Valokuvauksen perusteita: Polttoväli

Yritän selittää rautalangasta vääntäen, mitä valokuvauksen perussanasto tarkoittaa, jotta kokematonkin ymmärtää, mistä puhutaan. Koska itse en ole enää vasta-alkaja, en välttämättä hoksaa, mitä kaikkea aloittelijan on vaikea ymmärtää, joten kommentoikaa, jos jokin jää selityksistä epäselväksi tai jotain asiaa en ole tajunnut selittää, täydennetään sitten.

Sisällysluettelo

Polttoväli

Särkänniemen Tornado

Objektiivin 90-millinen kinovastaavuus tuo vuoristoradan lähelle. Olympus OM-D E-M5, Olympus 45mm/1.8, 45mm, 1/100 s, f/16, ISO 250.

Polttoväli on optiikan alan termi, joka liittyy siihen, miten linssi taittaa valoa. Se optiikasta. Kameroiden kohdalla polttoväli  on objektiivin ominaisuus, joka kertoo, miten laaja kuvakulma objektiivissa on, ja miten paljon se suurentaa kuvaa.

Mitä pidempi polttoväli, sitä kapeampi kuvakulma ja sitä enemmän objektiivi suurentaa kuvattavaa kohdetta. Lyhyt polttoväli taas tarkoittaa laajaa kuvakulmaa, eikä kummoistakaan suurennosta.

Polttoväliä mitataan millimetreissä ja sen ”perusarvo” on 50 mm. Miksi juuri tämä arvo on aika mutkikas juttu, joten uskokaa kun sanon. 50-millinen objektiivi tuottaa joka tapauksessa kuvan, joka näyttää jokseenkin normaalilta, joten sitä kutsutaan normaaliobjektiiviksi.

Jos polttoväli on tätä lyhyempi, esimerkiksi 35 mm, puhutaan laajakulmaobjektiivista. Laajakulmakuvan tunnistaa kyllä: sen kuvakulma on laajempi kuin normaali, kuvaan mahtuu enemmän tavaraa. Siihen voi myös tulla kaikenlaisia jännittäviä vääristymiä.

50 millimetriä pidemmät polttovälit ovat sitten teleobjektiiveja, eli ne suurentavat kuvaa ja niillä voi kuvata pienempiä yksityiskohtia kauempaa. Samalla kuvakulma pienenee, eli laajasta maisemasta kuvaan tuleekin vain hyvin kapea siivu. Hyvä juttu, jos pitää valokuvata vaikka pieni lintu kaukaa, mutta hankala homma, jos pitäisi mahduttaa ryhmä ihmisiä yhteen kuvaan.

Kinovastaavat polttovälit

Naurulokki

100-millinen objektiivi Canonin croppikennolla vastaa 160-millistä kinofilmillä. Lintu tulee lähelle. Canon EOS 550D, Canon EF 100mm/2.8 Macro, 100mm, 1/1000 s, f/2.8, ISO 100.

Asiaa mutkistaa se, että kun tässä puhun polttoväleistä, puhun itse asiassa perinteisen filmikameran (ja ammattilaistason digijärkkärien) polttoväleistä. Harrastajatason digijärkkäreissä ja pokkarikameroissa on pienemmät kennot, eivätkä polttovälit ole aivan verrannollisia. Jotta kahden erikokoisen kameran objektiivien polttoväliä voidaan verrata, täytyy tietää rajauskerroin (englanniksi crop factor, jonka vuoksi suomeksikin puhutaan croppikertoimesta ja croppikennoisista kameroista).

Esimerkiksi Canonin harrastajamalleissa (EOS 1100D, EOS 600D ja vastaavat) rajauskerroin on 1,6. Se tarkoittaa, että kun tällaiseen kameraan laittaa vaikkapa 50 mm objektiivin, sen tuottama kuva on kuva-alaltaan sama kuin 50 x 1,6 mm eli 80 mm polttovälisen objektiivin kuva täysikokoisella kennolla tai 35 mm filmikameralla. Tällöin sanotaan, että 50-millinen objektiivi tällaisessa kamerassa on kinovastaavuudeltaan 80-millinen.

Näitä kinovastaavia arvoja voi vertailla erilaisten kameroiden välillä. Esimerkiksi Canonin Ixus 220 HS -pokkarin polttoväli on 4,3–21,5 mm. Kuulostaa melkoiselta laajakulmalta, mutta näin ei ole: kameran rajauskerroin on noin 5,6, jolloin kinovastaava polttoväli onkin 24–120 mm – siis laajakulmasta teleen. Jotta EOS 1100D:llä saisi vastaavan polttovälialueen, täytyisi objektiivin polttovälin olla 15–75 mm. Silloin molempien kinovastaavuus olisi sama 24–120 mm.

Mikä tämän kaiken merkitys tavalliselle kuvaajalle on? Ei juuri mikään, etenkin jos pitäytyy pienempikennoiselle kameralle tehdyissä objektiiveissa (esimerkiksi Canonin kaikki EF-S-objektiivit), mutta kiinteän polttovälin objektiiveja hankkivien on huomioitava, että 50-millinen ei ole harrastajakamerassa normaaliobjektiivi, vaan lyhyt tele. Jos harrastajakameraan haluaa normaaliobjektiivin, parempi valinta on 35-millinen objektiivi (koska 35 x 1,6 on 56 mm eli noin 50 mm).

Zoom-kertoimet

Pelipöytä

18-millisen laajakulman (kinovastaavuus 29 mm) kuvaan mahtuu koko pelipöytä ja sen äärellä istuvat pelaajat. Canon EOS 550D, Canon EF-S 18-55mm/3,5-5,6. 18mm, 1/40 s, f/5.6, ISO 500.

Pokkarien kohdalla ei yleensä puhuta polttoväleistä, vaan zoom-kertoimista. Objektiivin zoom-kerroin saadaan jakamalla sen pisin polttoväli sen lyhyimmällä polttovälillä. Esimerkiksi Ixus 220 HS:n polttoväli on 4,3–21,5, joten sen zoom-kerroin on 5 (koska 21,5 / 4,3 on 5). Siinä on siis viisinkertainen zoom.

Zoom-kerroin on hieno ja jollain tapaa ymmärrettävä markkinointitieto, mutta oikeasti se ei ole erityisen hyödyllinen tieto. Isompi zoom-kerroin ei tarkoita automaattisesti pidempää objektiivia. 500-millisellä kiinteän polttovälin objektiivilla ei ole zoom-kerrointa ollenkaan ja 200-400-millisellä kerroin on vain 2, mutta ne suurentavat kuvaa paljon enemmän verrattuna Ixuksen viisinkertaiseen zoomiin.

Kinovastaava polttoväli onkin paljon hyödyllisempi tieto kuin zoom-kerroin. Ixuksen pisin kinovastaava polttoväli on 120 millimetriä, joka on selvästi lyhyempi kuin vaikkapa 500-millisen objektiivin 500 millimetrin polttoväli.

Mikä on oikea polttoväli?

Tampere Theater at night

Tampereen teatteri yöllä normaaliobjektiivin (kinovastaavuus 56 mm) normaalissa kuvakulmassa. Canon EOS 550D, Canon EF 35mm/2, 1/60 s, f/2, ISO 400.

Aloittelijoita mietityttää usein, mikä sitten on oikea polttoväli kuhunkin tilanteeseen. Asiaan ei kuitenkaan ole yksiselitteistä vastausta. Oikea polttoväli on sellainen, jolla saat kuvaan kaiken sen, mitä haluat siihen saada, ja kuvasta syntyvä vaikutelma on se, mitä siltä haluat.

Vääriä polttovälejä sentään on. Liian pitkällä objektiivilla on tuskallista kuvata kokonaista ihmistä sisätiloissa, liian lyhyellä objektiivilla mielenkiintoinen pieni yksityiskohta hukkuu maastoon eikä kukaan tajua, että kuvasit sitä mielenkiintoista pikkulintua, joka näkyy kuvassa nuppineulan pään kokoisena.

Jotta jokaiseen tilanteeseen löytyy oikea polttoväli, tarvitaan tietysti hirveä läjä objektiiveja… tai sitten ei. Yhdellä normaaliobjektiivillakin pääsee pitkälle. Itse kuvaan enimmäkseen Panasonicin 20-millisellä, jonka kinovastaavuus on Micro 4/3 -kamerassani 40 mm, eli se on hieman laaja normaaliobjektiivi. Jos haluan kuvata jotain, mikä on vähän kauempana, vaihdan tilalle 45-millisen objektiivin, jonka kinovastaavuus on 90 mm.

Mitä objektiiveja kannattaa omistaa?

Naurulokki

Ei lintulasin tarvitse olla pitkä. Sopivasti rajaamalla 50-millinenkin (kinovastaavuus 80 mm) toimii. Canon EOS 550D, Canon EF 50mm/1.8, 1/800 s, f/5.6, ISO 200.

Jos haluaa selvitä pienellä määrällä objektiiveja, parilla zoomilla pärjää yleensä hyvin. Esimerkiksi veljeni häissä kuvaajalla oli 10-20-millinen laajakulma laveampia näkymiä varten ja 24-70-millinen yleiskäyttöön.

Toisenlaisessa tilanteessa tuon laajakulman tilalla olisi luultavasti 70-200-millinen telezoomi. Tällaisella parilla (yleiszoomi ja tarpeen mukaan laajakulma tai telezoomi) hoitaa useimmat tilanteet ilman jatkuvaa objektiivinvaihtoa. (Tosiammattilainen ratkaisee objektiivinvaihdot käyttämällä omaa runkoa joka objektiiville.)

Canonin harrastajakameroissa esimerkiksi pari EF-S 18-55 mm ja EF-S 55-250 mm kattaa kuvakulmat laajasta jo aika pitkään teleen. Siihen seuraksi valovoimainen EF 35/2 (tai joku muu omaan tarpeeseen paremmin soveltuva polttoväli), niin käsillä on hyvä ja kohtuuhintainen objektiivisetti, joka sopii moneen tarpeeseen.

Laajakulmazoomin ostamista kannattaa harkita varovaisesti, sillä se on aika haastava objektiivi, eikä useimmissa tilanteissa erityisen käytännöllinen. Monissa tilanteissa kittizoomin 18-millinen polttoväli riittää ihan hyvin. Telezoomi on parempi ensimmäinen ostos, sillä 55-250-millinen tai 70-200-millinen telezoomi on monikäyttöinen objektiivi, jolla kuvaa kaukana olevia yksityiskohtia, mutta myös henkeviä lähikuvia ihmisistä.

Superzoom-objektiivit, esimerkiksi Canon EF-S 18-135 mm (zoom-kerroin 7), ovat houkuttelevia käytännöllisyydellään. Jos ei halua koskaan vaihtaa objektiivia, tällainen objektiivi on hyvä valinta, kunhan ymmärtää tekevänsä kompromisseja kuvanlaadusta saadakseen kätevyyttä. Jos vain napsii kuvia muistoksi, tällaisen objektiivin kuvanlaatu on aivan riittävä.

Tärkeät käsitteet kertauksena

Osaa ja ymmärrä nämä, niin tiedät mistä puhutaan.

Polttoväli kertoo sen, miten laaja tai kapea objektiivin kuvakulma on. Mitä pidempi, sitä kapeampi.

Laajakulma on tavallista laajempi kuvakulma, eli kuvaan mahtuu leveämpi siivu näkymää. Älä sekoita laajakuvaan, joka on eri asia.

Tele on pitkä ja kapea kuvakulma, eli kuvassa näkyy kapea siivu kohdetta voimakkaasti suurennettuna. Teleobjektiivi on pitkä putki, jolla kuvataan kaukana olevia asioita.

Kinovastaava polttoväli on objektiivin polttoväli, jos objektiivi olisi 35-millistä filmiä (näillä milleillä ei siis ole mitään tekemistä polttovälin kanssa, vaikka yksikkö on sama) käyttävässä kamerassa tai vastaavankokoista kennoa käyttävässä ammattijärkkärissä.

Rajauskerroin, croppikerroin on luku, jolla objektiivin polttoväli pitää kertoa, että saadaan kinovastaava polttoväli. Canonin APS-C-kennoisissa harrastajamalleissa kerroin on 1,6, Nikonin harrastajamalleissa kerroin on 1,5 ja Micro 4/3 -kameroissa se on 2. Pokkareissa ja kännykkäkameroissa kertoimet ovat paljon suurempia.

Zoom-objektiivi on objektiivi, jonka polttoväli ei ole kiinteä, vaan sitä voi muuttaa zoomaamalla. Järkkäreissä zoomaus tapahtuu objektiivin zoomausrengasta pyörittelemällä, ei kamerasta nappia painamalla. Laajakulmazoomin polttoväli on noin 10-20 mm, yleiszoomin noin 18-70 mm ja telezoomin noin 50-300 mm.

Zoom-kerroin on luku, joka kertoo kuinka monta kertaa pidempi zoom-objektiivin pisin polttoväli on lyhyimpään verrattuna. Se ei kerro mitään muuta, joten objektiivien vertailemiseen polttoväli on paljon hyödyllisempi luku.

Kiinteän polttovälin objektiivi on objektiivi, jolla on vain yksi polttoväli. Sillä ei voi zoomata, joten kuvakulman muuttamiseksi on käytettävä jalkazoomia eli liikuttava itse eteen- tai taaksepäin.

Kysy tai kommentoi

  • (ei näy muille)

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong> <pre lang="" line="" escaped="" cssfile="">

227 kommenttia – uusimmat ensin, eli kysymykset löytyvät vastausten jälkeen

  1. Mikko Saari

    Tapio, pidempi on parempi. Valinta riippuu siitä, mikä on budjetti: onko käytettävissä satasia, tuhansia vai kymmeniä tuhansia.

  2. Tapio Pajukoski

    HEI. Mikä linssi sopii mielestäsi arkojenkin eläinten kuvaamiseen joskus kaukaakin, runko on Canon EOS 6D

  3. Mikko Saari

    Kuusisto, tarpeisiisi sopii oikeastaan ihan mikä tahansa järkkäri. Canonin tai Nikonin uudet mallit ovat aina varmoja valintoja, mutta katsastaisin myös Olympuksen ja Panasonicin Micro 4/3 -kamerat. Katsele, mitä käytettynä löytyy.

  4. Kuusisto

    Moro
    Hyvät sivut sulla, kaikki oleellinen löytyy helposti.
    Olen kuvaillut monta vuotta, tosin aina käyttäen jalkazoomia ja helppoi kameroit. Nyt kiinnostais ostaa joku järkkäri ilman että tarvistee liialti opiskella sen käyttöä. Tykkään ottaa läheltä super tarkkoi kuvia ja max 50m päässä olevia. Toisaaltaan haluun oppia myös käyttää zoomia joten kunnon putki vois olla kanssa hyvä lisä.
    Ei väliä onko käytetty vai uusi, kuulisin mielelläni ehdotuksia mikä vois olla hyvä vaihtoehto.
    Thanx bro 😉
    IG: Lifestylephotographerkuusisto

  5. Mikko Saari

    Pauli, Canonilla on nykyään kolmea kiinnitystä: EF, EF-S ja EF-M. 1200D:hen menevät EF ja EF-S, eli käytännössä lähes kaikki, peilittömään EOS M -kamerasarjaan meneviä EF-M-objektiiveja on vain vähän.

