alunperin huononnettua ei enää pysty parantamaan.
Hyvää päivää.
Minä itse kuvaan vain harvakseen tai ei koskaan valokuvia. Kokemusta digitaalisesta kamerasta ei ole. Riittääkö 100 euron, 150 euron tai 200 euron uuden kameran hinnaksi. Olisiko Nikon COOLPIX A10 riittävän hyvä ( 79 euroa ) ensimmäiseksi kameraksi ?
Ismo, tuo on ihan peruspokkari, tuollaiseen käyttöön riittää oikein mainiosti. Harvakseen tai ei koskaan -tahdilla paras valinta on yleensä älypuhelimen kamera, jos älypuhelin muuten löytyy. Jos ei löydy eikä ole muuten tarpeen, niin sitten tuollainen peruspokkari on ihan hyvä.
Tosi mukavaa että vastailet näihin kysymyksiin ja jaat tietouttasi :)! Osaatkohan sanoa, mietiskelin tässä, että miten yksittäisen kuvan pikselimäärä määräytyy. Minulla on erittäin vanha Canon (350D), jonka ottamien kuvien pikselimäärä (L koon jpeg) on kuvasta riippuen puolestatoista aina tuonne viiteen megapikseliin, tosin sen kokoisia tekee harvoin. Useimmiten kahden, kolmen luokkaa.
Anna, megapikselien määrä ei vaihtele, vaan pysyy samana. Kuvan koko megatavuissa sen sijaan voi vaihdella hyvinkin paljon, riippuen siitä mitä kuvassa on ja miten hyvin se pakkautuu. Kuvatiedoston koolla ei ole suoraa yhteyttä kuvan laatuun.
Canon 350D:n 8 megapikselin kenno tekee aina 24 megatavun kokoisen kuvan (8 miljoonaa pikseliä kertaa 3 tavua pikseliä kohden), mutta koska jpg-tiedosto pakataan, lopputulos on pienempi. Kuinka paljon, riippuu siitä kuinka hyvin pakkautuva kuvan sisältö on, eli mitä suurempia yksivärisiä väripintoja kuvassa on, sitä tehokkaammin se pakkaantuu.
Ihanaa, kun on tuollainen asiantuntija. Olen ulalla Olympukseni kanssa. Otan kuvia suurimmassa koossa LN, mutta kun tallennan ne laitteelleni, kilotavuja on vain muutama sata. Ne ei varmaan kelpaa kuin nettikäyttöön?
Helena, tiedoston koko kilotavuissa ei kerro siitä, mihin käyttöön kuva sopii. Pikselikoolla on enemmän merkitystä. Hyvin pakattu kuva voi hyvinkin olla vain muutamia satoja kilotavuja, vaikka pikseleitä olisi riittävästi vaativampaankin käyttöön.
Jos kamerastasi löytyy LF-asetus, sillä saa vielä siivompaa jälkeä.
Hei! Kamerani asetuksista löytyvät nämä RAW+F RAW, FINE, NORM sekä BASIC kuvanlaadut. Olen kuvannut paljon FINE asetuksella, mutta nyt olen saanut selville, että mitä pienempi tuo kuvanlaatu on sitä vähemmän se vie tilaa. Esimerksiksi RAW+F vie tilaa 46MB verran/kuva, kun taas BASIC vie vain 4.8MB verran. Ilmeisesti kuvatessani tuolla korkeimmalla kuvalaadulla (RAW+F) kamerani muistikortille mahtuu vain noin 1.2K kuvaa ja kun taas kuvaan BASICilla mahtuu muistikortille jopa 13.8K kuvaa. Myös kuvankoko vaikuttaa tähän, nämä edellä mainitut kuvien määrät ovat siis kaikki kuvattu Suurella kuvankoolla, jos taas vaihtaisin kuvankoon Pieneen mahtuisi kameraan BASICilla häikäisevät 43K kuvaa. (Pieni kuvankoko on käytettävissä vain FINE, NORM ja BASIC laaduilla). Joten pitäisikö minun panostaa korkeaan kuvanlaatuun vaiko mieluummin korkeaan kuvien määrään ja vaikuttaako kuvankoko mitenkään mullistavasti lopputulokseen? (Mitä enemmän kameraan mahtuu kuvia, sitä huonompi laatuisia kuvat ovat?)
