The Crew (PS4)

The Crew:n kansiHankin PS4:n autopeliä varten – se tosin ei ollut tämä peli. Kun Project CARSin julkaisu viivästyi noin puolella vuodella, piti katsella vähän vaihtoehtoja, ja siinä vaiheessa The Crew osui silmiini. Peli vaikutti sen verran kiinnostavalta, että pistin ennakkotilauksen vetämään ja nyt muutama päivä sitten peli vihdoin kolahti postilaatikkoon.

Yleistä

Kun aikoinaan pelasin PS2:lla, minulla oli kaksi pääasiallista autopeliä: Gran Turismo 3: A-Spec vakavampaa ajelua varten ja Burnout 3: Takedown hupirallia varten. The Crew asettuu selvästi jälkimmäiseen ryhmään. Se ei myöskään ole mikään autofetisistin päiväuni, sillä tallia ei noin vain täytetä erilaisilla autoilla. Pikemminkin tässä omistetaan pieni valikoima autoja, joita sitten tuunataan eri tarkoituksiin.

Pelialue on sen sijaan valtava: tarjolla on miniversio koko Yhdysvalloista. Kaikkialta pääsee joka paikkaan ajamalla ja rannikolta toiselle ajaminen kestää kuulemma puolitoista tunti – en ole kokeillut. Kartalla on muutama tarkemmin mallinnettu kaupunki, muuten maasto on melko ylimalkaista, mutta kuitenkin seuduille luonteenomaista ja viehättävää. Yksityiskohdat taitavat tosin olla suunniteltu katseltavaksi pääasiassa kovassa vauhdissa ohi ajaen, mutta jo pelin aloitusseuduilla Detroitin nurkilla on paljon mielenkiintoisia paikkoja katseltavaksi.

Pelialue on huikean laaja ja sitä on mielenkiintoista tutkia. Kunnon hiekkalaatikkopelin tapaan itselleen voi kehitellä tekemistä.
Peli vaatii jatkuvaa nettiyhteyttä. Jos nettiyhteys katkeaa kesken pelin, sinut pudotetaan takaisin päävalikkoon.

Moninpeli

The Crew on olennaisesti nettimoninpeli. Kartalla suhaa muita pelaajia, mutta vuorovaikutusta on vähänlaisesti. Tehtäviin voi pyytää kavereita ja pelissä on myös mahdollista perustaa oma jengi tiiviimpää yhteistyötä varten.

Itse en moninpelistä ihan hirveästi välitä, joten siitä ei toistaiseksi sen enempää.

Moninpeli ei ole pakollista, peliä voi pelata ihan kaikessa rauhassa yksinkin muista pelaajista välittämättä.
St. Louis

Ihailemassa suomalaista arkkitehtuuria St. Louisissa– Gateway Arch on Eero Saarisen käsialaa. Auto on aloitusauto, pakasta vedettynä tylsän sininen Dodge Challenger.

Yksinpeli

Yksinpeliä varten pelissä on tylsä taustatarina, jossa kostetaan pahiksille ja jahdataan korruptoitunutta kyttää FBI-agentin tuella. Kliseistä kuin mikä, mutta onpahan jotain tekemistä. Tarina etenee tarinatehtäviä tekemällä. Onneksi tehtävät voi myös pistää huoletta tauolle, jos haluaa edistää omia projektejaan.

Tehtävien vaikeustaso on melko helppo. Sekaan mahtui muutama vähän haastavampi pala ja yksi todella vaikea tehtävä. Vaikeimmissa paikoissa auttoi yleensä, kun osti paremman auton… Useimmat tehtävät sain kuitenkin pronssitasolla läpi parilla yrityksellä, jos en itse mokaillut pahasti. Kultatason suorituksia ei tarinatehtävistä hirveän monta kertynyt, eli niiden saamiseksi saa jo tehdä hommia.