  6. Pauli Kokko

    Terve, tyttäreni on aloittanut valokuvaamisen ja haluaisi uuden objektiivin. Kamera on Canon EOS 1200D ja objektiivina EFS 18-55 mm. Mistä tiedän uutta objektiivia hankkiessani, onko se juuri tähän kameraan sopiva eli onko esim. Canonin kameroissa montaa eri kiinnitystapaa. Terveisin Pauli ja suuri kiitos vastauksesta jo etukäteen.

  7. Mikko Saari

    Lotta, on. Kaikkia objektiiveja voi tarkentaa käsin.

  8. Lotta

    Hei! Onko zoom-objektiivissa käsintarkennusta?

  9. Mikko Saari

    Eipä tuohon yhtä oikeaa vastausta ole. Viiden vuoden kuvaamisen jälkeen osaat varmaan itse arvioida, mitä tarvitset. Objektiiveja ei ainakaan kannata ostaa, ellei ole jotain ajatusta, mitä uudella objektiivilla tekee, muuten tekee vain hukkaostoksia.

    1100D on sen tason runko, että päivitys tuo kyllä uusia mahdollisuuksia, ei se huono idea ole.

  10. Hepola_99

    Hei! Tämä ei varmaan täysillä liity töähän aiheeseen mutta tarvisin apua..Osaatko auttaa et kumpi kannattaisi ostaa ennemmin, hyvä järkkäri esim Canon 70D vai kalliita objektiiveja? Olen nyt viitisen vuotta kuvannut canon 1100D:llä ja haluaisin jotain uutta kuvaamiseeni.

  11. Ville

    Kiitos hyvästä vastauksesta, nyt alkaa selkiytyä! Ja hyvä muistaa tuo kennojen yhteensopivuus, kun joskus tulee uuden rungon hankinta eteen.

  12. Mikko Saari

    Ville, asia menee suunnilleen niin, että objektiivi piirtää ympyränmuotoisen kuvan, joka on mitoitettu niin, että täysikennoisen kameran kenno mahtuu ympyrän sisään.

    Nyt kun saman objektiivin kuva osuu kroppikennoon, pienemmälle kennolle mahtuu pienempi osa objektiivin piirtämästä kuvasta. Koska kuvaaja näkee kuitenkin kennon täyttävän kuvan tietokoneella saman kokoisena kuin täysikokoisen kennon kuvan, se näyttää suuremmalta.

    Tästä johtuu tuo 1,6-kertainen ero ja kyllä, se käytännössä tarkoittaa sitä, että kroppikennoinen antaa ikäänkuin ilmaisia millimetrejä. Kuvakulma ei kuitenkaan muutu, vaan saman kuvan saisi rajaamalla täysikokoisen kennon kuvasta kroppikennon kuva-alan kokoisen alueen.

    Täysikennoisen hankintaa puoltaa parempi kuvanlaatu ja runsaampi valovoima, mutta käytännössä kameroiden kennot ovat nykyään niin hyviä, että useimmissa tapauksissa kroppikenno riittää aivan mainiosti. Täysikokoista kennoa (tai suurempaa, täysikokoinen kennohan ei missään nimessä ole suurin, mitä löytyy) tarvitaan minun mielestäni lähinnä erikoistarpeisiin.

    Isomman kennon objektiivi toimii pienemmällä kennolla, mutta ei toisin päin. Kroppikennolle suunnitellun objektiivin piirtämä kuva on pienempi (joka mahdollistaa pienemmän, kevyemmän ja edullisemman objektiivin), eli se ei täytä täysikokoista kennoa kokonaan, nurkat jäävät mustiksi. Lisäksi esimerkiksi Canonin EF-S-objektiivit menevät sen verran syvälle rungon sisään, että täysikennoisen kameran peili menee rikki sellaista käyttäessä.

  13. Ville

    Moi taas,
    Vielä haluaisin tuosta kinovastaavuudesta kysyä, kun se on ehkä kaikista hämmentävin käsite. Ymmärrän nyt, kuinka se määritellään ja lasketaan, mutta jotenkin tuo hämmentää, että pienempi polttoväli vastaa paljon suurempaa polttoväliä täysikennoisessa kamerassa. Itselläni on 90-300mm objektiivi Canonin 1200D runkoon (kroppikerroin 1,6). Jos kuvaan 300mm päällä, saanko siis kuvan yhtä lähelle kuin jos kuvaisin 480-millisellä objektiivillä liitettynä täyden kennon runkoon? Onko periaatteessa niin, että kroppikennoisilla saa kuvan lähemmäksi ”vähemmillä millimetreillä” kuin täyden kennon kameralla? Jos liitän linssini täysikennoiseen runkoon ja kuvaan 300mm päällä, onko tarkennus silloin 300mm? Eli periaatteessa ”menetän millimetrejä”, jos vaihdan täysikennoiseen? Mitkä tekijät siinä tapauksessa puoltavat täysikennoisen kameran hankkimista? Ehkä hiukan erikoisesti muotoiltu kysymys, mutta kiitos jos jaksat vastailla!

    Ja vielä jatkona ihan laitekysymys: voiko kroppikennoisiin (halvempiin) malleihin tarkoitetuissa linsseissä olla jotain yhteensopivuusongelmia täyden kennon runkojen kanssa?

  14. Mikko Saari

    Anniina, minusta kuvakulma näyttää aika normaalilta, ei erityisen laajalta, se ei ole huomattavasti normaalia näkökenttää laajempi, ellei jopa kapeampi. Jos itse katselisit ikkunasta ulos, näkisitkö leveämmän vai kapeamman näkökulman?

    Aukko on pieni, koska maasto piirtyy terävänä etualan lehdistä kaukaisiin vuoriin asti. Syväterävyysalue on siis pitkä. Heijastus on silloin tosi lähellä kuvaajaa, sen takia se on jäänyt syväterävyysalueen ulkopuolelle.

    Googlailin kuvaa ja löysin tiedoston, jossa näyttäisi olevan EXIF-tiedot mukana. Niiden mukaan polttoväli on ollut 67mm ja aukko f/13.

  15. Anniina

    Hei! Haluaisin kysyä neuvoa esimerkiksi tämän kuvan teknisessä analysoinnissa: http://www.cbsnews.com/pictures/world-press-photo-contest-winning-images-2016/3/
    Havainnot: Lyhyt polttoväli (laaja kuvakulma), suuri aukko (hahmo sumeana ja tausta terävänä), melko lyhyt syväterävyys (hahmo sumeana..) Oletko samaa mieltä näistä?
    En oikein hahmota, miten ajatella esimerkiksi syväterävyyden kannalta, kun toisaalta konkreettinen hahmon ja maiseman välinen etäisyys on suuri, mutta toisaalta heijastus on myös ns. takana olevassa kohteessa, maisemassa, ja kohteet tavallaan vierekkäin.. Kiitos!

  16. Mikko Saari

    Erja, tuo 45mm/1.8 on oikein hyvä ja sopii kyllä mainiosti henkilökuviin. Hintakin on kohdallaan, joten mikäpä ettei.

    Ville, kyllä sen voi noin ajatella. Zoom-kerroin toimii noin.

  17. Ville

    Moi Mikko,
    Toisinaan ihmiset kysäisevät paljonko kamerassani on zoomia, johon vastaan, että linsseissäni on näin ja näin pitkä polttoväli. Tuli kuitenkin mieleen, voisiko objektiiveihin soveltaa tällaista ajatusleikkiä: itselläni on kaksi linssiä, 18-55mm ja 90-300mm. Jos nämä kaksi ”yhdistyisivät”, saataisiin linssi, jonka polttoväli on 18-300mm ja zoom-kerroin siten 300/18 = 16,67. Eli jos nyt joku vähemmän valokuvausta tunteva ihminen haluaisi ehdottomasti tietää nimenomaan zoom-kertoimen (joka on varmaan monille helpommin käsitettävä kuin polttoväli), niin voisinko periaatteessa vastata, että kahden linssin varustuksellani pystyn zoomaamaan kohteen yli 16-kertaiseksi? Täysin teoreettinen ajatusleikki siis, mutta toivottavasti tajuat mitä ajan takaa 🙂

  18. Erja

    Hei! Minulla on kamerana Olympuksen om-d e-m5. Objektiivina pakettiin kuulunut 14-42mm putki. Olen vasta vuoden verran kuvaillut, mutta tuntuu etten saa henkilökuviin tarpeeksi tunnetta ja sitä sumeutta taustalle tälle putkella. Olisiko M.ZUIKO 45mm 1:1.8 ostamisen arvoinen tai mikä muu olisi hyvä? Hinta olisi ainakin halpa tässä. Myös laajakuvaputki kiinnostaa koska kuvailen paljon myös maisemakuvia, mutta huomaako eron kuvissa jo olemassa olevaan putkeeni? Neuvoja siis kovasti kaivataan 😀

  19. Sami

    Joo. Kiitos mikko nopeista vastauksista!

  20. Mikko Saari

    Sami, osta sitten vastaava, mutta valovoimaisempi. Taustan sumentumiseen vaikuttaa objektiivia enemmän etäisyys kameran ja kohteen ja kohteen ja taustan välillä; toki isolla aukolla kuvatessa taustaa saa helpommin sumennettua, mutta sitten tulee vaikeuksia saada esimerkiksi koko naama pysymään terävänä, eli ei se suuri aukko automaattinen tie onneen ole.

  21. Sami

    Kyseessä on siis perusobjektiivi, joka tullut kameran mukana. Haluaisin tähän jotain upgreidausta. Valovoimaa lisää sekä terävyyttä ja jotta tausta blurraantuisi nykyistä enemmän.

  22. Mikko Saari

    Sami, mikä nykyisellä objektiivilla otetuissa kuvissa on vikana? Objektiivin vaihtaminen ei vaikuta oikeastaan millään lailla siihen, mikä hämärässä kuvaamista vaikeuttaa, eli valon puute. Jos se on pääasiallinen ongelma, suosittelisin objektiivin vaihtamisen sijasta panostamaan valaistukseen. Tulee todennäköisesti halvemmaksikin.

  23. Sami

    Moro Mikko! Sain hiljattain käsiini canon eos 600D mallin, jolla olen kuvaillut. Lähinnä ihmisiä lähietäisyydeltä.Tarvitsisin tähän uuden objektiivin, jolla saisi parempia kuvia ja tällä voisi kuvata hieman hämärämmässäkin olosuhteissa. Millaista perus hyvää objektiivia suosittelisit aloittelevalle valokuvaajalle muotokuvaukseen? Kiitos jo etukäteen!

  24. Mikko Saari

    Tero, sehän nyt riippuu ihan täysin siitä, millaisia kuvia haluat kuvata. Onneksi asia on helppo selvittää: 18-55-millisen objektiivisi polttovälialueelta löytyy sekä 24mm että 50mm. Voit siis kokeilla ihan itse, miltä nuo polttovälit näyttävät ja valita sen, joka sopii tarpeisiisi paremmin.

  25. Tero

    Iltaa
    sellasta kysäisin. minulla on Canon 1000D kamera ja olen muuttanut pohjosiin ja täällä nyt näkyy noita revontulia aikasta hyvin. Kamerassa on mukana tullut EFS 18-55mm putki. nyt oon miettinyt toisen objektiivin ostamista. kumman tyyppinen kannattas hommata Canon EF-S 24 mm f/2,8 STM pannukakkuobjektiivi vai Canon EF 50mm f/1.8 STM ‐normaaliobjektiivi

  26. Sami

    Kiitoksia nopeasta vastauksesta. Kamerani on Nikon, mutta täytyypä silti tarkastaa tuo asia ennen sovittamista. Nikon D610 kiinnostaa kovasti.

  27. Mikko Saari

    Sami, tämä asia selviää kaikista parhaiten, kun menet jonkun kamerakaupan sivuille ja vertailet. Kannattaa huomata se, että esimerkiksi 2.8-valovoimainen objektiivi on täyskennoisella valovoimaisempi kuin cropilla, koska croppikerroin vaikuttaa myös valovoimaan.

    Tuota Tokinaa en ainakaan Canonin täyskennoiseen laittaisi, pahimmassa tapauksessa se rikkoo peilin. Canonin EF-S-objektiivit ulottuvat syvemmälle kameran sisään kuin EF-objektiivit ja tästä johtuen peili voi heilahtaessaan osua objektiiviin ja mennä rikki.

  28. Sami

    Terve. Kovasti kiinnostaa täyskennoiseen siirtyminen. Onko vastaavan valovoiman objektiivit kalliimpia kuin kropissa? Ainoa nykyinen putkeni mikä kävisi nähdäkseni jatkossakin, olisi Tokina 11-16/ 2.8. Kylläkin vain 16 millisenä.

  29. Sami

    Terve. Kovasti kiinnostaa täyskennoiseen siirtyminen. Onko vastaavan valovoiman objektiivit kalliimpia kuin kropissa? Ainoa nykyinen putkeni mikä käy nähdäkseni jatkossakin, olisi Tokina 11-16/ 2.8. Kylläkin vain 16 millisenä.

  30. Mikko Saari

    Topias, halvimmat objektiivit, joita tuohon hommaan suosittelisin, eivät mahdu tuohon budjettiin. Kannattaa siis käyttää sitä, mitä löytyy. Kokeilla voi vaikka 18-55-millistä kittiputkea.

  31. Topias

    Minkälainen linssi olisi hyvä tähtikuvaukseen (linnunrata kuvaukseen) jos budjetti olisi noin 300€. (Käytän harrastelia canon eos 1200d runkoa)

    Kiitos vastauksesta jo etukäteen:)

  32. Mikko Saari

    Mikko, tuohon hommaan sopii oikeastaan ihan mikä tahansa kamera. Tuo D3300 on oikein kelpo valinta.

  33. Mikko

    Moi, olen hankkimassa ekaa järkkäriä sekalaiseen kuvaukseen esim luontokuvia, sisäkuvausta juhlia yms niin selviytyykö kyseinen kamera kyseisistä tehtävistä? Nikon D3300 + AF-P 18-55 VR + Sigma 70-300/4-5.6 DG -järjestelmäkamera.

  34. Mikko Saari

    Pirjo, on ihan vertailukelpoinen Canonin vastaavan kanssa ja joissain suhteissa jopa parempi.

  35. Pirjo

    Yongnuo YN 50 mm F1,8 objektiivi Canonille mitä mieltä olet tästä objektiivista onko hyvä laadukas? Kiitos vastauksesta!