Atte, ”vain” 1200 kuvaa. Koska olet tilanteessa, jossa kortille tarvitsee mahtua 43000 kuvaa? Minulla ei ole juuri koskaan edes satoja kuvia kerralla. Aina kannattaa priorisoida laatua, koska kuvaa voi aina pienentää jälkikäteen, mutta ei koskaan suurentaa.
Suosittelen kuvaamaan aina RAW muodossa! Tällöin kuvista saa laadukkaampia vaikka ne pakkaisi jpeg formaattiin kuvankäsittely ohjelmassa sillä ohjelmasta voi yleensä valita kaikista vähäisemmän pakkaussuhteen jolloin kuvanlaatua ei voi käytännössä erottaa esimerkiksi häviöttömästä png formaatista. Testasin tätä kerran ja eroja ei näkynyt Full HD tietokoneruudulla vaikka kuvat zoomasi samaan kohtaan ja niitä vertaili vierekkäin. Kamera pakkaa kuvat jpeg muotoon yleensä rankemmin (jos vertaa kuvatiedostojen kokoa) ja jos niitä käsittele niin laatu huononee aina ellei tallennusta tehdä jpeg->häviötön formaatti
Ja jos ette halua maksaa kuvankäsittely ohjelmasta kuten minä niin suosittelen rawtherapee. Ominaisuudet riittää aika hyvin jopa ammattilaisille.
Muistikortin tila on nykyään varsin halpaa eli tilan vuoksi kuvia ei kannata pakkailla liikaa. Esimerkiksi 16 gt muistikortille mahtuu 24,2 megapikselin Nikon D3300 kameran raw kuvia noin 500 kpl eli paljon saa kyllä kuvata jos aikoo saada täyteen. 16 Gt kortin saa alta 20 euron. Myöskin kovalevytila on halpaa sillä esimerkiksi hyvän perus 1 TB (1000 gt) levyn saa alta 60 euron.
Ja sekin täytyy pitää mielessä että muistikortti ei ole tarkoitettu kuvien pitkäaikaiseen säilytykseen eli aina kun pääsee omalle koneelle niin kuvat tulisi kopioida sieltä koneen levylle ja mielellään toisellekin varmuuskopiointi mielessä. ”Väärällä muistinkäytöllä” muistit saa helposti täyteen.
Hei. Ostin vasta käytetyn SONY DSC-F828 järkkärikameran ja siinä on Carl Zeiss linssi, missä merkinnät: 2-2,8/7,1-51. Myös punaisella T*. Asun täällä raahessa ja nyt Huhtikuun lopussa järjestetään Kansalaisopistossa valokuvauskurssi, koko viikonloppu. Aiemmat kuvauskokemukseni on rajoittuneet digipokkariin ja kännykkään. Tällä myyjällä ei ollut käyttöohjetta ollenkaan tähän kameraan. Kurssitiedoissa oli, että oltava kameran mukana myös manuaali. Se on kyllä netissä *.pdf tiedostona, mutta joutuisi tulostamaan 130 sivua. Mistähän mahdollisesti voisin hankkia tämän manuaalikirjan? Ei haittaisi kieli, suomi, ruorsi tai englanti. Kamerasta maksoin 110 € ja se oli tuttavani jolta ostin. Lisäksi muistikortteja, laturi ja 2 akkua. Tällä investoinnilla varmaan voin aloittaa kuvausharrastuksen. Kaikki tiedot tuosta käyttöohjeesta olisi tervetullutta.
Timo, DSC-F828 ei ole järkkäri. Jos se on sinulle järkkärinä myyty, tuttava on joko itsekin tietämätön siitä mitä myy, tai sinua on petkutettu. DSC-F828 on 14 vuotta vanha pokkarikamera ja nykymittapuulla ominaisuuksiltaan perin vaatimaton. 130 eurolla saisi uuden taskuun mahtuvan Canonin Ixuksen, joka vie vertailussa voiton tuosta vähän joka suhteessa.
Manuaalia voi kysellä Sonylta, mutta veikkaan, että yli kymmenen vuotta vanhan kameran manuaaleja ei enää löydy, eli printtailuhommiksi menee, jos se on oltava.