Tarinatehtävien lisäksi kartta on tulvillaan pieniä taitohaasteita. Niissä pääsee treenaamaan ajotaitojaan. Onnistuneet suoritukset palkitaan rahalla ja autonosilla, joilla saa kehitettyä omaa menopeliään. Auton kehittäminen on pelin perusjuttuja: pelaajan lisäksi myös autoilla on tasot, jotka nousevat uusien osien myötä. Tarinatehtävissä on tietyt minimivaatimustasot auton tasolle, joten sikälikin harjoitustehtävät ovat tarpeen.

Lisäksi tarjolla on tutkimusmatkailua. Alueilta pitää etsiä data-asemia, joiden avulla saa kartalle näkyviin alueen tehtävät. Kartalla on myös merkitty huomattavia paikkoja, joissa vierailemalla kerää expaa ja rahaa. Jokaiselle isolle alueelle on lisäksi kätketty 20 autonosaa, jotka keräämällä saa kokoon erikoisauton. Näitä on hauskaa kerätä: kartalla näkyy summittainen paikka, tarkka sijainti pitää löytää minikartan piipityksen avulla. Geokätköilijänä pidän näistä ajelu- ja etsintätehtävistä enemmän kuin pelin muista osa-alueista.

Etsintätehtävät antavat hyvän syyn kierrellä laajalla kartalla joka puolella katselemassa upeita maisemia ja etsimässä kohteita.
Tarina on aika tyhmä. Tarinatehtävissä toistuu aina samat tehtävät – kisa, takaa-ajo, kolarikisa, laatikoiden noukinta, pakeneminen… kuviot eivät muutu.
Hotrod

Hotrodin osien metsästämistä Keskilännen metsissä. Dodge on ihan hyvä maastoauto…

Ikäraja ja sopivuus lapsille

Pegi-luokitusPelin ikäraja on 12+, koska se sisältää väkivaltaa ja rumaa kielenkäyttöä. Nämä elementit keskittyvät pelin tarinatehtäviin ja juonta kuljettaviin välikohtauksiin, joissa tapahtuu muun muassa murhia ja puhutaan ihmisten tappamisesta.

Tarinatehtävien ulkopuolella peli on kaikenikäisille sopiva ja itse annan huoletta lasteni katsella pelaamista.

Kannattaako pelata?

Jos kaipaa reipashenkistä arcaderallia, jossa kaahataan täysillä muun liikenteen seassa, The Crew on mainio valinta. Jos haluaa keskittyä ajamiseen ja ajaa kilpaa ilman vastaantulevaa liikennettä, kannattaa odotella Project CARSia tai seuraavaa Gran Turismoa.

PS4-ennakkotilaajana jouduin olemaan pitkänilman ennakkotilausetujani. Tulivathan ne sitten lopulta, kun niille ei oikeastaan ollut enää käyttöä. Alussa olisi ollut ihan kiva saadakin. Ikävältä kuulostivat myös yhteysongelmat: pelissä on aika pitkiäkin tehtäviä, joiden suorittaminen vie tunnin-pari. Sellaisen lopussa voi kuulemma lävähtää ruudulle virheilmoitus yhteyden katkeamisesta, jolloin koko työ menee luonnollisesti täysin hukkaan. Minulle näitä ei kuitenkaan ole sattunut, joten taisivat olla pääasiassa alkuaikojen ongelmia.

Pahimmat bugit on kuitenkin saatu viilattua pois ja nykyisellään peliä voi suositella helpommin. Tekoälyä viriteltiin vähemmän kuminauhaiseksi, mikä jonkin verran helpotti tehtäviä. Se ei minua varsinaisesti haittaa. Tilastotkin toimivat ja peli tuntuu muutenkin nyt varsin ehjältä.

Vauhdikasta toiminnantäyteistä rallia, jossa riittää tekemistä. Ajamisessa on hyvää vaaran tuntua ja maailmaa on hauska tutkia.
Erilaista tekemistä on paljon ja jos tuntuu, että tarinatehtävät alkavat tympiä, voi vaihtelun vuoksi tehdä jotain muuta.
Jos juonitehtävät tuntuvat liian vaikeilta, voi tehdä vähän aikaa jotain muuta ja parantaa autojaan, jonka jälkeen tehtävät ovat helpompia.
Joskus vastaantuleva liikenne käy hermoille ja olisi mukavaa ajaa rauhassa. Nettiriippuvuus ja MMO-ominaisuudet ovat vähän riesa.
Juoni on ihan käsittämättömän tympeä kostotarina, eivätkä tehtävät ole mitään omaperäisyyden riemuvoittoja, vaan samaa rallia alusta loppuun.
Erikoinen silta

Melko omaperäisen näköinen silta jossain Chicagon pohjoispuolella.