  36. Mikko Saari

    Jaa, en tiennyt että niitä ylipäätään saa tilattua… Nakkaapa yksi viesti malliksi sähköpostiini (mikko@mikkosaari.fi) niin vilkaisen.

  37. Juha Sallila

    Noi misä lukijat kysyvät sulta ja sinä vastaat.

  38. Juha Sallila

    Moi. Kuinka saan sun viestien tulon loppumaan? Koska tuosta missä siitä puhutaan se ei toimi.

  39. Mikko Saari

    Zoomiin saat 2.8-valovoiman, mutta ei se paljoa auta. Valon lisääminen auttaa enemmän.

  40. Nina

    Tykkään myös zoomilla kuvata, mutta valovoima ei riitä tolla miun 18-55mm.

    Pitänee etsiskellä vielä jotain valovoimaista, vielä ei oo löytyny sopivaa 🙂

  41. Mikko Saari

    Nina, jos kuvaat mieluummin kiinteäpolttovälisillä, niin tuolla zoomilla saa haarukoitua omaan käyttöön sopivan polttovälin.

    Itse kuvaan oikeastaan yksinomaan tuollaisella 2.8-valovoimaisella normaalizoomilla, mutta onhan noissa kiinteäpolttovälisissä puolensa.

  42. Nina

    On miulla se 18-55mm joka tuli kameran mukana, mut harvoin sitä käytän, tuntuu etten saa siitä mitään irti. Vai onko vika käyttäjässä 😀

  43. Mikko Saari

    Nina, 50-millinen on tosiaan croppikennolla liian pitkä sisätiloihin. Joku normaalizoomi (noin 18-55mm) on ihan hyvä, mitä enemmän on pistää rahaa niin sitä enemmän saa valovoimaa.

    Kohina ja suttuisuus tarkoittaa sitä, että valoa ei ole riittävästi; siinä auttaa, kun lisää valon määrää. Valot päälle, päivänvalo ei sisällä yleensä riitä kuvaamiseen.

  44. Nina

    50mm 1:1.8 ll. Meillä on pieni huusholli ja tuntuu tää 50mm liian pitkältä. Tarkoitus olisi ottaa tulevasta vauvasta hyviä kuvia. Saan myös kuvat sisällä kohisemaan ja suttusiksi ja varsinkin silloin jos on yhtään hämärää, mutta en oikeen osaakkaan vielä kuvata sisätiloissa. Oon kuvannu kaikki nämä vuodet ulkona, enkä oo opetellu kaikkia kameran saloja 🙂

  45. Mikko Saari

    Nina, mikä objektiivi nyt on käytössä? Miksi se ei ole riittävän hyvä? Mitä pitäisi uudessa objektiivissa olla eri tavalla tai paremmin?

  46. Nina

    Hei Mikko.

    Miulla on canonin 100D ja siihen pitäisi löytää joku hyvä putki sisätiloihin ihmisten ja eritoten vauvojen kuvaukseen. Onko heittää mitään hyvää ideaa siihen? Tietysti hinta ei saisi olla miljoonia. Eikä mieluusti tuhansiakaan.

  47. Juha Sallila

    Ahaa. Alkaa valjeta. Kaikki vaan sanoo, että ei ero ole suuri ja minä kun halusin titetää metreissä kuinka paljon lähemmäs 300mm tuo kohteen.

  48. Mikko Saari

    No sen kymmenen prosenttia. Tarkemman metrimäärän ilmoittaminen vaatii lisää muuttujien määrittelyä, eli sen, miten suurta kohdetta kuvataan ja missä koossa se halutaan kennolla näkyvän.

    Jos nyt haluaa vaikkapa parimetrisen kohteen täyttämään kuvan, niin 270-millisellä kohde on 24 metrin päässä ja 300-millisellä 27 metrin päässä – eli se kymmenen prosenttia siitä suunnilleen tulee eroa.

    Jos siis kohde on kymmenen metrin päässä ja näyttää hyvältä 300-millisellä, 270-millisellä sama kuvakulma saadaan yhdeksän metrin päästä kuvattaessa.

  49. Juha Sallila

    Moi. Pystytkö sanomaan metreissä mikä ero on. Eli kuinka paljon lähemmäs 300 tuo kuin 270?

  50. Mikko Saari

    Juha, 270 mm on 90 prosenttia 300 millistä, eli eroa on kymmenen prosenttia. Ei siis mikään suurensuuri ero.

  51. Juha Sallila

    Terve! Mikä ero on 18-270 tai 18-300 välillä? Tarkoitan suurentamista, eli voiko metreissä mitata vai miten ne ilmoitetaan. Eli kuinka paljon lähemmäksi -300:n tuo kohteen?

  52. Mikko Saari

    Riikka, ei ole. Croppikerroin vaikuttaa. Jos kamerasi on Nikonin Coolpix P600, sen 4.3-258 mm polttovälialue vastaa täyskennoisella 24-1440 milliä. Croppikennoisella kameralla kuten Nikonin D3xxx, D5xxx tai D7xxx -sarjojen kamerat vastaava polttoväli olisi 16-960 mm. Tuollaista polttoväliä ei ole tarjolla, pisimmät tolkullisen hintaiset zoomit ulottuvat 600 milliin.

  53. Riikka

    En tainnut kyllä ymmärtää ihan kaikkea 😀
    Mutta onko siis ”bridge-kamerassa” ja järkkärissä samanlaiset polttovälit. Eli kun mun puolijärkkärin kiinteässä objektiivissa lukee ”4.3 – 258mm”, niin mikä olisi vastaava polttoväli järkkäreiden ”irto-objektiiveissa” vai onko se sama luku niissäkin?
    Suuret kiitokset vastauksestasi jo etukäteen 🙂

  54. Mikko Saari

    Olli, aika sama, mutta kyllähän tuo 14-140-millinen enemmän mahdollisuuksia antaa.

  55. Olli

    Moi Mikko!
    Ajattelin ostaa ensimmäisen kamerani ja tarkoituksena olisi kuvata luonnossa maisemia ja talvella revontulia sekä videoida lumilautailua. Kameraksi olen miettinyt Panasonic Lumix DMC-G7. Siihen on tarjous kitteinä 4-42mm f/3.5-5.6 II Mega OIS -objektiivi tai 14-140mm f/3.5-5.6 POWER O.I.S. -objektiivi. Kumpaa objektiiviä pitäisit parempana minun käyttötarkoituksiin?

  56. Mikko Saari

    Vesa, nuo kuvat ovat omalla koneellasi, enkä pysty niitä tästä näkemään. Nakkaapa ne vaikka sähköpostiin osoitteella msaari @ gmail.com, niin vilkaisen.

  57. vesa penttinen

    Vielä lisäys kuvat ovat otettu molemmissa rungoissa asetuksella 16:9

  58. vesa penttinen

    KUVA ALA ON NOIN 20 % LEVEYS SUUNNASSA KAPEAMPI./Users/vesapenttinen/Desktop/_3162711.jpg/Users/vesapenttinen/Desktop/_3162714.jpg
    Molemmat kuvat ovat otettu samalla linsillä mutta eri runko.Kapeampi on. em1 12mm ja leveämpi
    e-p3 rungolla.

  59. Mikko Saari

    Vesa, kuinka paljon laajempi? Pystytkö näyttämään molemmilla kameroilla samasta kohtaa samalla polttovälillä kuvatun kuvan? Vaikea sanoa mitään, kun ei tiedä tarkemmin, miten isosta erosta on kyse.

  60. vesa penttinen

    Miksi olympus omd-em1 näyttössä on kuva kapeampi kuin e-p3 rungossa ,Sama linssi ,esim olympuksen 12-40 mm pro . Kuvatessa e-p3 .lla kuva on laajempi .ASETUKSET OVAT SAMAT

  61. Mikko Saari

    Leena, itse suosin noita zoomeja, käytän omassa Panasonicissani yksinomaan 12-35mm/2.8 zoomia. Tuo 16-70mm on kiinteällä nelosen valovoimalla, ei paha sekään. Siihen luultavasti itse päätyisin, mutta makuasioita, onhan tuosta valovoimastakin toki iloa.

  62. Leena

    Hei, Mikko Saari
    Haluaisin valita parhaan objektiivin kameraani Sony a6000. Pidän parhaina perusobjektiiveina Carl Zeiss SEL 55F1,8F ja SEL 16-70, kumpaa suosittelisit. Minulle on tärkeintä saada hämärässä tarkkoja yleiskuvia, joista yksityiskohdat erottaa, ja vielä sittenkin jos kohde liikkuu. Onnistuisiko näillä.

  63. Mikko Saari

    Mandela, molemmat hyviä ja sen verran erilaisia, että riippuu vähän siitä, millaista kameraa olet hakemassa. Nikon on järjestelmänä parempi, Samsung pieni ja näppärä.

  64. Mandela

    Kumpaa näistä kahdesta suosittelisit, jos ei mietitä hintoja. Nikon D3200 vai Samsung nx1000? Kiitos vastauksista.

  65. Mikko Saari

    Mandela, kaikki kamerat ovat nykyään perushyviä, joten sikäli voit ostaa ihan minkä tahansa.

  66. Mandela

    Hola! Reissuja varten olen ostamassa kameran. Perushyvä riittänee, kunhan tulee puhtaita kuvia jne. Kumpaa voisit suositella Nikon D3200 vai Samsung nx1000?

  67. Mikko Saari

    Riitta, näkemättä vaikea sanoa tarkemmin, mutta varmistaisin seuraavat asiat:

    – Onko objektiivi kunnolla kiinni kamerassa? Niinkin voi käydä, että objektiivi on sillä tavalla huonosti kiinni, että kamera luulee sen olevan paikoilaan, mutta kuvaaminen ei kuitenkaan onnistu.
    – Tarkista, että automaattitarkennus on päällä ja kokeile, tarkentaako kamera kunnolla – jos osoitat kameran johonkin ja painat laukaisimen puoliksi, nappaako tarkennus oikeaan kohtaan?
    – Kytke automaattitarkennus pois päältä ja tarkenna käsin. Saatko tarkennettua objektiivin kunnolla eri etäisyyksille?
    – Jos pistät kameran täysautomaattitilaan ja kuvaat jotain, meneekö valotus ja tarkennus suunnilleen oikein?

    Ylivalottuminen noin yleensä ottaen ei ole kovin vakava ongelma, noin yleensä ottaen kuvat pitäisikin digijärkkäreillä valottaa vähän yli (kuitenkin niin, että mikään kohta ei pala puhki) ja sitten jälkikäsittelyssä oikaista valotus, sillä tavalla saa paraslaatuisimmat kuvat.

    Maisemakuvissa voi käyttää mitä tarkennustapaa tahansa, mikä nyt kulloiseenkin tilanteeseen sopii. Automaatti toimii yleensä ihan hyvin, joskus voi olla tarpeen säätää tarkemmin, minne kamera tarkentaa, jos automaatti ei ymmärrä haettua näkemystä.

  68. Riitta

    Hei
    Ostin juuri Nikon D3300 jossa kittizoomi AF-S 18-55. Kadun. Miksi saan sillä epätarkkoja kuvia? Näyttö on kummallista töhröä ja etsimen kanssa olen täysin hukassa. Jotkut perusasetukset metsässä? Mitä tarkennusta tulisi käyttää esim. maisemissa? Yleisesti kuvista tulee ylivalottuneita. Olen opiskellut aukkoa ja yritellyt manuaalisäätöjä. Automaattia en käytä. Minulla on toisena kamerana Sony RX100, joka pelaa käsissäni kuin enkeli. Mitkä kaikki asiat teen väärin? Kiitos avusta

  69. Mikko Saari

    Markus, en osaa Nikonin objektiivien video-ominaisuuksista sanoa. Videokuvauksessa auttaa, jos on siihen tarkoitukseen suunniteltu tarkennusmoottori (Canonilla STM, Nikoneista en tiedä), joka ei hypi edestakaisin, vaan tarkentaa äänettömästi ja tasaisesti. Muuten tuo lienee hyvä lähinnä laajan polttovälialueen vuoksi. Koska videokuva on laadultaan varsin vaatimatonta verrattuna still-kuviin – Full HD -kuvakin on kooltaan vain pari megapikseliä – vähän vaatimattomampikin objektiivi piirtää aivan riittävän terävästi videokuvaa varten.

  70. Markus

    Tervehdys Mikko!

    Mikä olisi kelvollinen kaveri nykyisen kittiobjektiivin (AF-S Nikkor 18-55mm) rinnalle yleiskäyttöön, mutta toiveena olisi sen oleva hyvä myös videokäyttöön? Kuvaan paljon musiikkitapahtumia sekä joskus omaa soitantaa harjoitusmielessä.

    Luin tekniikan maailman vertailun järjestelmäkameroiden video-ominaisuuksista, jossa käytössä ollutta Nikkor 18-140mm -objektiivia kehuttiin erityisen hyväksi ko. tarkoitukseen (tästä tein johtopäätöksen, etteivät kaikki sitä ole?). Jäinpähän miettimään, mitkä ominaisuudet objektiivissa vaikuttavat sen valintaan nimenomaan videokuvausta ajatellen?

    Kameravalintani oli Nikon D5300. Kiitokset antoisasta blogista.

  71. Tomppa

    Kiitos vastauksesta, juurikin superzoomia tässä tarkoitin kun laajakulmazoomista puhuin. Esimerkiksi siis Nikonin oma 18-200 mm. Termit vielä hiukan sekaisin 🙂

  72. Mikko Saari

    Tomppa, kunhan itse päivitän kamerani ja OM-D E-M5 vaihtuu Panasonicin GX8:aan, aion ottaa rungon mukana 14-140-millisen kittizoomin. Olen tähän asti käyttänyt 12-35-millistä zoomia, mutta ajattelin, että tuo superzoomi olisi ihan kätevä juuri matkakäytössä. Omalta osaltani valinta on sikälikin helppo, että tuo 12-35-millinen on ollut tähän asti pisin zoomini, joten sikälikään ei ole päällekkäisyyttä.

    Ehkäpä siitä olisi yksi ratkaisu – jos telezoomiksi olisit hankkimassa edullista 55-250-millistä tai 70-300-millistä, niin entäpä jos ottaisitkin siihen paikalle jonkun superzoomin?

  73. Tomppa

    Terve Mikko,

    aloittelevana harrastekuvaajana alan kallistua kanssasi samalle kannalle tarvittavista objektiiveista aloittelijalle (valovoimainen 35mm+18mm-55mm+telezoom). Toistaiseksi omistan vain 18-55mm kittilinssin (runkona Nikon D3300) ja seuraava ostos on harkinnassa. Matkakäyttö mietityttää – siis tilanteet joihin haluan ottaa mukaan vain yhden objektiivin, jolla tulisi pärjätä eri tilanteissa lomamatkalla. Kiinteä polttovälinen linssi olisi varmasti yleispätevä. Laajakulmazoomi puolestaan kattaisi kaikki eteentulevat tilanteet, tietyin kuvanlaadun kompromissein. Ja mahdollistaisi siis myös kauempana olevien, vaikkapa luontokappaleiden, kuvaamisen. Mutta muuten en laajakulmazoomille tarvetta näe, siis jos kaikki linssit on käytettävissä. Millaista objektiivia itse suosit/suosittelisit matkakäyttössä?

  74. Mikko Saari

    Marjatta, kaksi eri asiaa. Laajakulmakuva on laajakulmaisella objektiivilla otettu kuva, panoraamakuva taas yleensä useammasta kuvasta koottu tavallista leveämpi kuva. Panoraama on yleensä leveämpi kuin mitä laajakulmaobjektiivilla saa kuvattua ja sen voi kuvata myös muillakin objektiiveilla.

    Oikein laajalla laajakulmaobjektiivilla kuva vääristyy, varsinkin lähellä kameraa ja kuva-alan reunoilla olevat kohteet muuttuvat mittasuhteiltaan vääristyneiksi. Vaikkapa tässä on kelpo esimerkki siitä, miltä tämä voi näyttää.

  75. Marjatta

    Hei,
    onko laajakulmakuva sama kuin panoraamakuva?
    Mainitsit yllä olevassa tekstissäsi laajakulmakuvan vääristymistä, voisitko hiukan tarkentaa?
    Kiitos jo etukäteen!

  76. Mikko Saari

    JuusoS, siinähän se lukee: 35mm vastaava polttoväli on 26-678 mm. Kun 760D:n croppikerroin on 1,8, 760D:lla vastaava polttovälialue olisi siis 14-377 mm. Sigman 18-300mm pääsee sinne päin, tosin zoom-kerroin on vain 17 eikä 26. Tuota parempaa ei kuitenkaan löydy, tuota isompaa superzoomia ei oikein ole mahdollista tai edes järkevää tehdä järkkärikokoon. Muiltakin valmistajilta löytyy noita 18-300-millisiä.

    Jos haluat molemmilla kameroilla tismalleen samannäköistä kuvaa, pitää Coolpixin polttoväli kertoa 3,14:lla (piillä kertominen on sattumoisin kelpo likiarvo), jotta saat 760D:n vastaavan polttovälin. Lisäksi Coolpixin aukko pitää myös kertoa samalla luvulla, eli jos kuvaat Coolpixin täydellä aukolla 2,8, 760D:lla vastaava aukko on noin f/8. Coolpixin pienin aukko f/5 on sitten 760D:llä noin f/16.

    Jossain määrin voit siis saada molemmilla kameroilla suunnilleen samannäköistä kuvaa, mutta onko siinä mitään järkeä, on toinen juttu. Ennemmin käyttäisin kameroiden omia vahvuuksia hyödyksi. 760D pystyy tekemään pienempää syväterävyyttä kuin Coolpix, mutta jos taas on tarpeen saada koko kuva-alue teräväksi, se voi onnistua Coolpixilla helpommin. Samoin Coolpix venyy sellaisiin zoomeihin, joista voit 760D:llä vain haaveilla – tosin 760D:llä pystyt kyllä jäljittelemään Coolpixin digitaalizoomia rajaamalla kuvaa pienemmäksi, koska sitähän se digizoom käytännössä tekee.

  77. JuusoS

    Terve Mikko!
    Tuossa kuun alussa kyselin vinkkejä hyvän kameran hankintaan. päädyin lopulta Canon 760D:hen. Kiitos avusta!
    Nyt on sellainen juttu, että omistan myös aiemin ostamani Nikon Coolpix p100-kameran. Kameralla saa ihan hyviä videoita ja kuvia.

    Kameran linssin tiedot ovat:
    26x zoom NIKKOR; 4.6-120mm (equivalent with 35mm [135] format picture angle: 26-678mm); f/2.8-5; Digital zoom: up to 4x (35mm [135] format picture angle: Approx. 2712mm)

    Tiedätkö on Canonilla taikka Tamronilla vastaavanlaisilla tiedoilla olevaa linssiä. Ajatuksena olisi, että jos saisin käytettyä valo- taikka videokuvaamiseen molempia yhtä aikaa. Kunhan asetukset ja linssi olisivat (lähes) samanlaiset, niin eikös kuva ole silloin vastaavanlaisia?

  78. Mikko Saari

    Maarit, monikäyttöinen toki, laadultaan vähän kyseenalainen. 200 milliä ei riitä kunnolla kuun kuvaamiseen.

  79. Maarit

    Hei! Kiitos vastauksestasi 🙂 haluaisin vielä kysäistä, että olisiko 18-200 mm f 3.5-6.5 objektiivi monikäyttöinen, vai kannattaisiko mielummin santsata tosiaan esim 70-300 mm kun on tarkoitus sitä kuutakin kuvata? Vai saako 200 mm kuusta millaisia kuvia? Kiitos vielä!!

  80. Mikko Saari

    Maarit, voit aloittaa tähti- ja revontulikuvausta tuolla objektiivilla. Tärkeämpää on vakaa jalusta, koska tähtikuvaukseen tarvitsee pitkiä valotusaikoja. Aloitat vaikka 18 millin polttovälillä. Jos tuntuu, että tarvitset laajempaa polttoväliä, voit sitten hankkia jonkun laajakulmaobjektiivin, mutta tuolla pääsee kyllä alkuun. Kuun kuvaaminen ei tuolla objektiivilla oikein toimi, siihen tarvitsee aika pitkän putken jos haluaa kuun täyttävän kuva-alaa reilummin ilman runsasta rajaamista jälkeenpäin. Mitä pidempi sen parempi, jollain 300-millisellä päässee alkuun edullisesti.

  81. Maarit

    Hei! Vinkkisi ja neuvosi ovat mahtavia, mutta haluaisin näin henkilökohtaisesti kysyä, että millaista objektiivia/objektiiveja suosittelisit jos haluaisin kuvata tähtiä/kuuta ja revontulia kaiken normaalin,kuten maisema ja henkilökuvien kuvaamisen lisäksi 🙂 olen siis vasta-alkaja ja omistan Canonin 700d kameran ja 18-55mm poltovälillä olevan kittilinssin. Ymmärsin, että tuolla välillä saa ihan hyviä laajakuvakuvia? Varmaan tähtien ja kuun kuvaamisessa merkittävää on aukon koko? Mutta mitä sie suosittelisit 🙂 kiitos vastauksestasi, sillä aloittelijana on hankala arvioida sopivia objektiiveja, vaikka tietoiskusi olivat opettavaisia 🙂

  82. Anu

    Haluaisin ymmärtää mikä on kroppikenno ja mikä on täyskenno, ja mitkä ovat niiden merkittävimmät erot.

  83. Mikko Saari

    Eipä noita suotimia erityisemmin tarvitse. Polaroiva suodin on joissain tilanteissa näppärä ja monethan noita UV-suotimia käyttävät objektiivin suojana, mutta nekin saattavat heikentää kuvanlaatua. Kallis ei myöskään välttämättä ole automaattisesti parempi. Varsinaisesti mitään suodinta ei tarvitse käyttää.

  84. Adamson

    Mitä suotimia suosittelisit digijärkkäriin? Kalustonani on Canon EOS 600D, Canon 18-55 mm kittizoom, Tamronin 35-135 mm sekä 70-300 mm zoomit, pari jalustaa, 3 kpl lähikuvausloittoa, salama. Kuvaan tapahtumia, häitä, syntymäpäiviä, hautajaisia, luontoa perhosista maisemiin julkaisuihin, mm. julisteisiin.
    Kinojärkkärissä UV-suodin oli lähinnä objektiivin suojuksena, miten digipuolella? Onko suotimista ja niiden vaikutuksista opasta? Onko eri valmistajien suotimilla merkittävät erot?

  85. Mikko Saari

    Markku, vastavalo on vaikea juttu ja time lapse vielä pahentaa tilannetta, kun tilanne muuttuu auringon noustessa ja laskiessa, joten samalla valotuksella ei voi vetää läpi koko sarjan. Taikasana on ”bulb ramping”, eli valotusajan säätö valotuksen muuttuessa. Vaatii erillistä ohjelmistoa tai laitetta, Canonilla voi käyttää Magic Lanternia.

    Mutta noin tiivistettynä voi sanoa, että oletpa valinnut yhden vaikeimmista aiheista time lapselle…

  86. Markku Lehtola

    Morjes Mikko !

    Paljon valaisevaa tietoa sivuillasi, kiitos siitä.
    Olen kuvannut jo 70-luvulta saakka filmijärkkärillä, sitten tuli pitkä tauko. Eläkepäivien lähestyessä harrastukseni on puhjennut uuteen valoon.
    Tarkoitukseni on kuvata auringon nousu ja -lasku time laps menetelmällä.
    Minulla on Canon 60D runko ja siinä Sigman 18-200 mm objektiivi. Kuinka säädän kameran ettei kuvista tule tummia (termit ovat vasta-alkajan), tavitsenko jonkun lisävärkin vasten aurinkoa kuvatessani ? Kuvasin koemielessä pilvistä time laps:n joka onnistui välttävästi, oli helpompi kuvauskohde.

    Vasta-alkaja
    Markku

  87. Mikko Saari

    Sofia, kyllä tuolla yhdistelmällä pitäisi saada ihan siivoa jälkeä. Harjoittelu auttaa. Toki 200mm ei ole kovin pitkä matka, eli kaukana tarkoittaa korkeintaan joitain kymmeniä metrejä. Jos pitää todella kaukaa saada hyviä kuvia, niin sitten on syytä varautua latomaan tiskiin nelinumeroinen määrä euroja.

  88. Sofia

    Moi! Mulla on runko Nikon 320 varustettuna Nikkorin 18-200mm objektiivilla. Ongelmana on, että haluaisin kuvata luonnossa kaukana olevia kohteita (eläimiä), mutta kuvista tulee kännykkäkuvien tasoisia. Mikä olisi sopiva objektiivi kyseiseen runkoon ja tarkoitukseen?

  89. Mikko Saari

    Arvioiden perusteella tuo on ihan kelpo peli ja 300 milliä on croppikennoisella kameralla ihan asiallinen pituus. Pikkulintujen hätyyttämiseen millit eivät välttämättä riitä, mutta eiköhän tuolla alkuun pääse.

    Zoomobjektiivin zoom-kerroin on helppo laskea: jaa pisin polttoväli lyhyimmällä. Tämän putken zoom-kerroin on siis 300 / 90 = 3,3. Huomaa, että zoom-kerroin ei kerro objektiivin ulottuvuudesta yhtään mitään, ainoastaan pisimmän ja lyhyimmän zoomin välisestä suhteesta. Suurennoskerroin on eri juttu ja liittyy makrokuvaukseen (suurennuskerroin 0,25 tarkoittaa, että lähikuvia kuvatessa esineen koko kennolla on korkeintaan 0,25 kertaa sen todellinen koko).

    Jos haluat verrata zoomin ulottuvuutta, pitää verrata kinovastaavia millimetrejä. Esimerkiksi IXUS 265 -kamerassa on 12-kertainen zoom, jonka polttovälialue on 4,5–54,0 mm (eli 54 / 4,5 = 12). Kinovastaavina milleinä tuo on 25–300 mm (tieto löytyy Canonin tuotesivulta). 1200D:llä tuon 90-300-millisen putken kinovastaavat millit ovat 144-480 mm, eli tuolla putkella pystyy kuvaamaan kauempaa kuin Ixuksella, vaikka Ixuksessa on suurempi zoom-kerroin.

  90. Ville

    Moi Mikko! Hankin juuri vähän aika sitten ensimmäisen järkkärikamerani (Canon EOS 1200D) ja nyt olen ostamassa sille pidemmän polttovälin objektiivia. Tarkoitukseni on kuvailla luontoa ja ensisijaisesti lintuja. Harkitsin ostaa käytetyn Canon EF 90-300mm f/4.5-5.6 USM putken. Osaisitko sanoa, kuulostaako tuo sinusta sopivalta lintukuvaukseen? Mitään vuoden luontokuva -aineistoa en odota saavani, mutta kunhan pääsisi edes vähän lintukuvauksen makuun kohtuullisin kustannuksin.

    Objektiivin teknisissä tiedoissa Canonin verkkosivuilla lukee, että ”maksimi suurennuskerroin 0,25 (300mm polttovälillä)”. Voisitko ihan vielä rautalangasta vääntäen selittää, mitä tuolla tarkoitetaan? Miten siis suurennuskerroin ja pokkarikameroissa käytetty zoom-kerroin rinnastuvat toisiinsa? Kiitti vastauksistasi!

  91. Mikko Saari

    Jussi, 18 mm / 1,5 = 12 mm, eli vastaa croppikennon 12-millistä. Kyllä tuon voi minusta jo hyvin laajaksi laskea.

    Nikonin 18-35-millinen tarkentaa 30 sentin päähän, mutta ei se mikään makro ole. Toki hyvällä täyskennoisella kameralla kuvassa on rajaamisvaraa sen verran, että yksityiskohdat saa suuriksi.

    Arto, Canonilla on edelleen valikoimissaan 300mm f/4 tele, eikä se maksa puoltakaan mediaanipalkasta (eli noin 1500 euroa). 2.8-valovoimaiseen pitää löytyä sentään reilun parin kuukauden palkka. Croppikennollahan tuo saa vielä lisäpituutta, eli Canonin 7D:n nokalle laitettuna se vastaa 480-millistä.

    Kyllähän nykyään harrastajarungoillakin tekee siivoa jälkeä, kyllä jollain Canon 700D:llä tai Nikon D5200:lla urheiluakin kuvaa. Ammattilaiset taitavat kuitenkin suosia Canonilta 7D:tä ja Nikonilta D750:tä tai D800:aa, jos eivät sitten käytä D4s:n tapaisia lippulaivamalleja.

  92. Jussi Karhunen

    Hei! Olen siirtymässä kenties täyskennoiseen kameraan. Laajakulmat tuntuvat olevan valmistajilla tiukassa, tai maksavat maltaita. Croppirunkoon löytyisi esim. Sigmalta 10-20mm superlaajista, mutta pitkien tutkiskelujen jälkeen minun täytyisi tyytyä FX-rungossa 18-35mm laajikseen. Kuinkahan laaja tuo on täyskennossa? Nykyisen kameran cropit 1.5 kertaa Sigman 10mm= 15mm. Tuohon jos laitetaan kolme milliä päälle, niin voidaanko puhua vielä ”kunnon” laajiksesta? Saanko vielä 18mm laajiksella suurennettua jääkukat valtaviksi viemällä lissin 30cm päähän kohteesta?