Kysy tai kommentoi

  • (ei näy muille)

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong> <pre lang="" line="" escaped="" cssfile="">

2 kommenttia – uusimmat ensin, eli kysymykset löytyvät vastausten jälkeen

  1. Mikko Saari

    Minuahan ei nappaa oikeastaan yhtään, minkälainen moottori siellä Camaron pellin alla on, enkä tiedä, mitä siellä pitäisi olla… eli kiva saada oikean autofanin näkökulmakin tähän.

    On ollut vähän tarkoitus tätä päivittää; tarinamoodia ei voikaan kovin paljon vältellä, vaan siinä on pakko edetä, jotta saa esimerkiksi niitä piilotettuja autoja käyttöönsä. Harmi vain, että minun osaltani tarinamoodi on nyt jumiutunut Family Matters -tehtävään, jossa pitäisi voittaa Performance-auto Dirt-autolla. Suositeltu auton leveli on vissiin 260; minulla on lähes 500-levelin auto käytössä, eikä sillä ole ainakaan minun ajotaidoillani oikeastaan mitään mahdollisuutta voittaa, jos ei käy hirveä mäihä ja se Performance-auto kolaroi jotenkin mystisesti. Ei ole vielä tapahtunut…

    On tuota nyt onneksi muutenkin voinut pelata, mm. Faction-tehtävillä ja autonosia etsien, mutta Faction-tehtävätkin tuntuvat monet olevan aika pitkiä (tunnin luokkaa), mikä taas ei minun pelaamiseeni sovi.

    Sain muuten ennakkotilausautoni. Eipä niillä enää oikein mitään tee, alussa ne olisivat olleet ihan kivat. Tilastot eivät toimi vieläkään… Njoo, jos tähtiä läiskisin, niin kolme tähteä: ihan kiva, mutta kyllä kaukana priimasta. Paremman autopelin puutteessa tätä on kuitenkin pelannut, mutta veikkaan, että kun Project CARS lopulta ilmestyy, tälle ei hirveästi ole kysyntää.

  2. Virtanen

    Toit mukavasti esille pelin vahvuuksia ja heikkouksia. Itse ostin pelin Xbox Onelle, ja muutaman tunnin pelisession jälkeen oloni on pettynyt. Ajomallinnus jättää mielestäni paljon toivomisen varaa, sillä täysin kaasu pohjassa ja reikä päässä pelissä ei voi kaahailla, jos aikoo kisoissa pärjätä, mutta silti ajotuntuma on varsin olematon ja autojen käyttäytyminen hieman turhan arvaamatonta.

    Toiseksi, kovan luokan autofanin The Crew jättää kylmäksi, sillä autojen virittäminen ja ”tuunaaminen” tapahtuu valmiilla kikkareilla ja (rumilla) korisarjoilla, eli autoa ei varsinaisesti pääse oman maun mukaan rakentelemaan. Sen lisäksi tekniset yksityiskohdat ovat pielessä. Esimerkiksi ensimmäiseksi autoksi ostamani Camaron vanteet vaihtuivat viisipulttisista nelipulttisiksi ensimmäisen virityspaketin myötä. Vastaavasti, kun Camaroa virittää, ja tallissa auton tekniikka paljastetaan, onkin Camaron moottori yllättäen varustettu neljällä nokka-akselilla ja kahdeksalla läppärungolla. Moista moottoria kukaan tuskin sovittaisi Camaron keulalle edes viritystarkoituksessa, eikä varsinkaan alkuperäinen moottori oikeasti ole lainkaan saman näköinen kuin pelissä. Pienet yksityiskohdat tuottavat ison pettymyksen.