  93. Arto Rihkola

    Moi Mikko! Kuvasin 80- ja 90-luvuilla free lancerina moottoriurheilukuvia mm. Vauhdin Maailma-lehteen vakituisena avustajana. Touhu liittyi poikani moottoriurheiluharrastukseen. Kuvausmääräni oli vuodessa n. 30.000 filmikameralla otettua kuvaa. Kamera oli Canon AE1 Program, jonka nykymittapuun mukaan olematonta ohjelmaa en koskaan käyttänyt, koska urheilukuvauksen yksi perusajatus on liikkeen tallentaminen siten, että vauhdin tai suorituksen voima tallentuu. Käytin uskomattoman toimintavarman kamerani asetuksina suljinajan esivalintaa, koska siten sain jokseenkin aina syntymään oikean valotuksen. Ymmärtääkseni kaikki ammattilaiset toimivat samoin, koska urheilukuvauksessa aika on aukkoa tärkeämpi; tuolloin nimittäin jokseenkin kaikki ammattilaiset vielä kehittivät ja vedostivat ainakin mustavalkoiset kuvat itse. Oli mahdollista prässätä kuva – vaikka huonolaatuisenakin – väkisin esiin. Opettelin homman täysin yritys-ja-erehdys-periaatteella. Ja sitten poikani lopetti kilpa-ajon, kiitos Ukko Ylijumalalle ja muille taivaan valtiaille, että säästyin vararikolta. Jotta nuoren miehen vieroitus kilpa-autoilusta olisi ollut mahdollisimman tehokas, lopetin myös valokuvauksen niihin aikoihin, jolloin digikamerat vasta tekivät tuloaan. Ja putosin muutamassa vuodessa täysin valokuvauksen nykysuuntauksesta. Nyt kun olen jo eläkeukko, heitänkin kysymyksen siltä varalta, että innostun uudelleen: Yleisimmät ammattilaisrungot mallia nyt? Canon, Nikon vai jokin muu? Mitkä esim. Canonin järjestelmärungoista ovat sellaisia, jotka eivät tuo mukanaan tarpeettomasti joutavia ominaisuuksia, urheilukuvaus on kuitenkin – niin luulisin – edelleenkin taitolaji? Järjestelmärunkojen hinta sinällään ei ole merkityksellistä, mutta mielestäni on täysin älytöntä maksaa niistä ominaisuuksista, joita en kuitenkaan käytä. Mikä digirungon objektiivi vastaisi tänä päivänä vaikkapa kinokameran 300/1.4 mm objektiivia? Maksaisiko se tavallisen ihmisen vuoden nettopalkan kuten 30 vuotta sitten vai löytyykö nykyään vaihtoehtoja linssin laadusta ja valovoimasta tinkimättä? T: Arto Rihkola, entisajan urheilukuvaaja.

  94. Mikko Saari

    Soile, Nikonin D3200 jos haluat halvan kameran, D5200 jos haluat panosta vähän enemmän, Olympus OM-D E-M10 jos haluat pienikokoisen kameran.

  95. Soile

    Hei! Tässä ensimmäistä järjestelmäkameraani hankkisin. Kuvaisin sillä klubikeikoilla (musiikki), kokovartalokuvia ja kasvokuvia ihmisistä sekä noin 25-60cm korkeita nukkeja, joista haluaisin myös tarkkoja lähikuvia. Olisiko suosituksia alle 600 euron hintaluokassa pohjapaketiksi (kamera + yksi perusobjektiivi)? Hoksaan, että tarvitsen varmastikin useamman objektiivin, mutta jos aluksi saisi nuo perushommat kuntoon.

  96. Mikko Saari

    Eipä tuossa taida sen erityisempää sääsuojausta olla.

  97. seppo rajamaa

    TAAS KERRA N LUESKELIN ETTÄ 300MM L4 IS USM IIN KOSKA TULI SÄÄSUOJAUS MULLA PUTKI MALLIA 2012 JOTAIN.KIITTI EDELLISESTÄ.

  98. Mikko Saari

    Seppo, ihan oikein laskit. 300 * 1,6 * 1,4. Aukko pienenee samassa suhteessa, eli 4 * 1,4 = 5,6. Kokeilemallahan tuo parhaiten selviää, miten se käytännössä toimii.

  99. seppo rajamaa

    mulla on 7d ja kysyisin ostin 300mm 4 lsarjan putken ja siihen 1.4 muuntimen onko millit oiken kun laskin 672mm ja ilman 480 paljoko syö valoa muunnin onko vaan selkeille keleille

  100. Mikko Saari

    Keijo, eipä taida olla ihan noin yksinkertaista. Monissa mikrojärkkäreissä etäisyys objektiivista kennolle on hyvin lyhyt, mutta eipä vääristymistä ole täysin päästy. Helpommalla taitaa päästä, kun ojentaa vääristymät kuvankäsittelyllä.

  101. Keijo Salmela

    Voisiko laajakulman vääristymiä vähentää tekemällä objektiivi jossa ei ole vääristymiä ja viemällä se lähelle kennoa, että siitä tulisi laajakulmaisempi. Eikö peilikameran ongelma ollut tämä, kun objektiivia ei saanut lähelle filmiä.

  102. Omiga

    Kiitos tiedosta Ixuksista. Etsin alle 160 eur digikameran, eli en tarvitse pro-tasoisia kuvia vaan kunhan ihan hyviä kuvia. Saa laittaa sinun ehdotuksia minkä kameran ostaisin. Tällä hetkellä näyttää vahvasti että ostaisin Olympus D785 (VR370) kameran.

  103. Mikko Saari

    Omiga, miksi alle 16 megapikseliä? Anna mieluummin hintarajaus ja vähän jotain ajatusta siitä, mihin kameraa haluat käyttää, en minä tältä pohjalta osaa oikein mitään suositella. Sen verran osaan kuitenkin sanoa, että Ixuksista kannattaa pysyä erossa, ne ovat aika onnettomia kameroita.

  104. Omiga

    Haluan tietää mikä näistä alle 16 mpx digikameran kannattaa ostaa? Kunhan olisi hyvä/paras kuvanlaatu.

    Kameroiden mallinimien alla linkki jossa tekniset tiedot.

    CANON POWERSHOT A2600
    http://www.canon.fi/for_home/product_finder/cameras/digital_camera/powershot/powershot_a2600/ *KLIKKAA Tekniset tiedot linkkiä

    CANON IXUS 145
    http://www.canon.fi/for_home/product_finder/cameras/digital_camera/ixus/ixus_132/ *KLIKKAA Tekniset tiedot linkkiä

    CANON IXUS 145
    http://www.canon.fi/for_home/product_finder/cameras/digital_camera/ixus/ixus_145/ *KLIKKAA Tekniset tiedot linkkiä

    CANON IXUS 147
    http://www.kodin1.com/shop/fi/kodin1/canon-ixus-147-digikamera-musta–dcc-1350–laukku-8014922–malli

    OLYMPUS VH-510
    http://www.olympus-global.com/en/news/2012a/nr120405vh510e.jsp
    http://www.olympus.co.jp/en/support/imsg/digicamera/download/manual/vh/man_vh510_e.pdf *SIVU 76 & 77

    OLYMPUS VG-165
    http://www.getolympus.com/us/en/vg-165.html
    *KLIKKAA SPECS linkkiä

    OLYMPUS D785 (VR370)
    http://www.expert.fi/Tuotteet/Kamerat/Digikamerat/D785-%28VR370%29
    http://www.olympus.cz/site/rmt/media/consumer/pim/_manuals_ss2013_/VR-370_MANUAL_FI.pdf *SIVU 66 & 67

    POLAROID IST30
    *Ei löytynyt tuotteesta tarkempia tekniset tietoja

    Kiitoksia paljon jos vastaat! 🙂

  105. Mikko Saari

    Anne, eipä sillä oikeastaan ole väliä, mitä minä objektiivista ajattelen. Jos saat sillä riittävän hyviä kuvia ja se muuten sopii tarpeisiisi, se on hyvä. Jos siinä on jotain puutteita, tiedät itse, mitä ne ovat.

    Laajakulmazoomeja on paljon Canonilla, Sigmalla ja Tamronilla. Halvemmasta päästä olisi Canonin EF-S 10-18mm IS STM. Sigman 10-20mm/3.5 EX DC HSM on tuplasti kalliimpi, mutta vähän valovoimaisempi. Noista toinen, kenties.

  106. Anne Pee

    Tervehdys!

    Mulla on muutaman vuoden ollut Canonin 60D ja objektiivina Canonin EFS 17-85 mm. Mitä mieltä olet objektiivista? Onko se hyvä yleiskuvaukseen (muotokuvat, katukuvat jne.)? Vaihtaisitko sen johonkin toiseen? Kameraa ei tule helposti otettua mukaan reissuille, koska se painaa paljon, vaan mukana kulkee silloin kompaktikamera.

    Olen harkinnut laajakulmaobjektiivin hankkimista? Mitä suosittelet? Hinta ei ole esteenä, mutta jos se ei nyt kuitenkaan yli 2000 €:n menisi.

    Kiitos etukäteen!

  107. Mikko Saari

    Kati, SLT-A58:n croppikerroin on 1,5, eli samaa luokkaa APS-C-kennoisten Canonien ja Nikonien kanssa. Jos budjetti on tiukka, Sony SEL-55210B 55-210 mm F4.5-6.3 OSS on aika luonteva kaveri tuolle kittiputkelle, hintaa noin 320 €. Jos rahaa on pistää tonnin verran enemmän, sitten on vaihtoehtoja.

  108. Kati

    Moi,

    kiitos hyödyllisistä sivuista! Osaatko vastata, mikä mahtaa olla Sony SLT-A58 kameran rajauskerroin/croppikerroin? Itsellä tuo kamera ja siinä mukana tullut objektiivi DT 3.5-5.6/18-55 SAM II ja mietinnässä toinen objektiivi, todennäköisesti sellainen, jolla pääsee kauempanakin olevaa kohdetta lähemmäs. Olisiko ehdotuksia?

  109. Sanna

    Kiitos nopeasta vastauksesta!

  110. Sanna

    Olen hankkimassa uutta objektiivia ja haaveissa olisi hämäräkuvaukseen, lähinnä yötaivas, soveltuva laajakulmainen objektiivi. Apua tarvitsenkin oikean objektiivin löytöön. Budjetti, mielellään kuitenkin alle viidensadan, on joustava. Kamerani on Canonin 700D. Automaattitarkennus olisi mukava, mutta manuaalillakin onnistuu! Kuvanvaakajasta voin myös tinkiä, jalusta kuitenkin aina käytössä.

  111. Mikko Saari

    Hanna, vaikea sanoa tuosta teleasiasta. Heitetään nyt soppaa sekoittamaan kolmas vaihtoehto, eli Sigman tai Tamronin 70-200mm, joissa saa tuohon hintaluokkaan 2.8-valovoiman ja vakaajan. Jos et erityisesti 70-300-millisen pidempiä millejä tarvitse, niin minä ottaisin luultavasti joko Sigman tai Tamronin paremman valovoiman vuoksi.

    Yleisobjektiiviksikin harkitsisin Tamronin 17-50mm/2.8:aa.

  112. Hanna

    Hei Mikko! Suunnittelen uuden kaluston hankintaa ja rungoksi on valikoitunut Canonin 70D. Kumpi tele olisi sinusta parempi EF 70-200 f4 L usm vai Ef 70-300 f4-5.6 is usm? Kuvaan toimittajana keikat ajoittain itse ja tele olisi pääasiassa urheilua varten. Yleisobjektiiviksi harkitsen EF-S 15-85 f3.5-5.6 is usm:ää. Olisiko järkevämpää vaihtoehtoa? Kiinteä 50mm mulla jo on. Joka ei tietysti ollut paras valinta kroppikennoon..

  113. Mikko Saari

    Tyttö, Tamronilla on tällä hetkellä halvin vaihtoehto tarjota, 70-300mm VC USD on 299 euroa. Jos haluat todella pitkän putken, Sigman 150-500mm DG OS HSM maksaa noin 650 euroa. Siinäpä ne järkevimmät alle tonnin vaihtoehdot oikeastaan ovatkin.

  114. Tyttö

    En ole suunnitellut mitään erikoisempaa budjettia, mut ei yli 1000€ mielellään.

  115. Mikko Saari

    Tyttö, jos budjetti on pieni, niin Sigman tai Tamronin vakaajallinen 70-300-millinen. Jos budjetti on isompi, kerro kuinka iso, niin mietitään sitten uudestaan.

  116. Tyttö

    Moi! Mulla on Canon 600D. Ja olen miettinyt pitkään että pitäisi hankkia uus objektiivi. Pääosin kuvailen eläimiä (Peuroja, Hirviä yms.) et aika kaukana saattaa kohteet olla, niin mikä olisi hyvä objektiivi tuollaiseen kuvaukseen?

  117. Mikko Saari

    Osmo, 645-kokoisten objektiivien kroppikerroin on 0,62. Muistit ihan oikein, 500mm objektiivi on kinokoossa 310mm ja 1,3-kropilla vastaa sitten noin 240-millistä.

  118. Osmo Lehtinen

    Terve..
    Sinulla on paljon hyviä artikkelita joten rohkenen kysäistä sinulta tuota laskentakaavaa kun sovittaa Mamiyan 645 optiikan adapterilla Canonin Eos Mark III jossa on 1.3 kroppi…eli miten tuos vastaavuus muutuu…esim.. 35mm 645 tai 50 mm 645 tai esim 500mm 645.
    Jotenkin muistelen, että tuo keroin pienenee ja esim 500 millinen oli joku 310mm kinokoossa plus tietysti 1.3

    Tuo yhdistelmä on kuulemma tosi hyvä noilla chip adaptereilla..samoin vastaavat Hasselin lasit..
    Kiitos paljon jo etukäteen vastauksestasi…

    Osmo Lehtinen
    Malaga
    Espanja

  119. Mikko Saari

    Mesi, lukaisepa kirjoitus aukosta. Objektiivin aukko kertoo sen, kuinka paljon valoa pääsee kennolle. Objektiivia, jonka suurin mahdollinen aukko on hyvin iso, kutsutaan valovoimaiseksi. Sinun zoomisi ei ole valovoimainen; valovoimaisella zoomilla pitäisi saada aukoksi 2.8.

    Jäähallissa säätäisin aukon mahdollisimman suureksi (f/4) ja herkkyyttä niin korkeaksi (jopa ISO 6400), että saat valotusajat riittävän nopeiksi. Valkoinen jää saattaa aiheuttaa sen, että kameran automatiikka haluaa valottaa kuvat niin, että valkoisesta tulee keskiharmaata. Silloin valotusta täytyy käsin lisätä pari pykälää. Jos et tiedä miten, suosittelen lukemaan kameran ohjekirjasta.

    Kaukolaukaisin on kätevä apuväline, joka vähentää kuvien tärähtämistä. Toinen keino on käyttää aikalaukaisua, eli säätää kamera ottamaan kuva kymmenen sekunnin päästä laukaisimen painalluksesta. Silloin laukaisimen painalluksesta aiheutuva heilahdus ehtii rauhoittua vähän.

  120. Mesi

    Hei,
    Aloittelija kyselee… Mulla on Canon EOS600D – järkkäri ja kuvailen lähinnä luontokuvia tai urheilutapahtumia. Nyt olen lueskellut sivujasi ja mikä ja miten tunnistettavissa on tuo ”valovoimaisuus”? Sori typerät kysymykset…. =) Itselläni on vaikeuksia saada esim. jäähallissa valotusta kunnolliseksi, kuvat tuppaavat jäämään hiukan tummiksi. Objektiivit on tuo mukana tullut 18-55mm ja sitten ostin tällaisen telezoomin Canon EF 70-300mm f/4-5.6 IS USM. Onko tämä telezoom-putki ihan leluversio, vai onko vika vain käyttäjässä?

    Toiseksi, haluaisin kuvailla luontokuvia hämärässä. Jalustan ostin jo, kun valotusajat menivät melko pitkiksi. Käytätkö itse kaukolaukaisinta, vai otatko kuvat vain näppituntumalla =) Tuntuu, että kuvat tärähtävät aina, vaikka kuinka olisi varovainen. Lieko vika kamerassa, kuvaajassa vai tuossa kaukolaukaisimen puutteessa?

    Kiitos näistä sivuista, täällä on ihan oikeata asiaa aloittelijoille!

  121. Mikko Saari

    Ari, halvempiakin voi löytyä muilta valmistajilta kuin Nikonilta (esimerkiksi Sigma ja Tamron), mutta objektiiveissa saa kyllä yleensä hyvin vastinetta hinnalle, kalliimpi on yleensä parempi. Toisaalta nämä superzoomit eivät koskaan ole optiikaltaan mitään erityisen hyviä, koska ne joutuvat tekemään niin paljon kompromisseja saadakseen samaan objektiiviin pitkän telen ja laajakulman.

  122. Ari Rantonen

    Hei!
    Ostin vähän aika sitten ensimmäiseksi järkkäriksi Nikonin D3200.Objektiivina Nikkor AF-S DX 18-105mm f/3.5-5.6 G VR.
    Mutta haluaisin nyt vaihtaa toiseen objektiiviin:Nikkor AF-S DX 18-300mm f/3.5-5.6 G VR.Syy tähän on se,että haluan yhden monipuolisen objektiivin jolla pystyisi kuvaamaan mahdollisimman paljon eri kohteita ja tapahtumia.Tykkään kuvata luontoa ja matkoillakin otan paljon kuvia.Olen vasta-alkaja näissä asioissa ja kysyisinkin nyt,että onko järkevää ostaa kyseistä objektiivia,(kova hinta),ja onko olemassa halvempaa vastaavaa laitetta ?
    Kiitos jo etukäteen vastauksesta.
    Ari

  123. Mikko Saari

    Heidi, STM-objektiivissa on videokuvaukseen suunniteltu hiljainen ja nopea tarkennusmoottori, joka mahdollistaa tasaisesti liukuvan tarkennuksen. Perusmallissa tarkennusmoottori on STM-malliin verrattuna äänekäs, hidas ja hyppelevä. STM on miellyttävämpi käyttää ja tarkentaa nopeammin, mutta valokuvauskäytössä hyöty STM:stä on vähäisempi. Jos aiot kuvata videota, STM on parempi valinta, mutta 1100D:llä siitä ei saa kaikkea irti. Sanoisin siis, että perusmalli riittää.

  124. Heidi

    Kiitos näistä kaikista hyvistä vinkeistä! Minulla on Canon 1100D ja siihen EF-S 18-55 mm ja olen miettinyt sen rinnalle jotakin toista objektiivia. Tämän juttusi perusteella se voisi olla EF-S 55-250 mm. Nyt kuitenkin olen törmännyt kahteen eri ”versioon” IS II ja IS STM, joista jälkimmäinen on huomattavasti kalliimpi. Ominaisuuksia lukiessa en ole osannut erottaa niitä tärkeimpiä eroja näissä kahdessa. Osaatko sanoa kannattaisiko tuohon arvokkaampaan oikeasti sijoittaa vai onko harrastelijalle ja ”lomakuvaajalle” (ja tälle 1100D:lle) näillä kahdella oikeasti merkittävää eroa?

  125. Mikko Saari

    Samppa, polttovälin pidentäminen 250 millistä 300 milliin tarkoittaa sitä, että voit kuvata 20% kauempaa ja saada saman lopputuloksen =) En osaa sanoa, kumpi on parempi, en ole kokeillut kumpaakaan. Arvelisin, että ovat aika samantasoisia: ihan hyviä, mutta eivät loistokkaita, ja telepäässä luultavasti keskeltä ihan ok ja reunoilta vähän pehmeitä.

  126. Samppa

    Terve!

    Kiitokset verkkosivuistasi, ne ovat auttaneet minua suuresti valokuvaamisen ihmeellisessä maailmassa. Olen nyt harjoitellut vuoden kameralla Canon 600D sen mukanatulleella 18-55 -kittiobjektiivilla, jossa on kuvanvakaaja. Nyt aion sijoittaa uuteen objektiiviin, ja se saisi olla tele luonnon ja tapahtumien kuvailussa. Ulottuvuutta saisi olla lisää.

    Vaihtoehtoinani ovat tällä hetkellä tuo Canonin EF-S 55-250mm IS II sekä Sigman 70-300/4-5,5 OS DG. Molemmissa on siis käsittääkseni kuvanvakaaja, eikä suurimpien aukkojen suhteen ole eroja. Kuinka suuri ero polttovälin suhteen on 250 millin ja 300 millin välillä? Kumpaa linssiä suosittelisit?

    Kiitokset jo etukäteen!

  127. Mikko Saari

    Noora, jos kovasti karsastaa objektiivinvaihtoja, niin silloin joku superzoom-kamera on luultavasti järkkäriä parempi valinta kameraksi. Kai tuo 18-200-millinen Sigmakin ihan kelpo peli on, mutta kyllä se tekee kuvanlaadussa enemmän kompromisseja kuin yhteen asiaan keskittyvä objektiivi. Se, mikä on riittävä kuvanlaatu, riippuu tietysti siitä, mitä kuvaat, millaisissa oloissa ja mitä kuvilla aiot tehdä.

    Sisätiloissa 55-250-millinen putki on auttamatta liian pitkä. Lähikuvaamisessa se on itse asiassa kyllä luultavasti parempi kuin tuo lyhyempi putki. Laajakulmaisempia kuvia sillä ei oteta.

  128. Noora

    Moi,

    Minulla on Canonin 450 D ja sen kanssa tullut normi 18-55 linssi. Tarkoitus olisi hankkia nyt teleominaisuudellinen putki, jolla voisin kuvata luontoa ja tilannekuvia/henkilökuvia kauempaa. Tällaiseen kameran peruslinssi ei oikein tunnu soveltuvan. 😀 Olen miettinyt vaihtoehtoina ainakin käytettynä samassa hintaluokassa olevia CANON EF-S 55-250/4-5.6 IS II ja SIGMA EOS 18-200/3.5-6.3 DC OS. Luettuani kommenttejasi oma tuntuma olisi, että kannattaisi päätyä tuohon Canonin omaan 55-250 putkeen. Tuppaan ajattelemaan vain tuota objektiivin vaihtopolitiikkaa, kun haluaisin pärjätä yhdellä. Oletko kuitenkin sitä mieltä, että kuvanlaatu on 55-250 sen verran parempi, että kannattaa jaksaa tilanteen vaatiessa vaihtaa putkea. Minkälaisissa olosuhteissa pärjään pelkästään tuolla 55-250 putkella? Jääkö sisäkuvailut tuon 18-55 varaan, eli ulkona pärjäisin, kun makroja ei ole tarkoitus kuvailla, sitten tuon telen kanssa?

    Terv. Erittäin aloittelija :))

  129. Mikko Saari

    Inka, alkuun pääset kyllä ihan kittiobjektiivilla, eli mikrojärkkärissä vaikkapa 14-42mm. Osta esimerkiksi joku Olympuksen kameroista, esim. E-PL5 tai E-PL6.

  130. Inka

    Moi!
    Millaiset ”millit” täytyis olla kamerassa, kun tarkoituksena on kuvata lapsia sisällä ja ulkona ja luontoa, lähinnä lähikuvia (makroja) ja joskus harvoin maisemaa. Olen ajatellut hankkia jonkin minijärkkärin, joka kulkisi helposti mukana pienen kokonsa ansiosta. Minkään sortin järkkäriä en ole koskaan omistanut, joten termistö ja muu on ihan hepreaa, vaikka kuinka sitä yritän opiskella.

    Mikä olis sellainen kamera, mikä mahdollistaisi hyvien lähikuvien, makrojen ja ”normaalien” kuvien ottamisen, ilman, että tarviis sijoittaa heti objektiiveihin? Onko tällaista yhdistelmää edes olemassa? Millaiset ”millit” tarvii olla, että yllämainitut onnistuu?

  131. Mikko Saari

    Janne, tuo 24-millinen pannukakku lienee ihan käyttökelpoinen peli. Eihän se nyt hirveän laajakulmainen ole, kamerassa kun on croppikenno niin se vastaa 38-millistä – perinteisesti laajakulmasta on kai puhuttu alkaen 35-millisistä, eikä sekään nyt vielä kovin lavea laajakulma ole. Mutta 35-millinenhän on katukuvaajien suosikkipolttoväli ja sinänsä varsin monikäyttöinen.

  132. Janne

    Hei,

    Kiitoksia minunkin puolesta hienoista sivuista. Mitä mieltä olet Canon EF-S 24mm f/2.8 STM -objektiivista:
    http://www.rajalacamera.fi/canon-ef-s-24-2-8-stm.html

    Minulla on nyt Canon EOS 1000D, kittiobjektiivi 18-55mm sekä lisäksi 50mm f/1.8, johon olen ollut erittäin tyytyväinen, vaikka olet sitä näköjään juuri täällä haukkunut. Tykkään kiinteän polttovälin linssistä, vaikka siinä menettääkin zoomin – varmaan juuri hinnan ja valovoiman takia. 50mm linssi on tosiaan mielestäni ollut erittäin hyvä, mutta eihän sillä maisemia tietenkään kuvaa. Siksi ajattelin laajakulmaisen kiinteän polttovälin linssin ostamista lisäksi. Ajattelin, että jos minulla on 24mm+50mm -linssit, pärjäisin ilman kittiobjektiivia, jalkazoomia käyttämällä.

    Siksi siis nyt bongasin tuon 24mm objektiivin. Objektiivihan ei vielä ole markkinoilla, mutta onhan siitä speksit jo tiedossa. Hinta taisi olla Rajalalla 250 euroa, eli ilmeisesti sinun mielestä melko edullinen objektiivi. Minun mielestä 250 euroa on paljon objektiivista, ja olen tosiaan ollut erittäin tyytyväinen ostamaani 50mm linssiin, mistä maksoin muistaakseni noin 90 euroa uutena, Kiinassa. Tällä hetkellä aion ainakin pysytellä ko. hintaluokassa, eikä minulla ole tosiaan aikomusta maksaa linssistä tuhansia euroja eikä valokuvaharrastaminen minun mielestä sellaisia rahamääriä missään tapauksessa vaadi. Tuo 24mm linssikin maksaa USA:ssa 150 dollaria, joten uskoisin, että jostain Euroopasta saa myös 150 eurolla.

    Mutta kysymykseni olisi tosiaan, miltä tuo 24mm linssi sinun silmiisi vaikuttaa ja olisiko se hyvä laajakulma-/peruslinssiksi, tai miten se vertautuu kitti-18-55mm-objektiiviin? Kiitos!

  133. Mikko Saari

    Eiköhän se liene ihan kelpo peli. Jos henkilö pitää saada kokonaan kuvaan, niin sitten pitää vain astua kauemmas. Jos tausta pysyy samalla etäisyydellä, niin vaikuttaahan se; taustan sumeus on paljolti kiinni siitä, mikä on etäisyys kohteeseen ja mikä on kohteen etäisyys taustaan, eli kun kuvaat kauempana olevaa kohdetta, taustankin pitäisi olla kauempana kohteesta.

    Tuo Canonin 50-millinen on aika romu ja tekee vähän levotonta bokeh’ta, veikkaan että tuo Nikkor on ainakin mekaaniselta laadultaan parempi.

  134. Tansku

    Monilla tutuilla tuntuu olevan canonin 50mm 1.8 joten laadussa on varmaan jonkun verran eroja?

  135. Tansku

    Okei, näin mä ymmärsin. Kiitos vastauksesta. Luuletko, että tuo tekis myös laadukkaat kuvat? Entäs jos henkiö pitäisi saada kokonaan kuvaan, niin vaikuttaako taustaan tuolla objektilla?

  136. Mikko Saari

    Tansku, kylläpä tuo on nimenomaan tuollaista tarkoitusta varten tehty objektiivi.

  137. Tansku

    Moikka. Löysin sivusi, kun googlettelin noita objekteja. Haluaisin ihmiskuviin täydellisen sumean taustan. Mitä olisit mieltä tästä Nikon 1 NIKKOR 32 mm f/1.2 objektiivi? Tuo sopisi meitsin kameraan. Kiitos etukäteen.

  138. Mikko Saari

    Heidi, Sonyn järkkärit ovat hyviä: niissä on ihan fiksuja teknisiä ratkaisuja, muun muassa runkovakaaja. Ainoa epäilyttävä kohta on objektiivivalikoima, joka on melko laaja, mutta ei ihan Nikonin, Canonin tai Micro 4/3:n veroinen. Mutta jos se ei ole ongelma, en näe mitään syytä, miksei Sonyn kameran kanssa voisi olla tyytyväinen.

  139. Heidi

    Hei!

    Onko sinulla tietoa Sonyn järkkäreistä? Mitä olet niistä mieltä. Itse olen jo vuosia kuvannut pienellä Sonyn kittijärkkärillä ja kittiputkeksi tekee ihan kivaa jälkeä. Valitsin aikanaan sen, koska tuntui ihanan pieneltä ja käteensopivalta, helppo kuljettaa mukana. Nyt olen katsellut ja tuumaillut Sonyn a3000 järjestelmäkamera + 18-55mm + 55-210mm. Nuo on yhteensä noin 500 euroa, joten hinta toki houkuttelee budjetillani kovasti. Olisin iloinen ,jos osaisit kertoa, mikäli tiedät ko. kamerasta jotain.

  140. Mikko Saari

    Ruusu, heikosti toimii. En osaa sanoa tarkkoja metrejä, mutta ei tuolla objektiivilla katsomosta saa poimittua kuvaan kuin yksittäisiä ihmisiä. Isompien ryhmien kuvaamiseen tarvitaan laajempi polttoväli.

  141. Ruusu

    Hei
    Kysymykseni koskee Canon EF 100 mm/ 2,8 usm IS objektiivilla kuvaamista. Kuvaan 70-cropilla. Miten toimii esim teatterin/tanssin kuvaamiseen? Kuinka kaukaa saa useamman ihmisen kuvaam? Toki macro-on jo syy ostaa kyseinen objektiivi.

  142. Mikko Saari

    Hannu, croppikenno ei vaikuta perspektiiviin, eli sikäli 85-millinen objektiivi on hyvä muotokuvaobjektiivi myös croppikennolla – croppikennolla kuvaajan on vain kuvattava kauempaa, jotta saavutetaan sama kuvakulma. Käytännössä minä lähtisin kuvaamaan muotokuvaa 45-millisellä lasilla (kinovastaavuus 90 mm) ja olisin lopputulokseen ihan tyytyväinen.

  143. Hannu

    Hyvää asiaa sivustollasi ja paljon oppii uutta tällainen aloitteleva harrastaja. Kysymys vielä liittyen erikokoisiin kennoihin: Henkilökuvaukseen suositellaan esim 80mm polttoväliä, pitääkö tällöin huomioida kennon eri koko, eli croppikennossa esim 50mm * 1,6 = 80mm. Vai ratkaiseeko tässä asiassa pelkästään objektiivin polttoväli ja jätetään kinovastaavuudet pois kokonaan kuvioista?

  144. Mikko Saari

    Joni, en ole kokeillut Samyangin objektiiveja, koska en erityisemmin välitä käsitarkenteisista objektiiveista. Hintahan niissä on varmasti kohdallaan. Voi olla, että laadunvalvonta ei ihan ole kalliimpien merkkien tasolla, eli kannattaa varmaan ostaa sellaisesta paikasta, johon objektiivi on kätevä palauttaa, jos osoittautuu kelvottomaksi.

  145. Joni

    Moi Mikko!

    Onko kokemusta Samyangin objektiiveistä? Olen harkinnut Samyang SO 16mm f/2 ED objektiivia budjetti ratkaisuksi. Tarkoituksena olisi ostaa hieman valovoimaisempi objektiivi jolla saisi otettua myös iltaisin ja pimeään aikaan onnistuneita laajoja kuvia. Runkona pakista löytyy Sonyn Alpha 57 johon tällä hetkellä löytyy vain kitti-objektiivi (18-55mm f/3.5-5.6) sekä Tamronin 70-300mm pidempi zoomi. Lähinnä mietityttää usealla sivustolla mainittu ongelma Samyangin kanssa, että osa objektiiveistä on ns. sunnuntai kappaleita joissa optiikka jostain syystä on huonompaa kuin toisissa samanlaisissa objektiiveissä. Onko nämä olleet vain joitain ”alku”tuotantoeriä vai mitä. Budjetin takia alhainen (ainakin omasta mielestäni) hinta 395€ houkuttaisi. Käsitarkenteisuus ei haittaa vaan on lähinnä mielestäni mukava asia.

  146. Mikko Saari

    Miumau, katsopa tuo Olympus XZ-2, se ei maksa kuin 260 euroa eli mahtuu ihan hyvin budjettiisi.

  147. Miumau

    Hei Mikko, auttaisitko tällaista tavallista kuvailijaa valisemaan hinta/laatusuhteiltaan hyvän pokkarikameran tai järkkäriä muistuttavan digikameran 300-400€ saisi maksaa… kun pääni menee aina aivan sekaisin kun yritän lueskella vertailua ja termit polttoväli, valovoima jne…menee yli hilseen 😉 olisi kiva jos pystyisi kuvaamaan vähän kauempanakin olevan kohteen. Nuo edellisessä kommentissasi olevat pokkarit olivat hiukka liian kalliita minulle.

  148. Mikko Saari

    Martti, erinomainen idea. Meille ostettiin pokkariksi Sonyn RX 100 II, joka on myös tuollainen valovoimainen superpokkari. Se on erittäin hyvä kamera moneen tarpeeseen. Olympuksen XZ-2 oli hankintavaiheessa vahvasti ehdolla myös.

  149. Martti

    Terve Mikko!
    Kiitos vastauksestasi objektiivinvalintaongelmiini (Oly PEN PL 5/14-150 mm) Nepalin reissu lähestyy ja kimpuroin edelleen käytettävyyden ja kuvanlaadun välillä. Mitä sanoisit Olympus XZ 2-kompaktikamerasta? Ei tarvitsisi kanniskella objektiiveja ja valovoimaa olisi riittävästi. Oliisi siis tarkoitus kuvata maisemia, ihmisiä, eläimiä, kasveja…

    Martti

  150. Mikko Saari

    Kuvaa pokkarilla… No, vitsit vitseinä, mutta pokkareiden etu on se, että niillä on kyllä tavattoman helppoa saada koko kuva-alue teräväksi.

    Kyse on aukosta ja etäisyyksistä. Jos polttoväli on 70 mm, aukko f/8 ja kohde 10 metrin päässä, terävää aluetta riittää vajaa seitsemän metriä. Pienentämällä aukoksi f/16, terävä alue kasvaa 20 metriin.

    Pidentämällä polttoväliä terävä alue käy pienemmäksi. Polttovälillä 200 mm, aukolla f/16 ja kohteella 10 metrin päässä terävä alue on vain 1,5 metriä.

    Mitä tästä opimme? Teleobjektiivilla ei saa koko kuva-aluetta teräväksi oikein millään, ellei kuvaa kaukana olevia asioita. Esimerkiksi 70mm polttovälillä aukolla f/16, hyperfokaalinen etäisyys on 16 metrin kohdalla – kun tarkennat 16 metrin päähän, kuva-ala on terävä kahdeksasta metristä äärettömään. Aukolla f/8 hyperfokaalinen etäisyys on 32 metriä, jolloin kaikki 16 metristä eteenpäin on terävää.

    Polttovälin pidentäminen vie hyperfokaalipistettä kauemmas: 200 millin polttovälillä saa kaiken 65 metristä eteenpäin teräväksi.

  151. Janne Jokiniemi

    Terve Mikko,

    Tällä ongelmaa olisi vihjettä vaille …

    Kun kuvaan kohdetta ja oletetaan että haluun taustan sumeeksi ja etualan kohteen tarkaksi, niin tämän kanssa ei ole juurikaa ongelmaa.
    Mitenkäs sitten kun koko kuva-ala pitää saada teräväksi ja tarkaksi, mitenkäs se tapahtuu? olen yrittänyt kerta toisensa jälkeen ja lopputulos on aina yhtä toivoton. Omat konstit alkaa nyt olemaan tähän asiaan loppu.

    Objektiivi on 70-200mm f/2.8 sekä 300mm f/2.8. Onko mahdollisesti niin, että mulla on tuohon sopimattomat objektiivit vai mahdollisesti vääränlaiset kamera-asetukset?

    Myös pienellä aukolla f/8 olen kokeillut, tilanne vähän parani mutta ei niin että olisin ollut lopputulokseen tyytyväinen?

    Mitä siis pitäisi tehdä tässä tapauksessa?

    Terveisin
    Janne Jokiniemi

  152. Taneli

    Olisin keskusteluketjun alussa olleeseen Nikon-Canon-Olympos-keskusteluun sanonut, että olen käyttänyt kaikkien kolmen kameroita, mutta järjestelmää varten kannattaa valita vain yksi, koska objektiivithan ovat kalleimpia eivätkä ole yhteensopivia. Kaikki kolme ovat nykyään kymmenen kertaa suurempia yrityksiä, kuin mitä Nokia oli suurimmillaan. Nikonin Mitsubishi-konserni ja Canon ovat melko tasavahvuisia, Olympos seuraa jäljessä ammattipiireissä.

  153. Mikko Saari

    Jussi, puolikiloisenhan se 55-300mm VR on vielä aika kevyt… Kuvanvakaaja kyllä vaikuttaa.

  154. Jussi Karhunen

    Ja ai niin, jos tiedolla on jotain merkitystä:

    18-55mm ja 55-200mm objektiivien koolla ei ole lähes mitään eroa, kun tämä 55-300mm on näiden rinnalla aivan jäätävä mötikkä. Liekö sitten koko laatua ja valovoimaa yms. Kuvanvakaaja löytyy myös tästä, jos se selittää kokoa.

  155. Mikko Saari

    Jussi, en usko että tarvitset tuota 55-200-millistä enää mihinkään, myy pois vain.

  156. Jussi Karhunen

    Tervehdys!
    Hyvin rautalangasta väännettyä tekstiä. Olen kuukaudessa siirtynyt pokkarisalamavalo-räpsimisestä täysmanuaalisiin(M) järkkärikuviin. Aika paljon on vielä teknisissä kymyksissä AUKKOJA ja voisin luetella niitä litanian, mutta tyydyn nyt yhteen.

    Sain NikonD3100 paketin mukana 18-55mm kittiobjektiivin ja 55-200mm objektiivin kaupan päälisiksi(kyllä, työnsivät molemmat matkaan ilman kuvanvakaajaa :p). Ostin myöhemmin 55-300mm objektiivin tarkoituksena kuvata tarkasti kaukaisia kohteita. Jäikö 55-200mm putkilo nyt virattomaksi? Onko valovoimassa nimellistä eroa? Jos näin on, niin myyn sen pois ja hankin tilalle jonkun kiinteän laajakulman pilvien ja salamoiden kuvaukseen.

  157. Mikko Saari

    Janne, näinhän siinä joskus käy: kameran automatiikka ei tiedä, mikä asia kuvassa on se, johon itse asiassa haluat tarkentaa. Nikonin tarkennuksen käytännön toiminnasta en tiedä, mutta jos haluat varmistaa, että tarkennus osuu sinne minne pitää, ota käyttöön vain yksi (vaikkapa keskimmäinen) tarkennuspiste: silloin tarkennus on aina keskellä, eikä yllätyksiä tule.

    Koko kuvan tarkkuus taas riippuu syväterävyyden asteesta, ja siihen vaikuttaa kameran asetuksista lähinnä aukon koko. Jos kuvaat täydellä aukolla, terävyysalue on aika kapea ja tarkennuksen on osuttava kohdalleen. Pienemmällä aukolla kuvasta suurempi osa piirtyy terävänä, eikä ohi tarkentamisesta ole yhtä paljon haittaa.

  158. Janne Jokiniemi

    Terve Mikko,

    Kysyisin pientä vihjettä, kun kuvasin 10-vuotiaiden peliä pallokentällä ja kun tarkensin pelaajaan (tai piti tarkentaa), niin se tarkennuspiste (AF-C sekä 21 tarkennuspistettä valittuna) olikin osunut pelaajan takana olevaan maalikehikkoon ja tämä maali tarkentu eikä pääkohde. Onko tuo tarkennus siis osuttava just nappiin saadakseen koko kuvasta tarkka vai onko mahdollisesti jotkut asetukset pielessä? Tämä sama on toistunut monessa vastaavassa toimintakuvauksessa joten jokin vihje oli hyvä saada
    Vaikka valittuna on AF-C ja 21 tarkennuspistettä niin siltä ”näytössä” näkyy vain yksi tarkennuspiste, näin kait kuuluu ollakkin?
    Mulla oli S-puoliautomaatti käytössä sekä herkkyys lukittuna sellaseen ISO 800 arvoon.
    Kalustona Nikon D610 + 70-200mm f/2.8 VR II

    Janne J

  159. Mikko Saari

    Martti, tuollaiset superzoom-objektiivit ovat aina kompromisseja kuvanlaadun suhteen. Vastineeksi saa sitten käytännöllisyyttä. Tuolla objektiivilla kuvan terävyys keskialueilla on ihan kelvollista tasoa, reunoilta taas aika heikkoa, etenkin pidemmillä polttoväleillä ja suuremmilla aukoilla. Jonnekin 50 milliin asti jälki on ihan kohtalaista.

    Panasonicillakin on vastaava 14-140-millinen, joka on laadultaan aika vastaava – sellaisia kolmen tähden objektiiveja. Jos kätevyys on tärkeintä ja haluat laajaa polttovälivalikoimaa, jompikumpi noista on ihan kelpo valinta.

    Jos zoomittomuus ei haittaa, ihan näppärä valinta olisi esimerkiksi Olympuksen 12- tai 17-millinen kiinteän polttovälin objektiivi. Zoomin toki menetät ja siinä joustavuutta, mutta vastineeksi saat terävyyttä ja valovoimaa.

  160. Martti

    Olen aloitteleva valokuvauksen harrastaja. Lähden syksyllä vaellusretkelle Nepaliin ja hankin matkaa varten Olympus Pen PL5 Lite kameran, johon tuli mukaan 14-42 objektiivi. Ainutkertainen reissu, kuvien pitäisi olla suhtkoht laadukkaita. Luultavasti kuvailen maisemia, ihmisiä, kasveja, eläimiä. En haluaisi kantaa mukana suurta määrää objektiiveja ja niinpä kiinnostuin Olympus m.Zuiko 14-150 mm objektiivista. Olisiko tuo hyvä, vai mitä muuta suosittelisit?

  161. Mikko Saari

    Valtteri, kohina on minun nähdäkseni lähinnä kennon ominaisuus, jota aiheuttavat pääasiassa korkea herkkyys ja pitkä valotusaika, eli niiden kanssa pelaamalla pitäisi kohinaa saada pois, mutta jos ISO on valmiiksi alhainen, niin sitten en tiedä. Tarkkuuden suhteen voi olla, että törmäät objektiivin laadun rajoihin. Terävyyden suhteen objektiivi ei tosin välttämättä ole parhaimmillaan täydellä aukolla, vaan kuten tästä analyysistä näkee, f/8 antaa terävämpää jälkeä.

  162. Valtteri

    Kiitos hyvistä sivuista! Minulla on EOS M, ja olen ollut kuvanlaatuun todella tyytyväinen 18-55 kittiobjektiivilla. Nyt hankin EF-S 55-250 f4-5.6 IS teleobjektiivin EF-M sovittimella, ja tuntuu, että kauempaa otettuihin kuviin tulee tuolla putkella kovin paljon kohinaa vaikka asettaisin Av:lla aukon maksimiin ja muut automaatille (ISO pysyy tuolloin alhaisena). Huomasin, että jalustan käyttö ja kuvavakaimen poiskytkentä vähentävät kohinaa, mutta kuvat ovat silti hieman epätarkkoja. Onko vinkkejä, miten saisin pitkillä polttoväleillä parempia kuvia – erityisesti käsivaralta kuvattaessa? Vai onko putki vain valovoimaisuudeltaan onneton maksimipolttovälillä käytettynä? Pienimmällä polttovälillä (55mm) kuvat ovat telellä hyvälaatuisia, jopa aavistuksen parempia kuin kittiobjektiivin maksimipolttovälillä (55mm).

  163. Mikko Saari

    Heidi, noiden objektiivien ero on lähinnä siinä, että tuossa Tamronissa on vähän enemmän kantamaa. Kuvanlaadussa tuskin on kovin merkittävää eroa. Molemmissa on vakaajat ja asialliset tarkennusmoottorit ja saman verran valovoimaa, joten sikäli on aika sama, kumman valitset. Ottaisin itse ehkä tuon Tamronin, onhan siinä vähän pidempi polttoväli.

  164. Heidi

    Minulla on Canon eos 600D ja siinä mukana tulleena perusobjektiivina 18-55mm ja nyt jonkin aikaa harjoitelleena kaipaisin sellaisen objektiivin jolla saisi otettua kuvia kaukana olevista linnuista yms. on niin turhauttavaa tuolla yrittää tähtäillä. Noin 300€ vois olla hinta. Toki tykkään ottaa myös lähikuvia kukista ja sellaisista mutta tuo kaukana olevien kohteiden kuvaaminen olisi nyt tärkeämpi kriteeri.
    http://www.verkkokauppa.com/fi/product/28780/cqkjt/Tamron-SP-70-300mm-F4-5-6-Di-VC-USD-zoomobjektiivi-Canon
    http://www.verkkokauppa.com/fi/product/40871/dqksn/Canon-EF-S-55-250-mm-f-4-5-6-IS-STM-teleobjektiivi
    Mitä eroa noilla em. on ja kumpaa suosittelisit minun tarpeeseeni?

  165. Mikko Saari

    Sanna, tuohon budjettiin sopisivat Sigman ja Tamronin 70-200-milliset f/2.8-valovoimaiset putket. Niillä saisi hämäriin olosuhteisiin kaivattua lisäpotkua.

  166. Sanna

    Hei,

    kuvaan Canon 550D:llä ja ajatuksissa tänä vuonna parannus rungon osalta mutta ajankohtaisempaa olisi kuitenkin ehkä uuden objektiivin hankinta. Objektiivi mitä etsin tulisi liikkuvan kohteen kuvaamiseen ulkona ja myöskin ei-niin-hyvin valaistuissa halliolosuhteissa. Jos budjetti on n.1000€ luokkaa, osaisitko vinkata löytyykö siitä hintaluokasta mitään käyttökelpoista? Tällä hetkellä kamerassa kiinni 55-250mm 1:4-5,6 IS, joka ei riittävä. Mitä olet mieltä?

  167. Mikko Saari

    Eveliina, tuo Tamronin objektiivi on suosittu malli, koska se on halpa. Suosittelen kuitenkin, että jätät sen ihan halvimman mallin kaupan hyllylle – objektiiveissa hinnalla ja laadulla on vahva suhde toisiinsa, eikä satasen objektiivi ole yksinkertaisesti yhtä hyvä kuin kalliimmat.

    Tässä tapauksessa sijoittaisin sen verran, että hankkisin vähintään sen kuvanvakaajallisen mallin tuosta Tamronista, se ei ole paljon kalliimpi, mutta seon merkittävästi mukavampi käyttää.

  168. Eveliina

    Hei. Mikä objektiivi minun kannattaisi ostaa, sillä haluan ottaa muotokuvia ja joskus myös maisemakuvia. Pääpaino muotokuvissa. Kamerana toimii Canon EOS 1100D. Olisiko Tamron AF 70-300mm F/4-5,6 hyvä objektiivi?

  169. Mikko Saari

    Tuomo, on sama mitä valotusohjelmaa käytät, kunhan valotus on kohdallaan – ohjelmahan ei siihen vaikuta. Käytännössä lintuja kuvatessa tarvitaan nopeaa valotusaikaa, eli käytännössä telezoomilla kuvataan suurimmalla aukolla. ISO on hyvä olla automaatilla; toki parempi, mitä pienempi arvo, mutta käytännössä et yleensä pysty kuvaamaan pienimmällä herkkyydellä.

    Mitä noihin kuvausasetuksiin tulee, suosittelen RAW-kuvaamista, jolloin noilla ei ole mitään merkitystä. Siitä, mitä tuo valotuksen optimointi tekee, minulla ei ole mitään käsitystä. Tuskin vaikuttaa tässä suuntaan tai toiseen. Mittaustavasta keskustapainotteinen voi olla ihan näppärä esimerkiksi lintuja kuvattaessa, koska kohdekin on yleensä keskellä ruutua (jos haluat mahdollisimman teräviä kuvia, sen on syytä olla, sillä objektiivit ovat keskellä terävimmillään).

    En ole missään nimessä aiheen asiantuntija, joten käänny todellisten asiantuntijoiden pariin ja osta tai lainaa kirjastosta Lintukuvauksen käsikirja, siinä on kaikki olennainen lintukuvauksesta.

  170. Tuomo

    Minulla on Canon 550D, johon olen hankkinut Canon zoom ef 70-300 mm 1:4-5.6. is usm teleobjektiivin. Olen yrittänyt kuvata lintuja, muurahaisia, käärmeitä yms., mutta en ole saanut
    tarkkoja kuvia. Olen käyttänyt AV-valotusohjelmaa, ekaksi kysyn onko se aivan väärä ohjelma
    ottaa noita kuvia, jotta niistä tulisi tarkkoja kuvia. (olen katsonut paljon harrastajien kuvia ja
    kaikissa on esim. linnun silmä tarkka jne.).
    Ja sitten muut kysymykset oletus, että kuvaan lintuja puolipilvisellä säällä:
    1. Missä lukemissa aukon tulisi olla?
    2. Säädänkö ISO-lukeman automaatille vain jollekkin muulle?
    3. Mitä kuvausasetusta käytän S (normaali), N (neutraali), F (todellinen)
    4. Autom. valotuksen optimointi: ei käytössä, matala, normaali, voimakas
    5. Mittaustapa: Keskustapainoitteinen, Arvioiva mittaus, Osa-alamittaus, Pistemittaus
    6. Mitä muuta huomioitavaa on, jotta sais tarkkoja kuvia?

    Minulla on käytössä tukeva kamerajalka?

  171. Mikko Saari

    Melina, halvoissa objektiiveissa on usein juuri tuo sumea tausta aika karun näköistä, esimerkiksi juuri tuo EF 50mm/1.8 tekee aika rumaa sumennosta, kittiobjektiiveista puhumattakaan.

    EF 35mm/2 IS USM on ihan kelpo valinta, kyllä sillä muotokuviakin ottaa. Vakaajakin olisi, toisin kuin useimmissa kiinteän polttovälin laseissa.

    Maksimiaukolla terävyysalue on varsin kapea, eli kuvista tulee herkästi sumeita. Himmennä vähän eli pistä aukkoa pienemmäksi, niin terävyysalue on suurempi ja kuvista tulee terävämpiä. Objektiivit eivät yleensä ole muutenkaan parhaimmillaan maksimiaukolla, kuva on terävämpi himmennettynä (esim. f/5.6 tai f/8).

  172. Melina

    Nyt ainakin on uuden hankinta edessä, kun tänään rikoin objektiivini tiputtamalla sen.. :/

    Toiveissa olisi siis objektiivi, jolla muotokuvaus onnistuisi täydellisesti. Ihan ok kuvia tuolla nykyiselläkin on saanut, mutta varsinkin kuvanvakaaja olisi kiva.. En oikein tiedä olisiko 35mm vai 85mm järkevämpi, joskus kun on kiva ottaa makrokuviakin.

    Mistä muuten johtuu etten millään saa täysin tarkkoja kuvia muuten kuin päivänvalossa? Kuvaan yleensä av-asetuksella. Säädän aukon useimmiten suureksi saadakseni juurikin sen sumean taustan, iso-arvon säädän niin korkeaksi (800-2000) että kamera suostuu pitämään suljinajan nopeampana kuin 1/50. WB automaatilla, ev yhden tai pari pykälää plussalla tai miinuksella hämärästä riippuen. Kuviin tulee lähes aina häiritsevää suttuisuutta, kirkkaassa päivänvalossa ongelmaa ei ole. Tosin silloinkin tuntuu että halppislinssini tekee sumennetusta taustasta kieroutuneen eikä upean, niin kuin ammattimaisissa kuvissa.

  173. Mikko Saari

    Melina, miksei tuo nykyinen objektiivi sovellu tarpeisiisi? Valovoimaahan et juuri tuon enempää saa, tai saat, mutta ei joku 1.4-valovoimainen objektiivi merkittävästi tuota nykyistä parempi ole. Onko polttoväli hankala? Pitäisikö olla lyhyempi vai pidempi? Eli vähän tarkemmin jos erittelet, mikä nykyisessä on vialla, niin voin keksiäkin jotain ehdotusta.

  174. Melina

    Heippa ja suuret kiitokset hyödyllisestä nettisivustasi!

    Olen harrastelijakuvaaja, kuvannut nyt noin 1,5 vuotta ja vasta äskettäin tutustunut järjestelmäkameran asetuksiin. Kuvaan Canonin 70d kameralla ja tällä hetkellä käytössäni on Canonin 50mm/F1.8 objektiivi, jonka ostin ensimmäisenä perushyväksi objektiiviksi. Nyt olen kuitenkin huomannut, ettei se oikein sovellukaan käyttötarkoituksiini niin hyvin kuin kuvittelin ja uuden osto olisi edessä.

    Käännynkin sinun puoleesi objektiivin valinnassa. Enimmäkseen kuvaan ihmisiä, tytärtäni ja omia asukuvia. Pieni syväterävyysalue ja suuri aukko on siis ainakin ominaisuuksia, joita objektiivilta toivoisin. Joudun kuvaamaan usein huonossa valossa, eikä valotusaikaa voi liikkuvaisen tytön kanssa säätää pitkäksi. Tahtoisin täydellisen pehmeitä taustoja, joita kyllä välillä onnistun puolivahingossa saamaan nykyäänkin :). Olen katsellut vaihtoehtoja Sigmalta ja Canonilta, kallistuen ehkäpä Sigmaan..? Jos sinulla on aikaa ja viitseliäisyyttä niin kurkkaa blogiani, saat parhaiten kuvan siitä millaisia kuvia yleensä kuvaan. Ehkä näin olisi helpompi auttaa objektiivin kanssa. Kiitos tuhannesti mikäli jaksat asiaa pohtia!

  175. EP

    Kiitos vastauksesta! Ei tarkenna, ei sitten millään keinolla jos kohde on kauempana, ainoastaan makrokuvat ovat tarkkoja. Täytyypä ilmeisesti kiikuttaa liikkeeseen tutkittavaksi. Peukut pystyssä sille, että kuvaustekniikka kaipaa hiomista eikä melkein tuliterä kamera. Kuvat kun ovat epätarkkoja objektiivista riippumatta.

  176. Mikko Saari

    EP, kokeile käsitarkennusta – saatko sillä tavalla tarkennuksen osumaan kohdalleen? Jos ei onnistu, koettaisin saada apua jostain kokeneemmalta kuvaajalta. Jos et muuta keksi, mene näyttämään kameraa liikkeeseen. Kokeneempi kuvaaja osaa viimeistään sanoa, onko vika kamerassa vai siinä, että teet jotain väärin. Tältä pohjalta on vaikea sanoa; kuulostaa siltä, että toimit ihan oikein.

    Saatko ylipäätään missään olosuhteissa otettua oikein tarkentuvia kuvia? Jos kuvaat ihan täysautomaatilla mitä sattuu, osuuko tarkennus kohdalleen? Jos tarkennus ylipäätään toimii, sitten vika on kuvaustekniikassasi.

  177. EP

    Moikka! Kuvailen Olympuksen E-PL3 kameralla melkoisen aloittelevana kuvaajana, objektiivina 45mm f/1.8 ja pieni pulma on ilmennyt kuvatessa henkilökuvia tai niin kutsuttuja ”asukuvia” ulkona.

    Kuvaan A-asetuksella, ISO-arvo on yleensä alle 400 ja F-luku mahdollisimman pieni, enkä tiedä menenkö tässä vaiheessa jo aivan metsään, olen koittanut myöskin muuttaa arvoja valon mukaan. Mutta, ongelma on siis se, että tarkensin mihin tahansa kohtaan kuvassa, kasvot tai varsinainen asu eivät piirry kauniisti ja skarpisti, ikäänkuin kaikki kontrasti ja tarkkuus puuttuisivat, mutta tausta kuitenkin pysyy haluamallani tavalla ”blurrina” eli tarkennus ei kohdistu myöskään taustaan.

    Olen koittanut asettaa tarkennuksen kehikon ylälaitaan eli kasvojen kohdalle, tai kuvan/kehikon keskelle ja samalla laittanut automaattisen kasvojentunnistuksen päälle, tulos on sama kummallakin tavalla. Olen googlaillut ohjeita jo tovin, mutta kaikki ”vastaukset” tuntuvat toistavan samaa kaavaa ja ikäänkuin sivuavat ongelmaa. Hankin avuksi jalustankin, mutta sekään ei tunnu auttavan.

    Osaisitko kertoa, missä menee pieleen? Onko muita asetuksia, joista tulisi olla tietoinen? Kiitos!

  178. Mikko Saari

    Kuvailija, Olympuksen 75mm/1.8 on erinomainen teleobjektiivi. Edullisemmaksi zoomiksi tarjolla on 40-150mm zoom, mutta se ei ole erityisen valovoimainen.

  179. kuvailija

    omistan olympus pen e-pm2 kameran ja siinä minulla on Olympus M.Zuiko 14-42mm f/3.5-5.6 II R objektiivi. Kysyisinkin sitä että mikä objektiivi olisi hyvä tuon kaveriksi…tarkoitus olisi saada kuvattua kauempaa mieluusti tarkkoja kuvia liikkuvasta kohteesta.

  180. Mikko Saari

    Hannes, pistä vähän lisää rahaa kiinni ja osta Tamron SP AF 70-300mm F/4-5.6 Di VC USD, se maksaa 330 euroa ja on selvästi parempi.

  181. Hannes

    Kiitos Mikko hyvistä opastuksista! Ostin tuollaisen Canon EOS 100D:n kun edullisesti sai. Nyt olisi halua hommata siihen zoom-objektiivi. Tutkin netistä, että sellainen Tamron AF 70-300mm F/4-5,6 Di LD olisi edullinen, 128,-€. Onko hintansa arvoinen?

  182. Mikko Saari

    Anne, millä tahansa objektiivilla saat merkittävästi laadukkaampia kuvia kuin Powershotilla, koska kenno on moninkertaisesti suurempi. Objektiivivalinta taas riippuu budjetistasi: hyvät teleputket ovat kalliita, ja noin yleensä ottaen mitä kalliimpi putki, sitä parempi – eli osta vain parasta, mihin budjettisi venyy.

  183. Anne Tapio

    Suunnitelmissa on hankkia Nikonin d5200 tai d7100, millainen putki kannattee laittaa, jotta sitten rajaamalla pääsis samoihin tuloksiin kuin powershotilla vai pääsenkö jopa laadukkaampiin kuviin, syy miksi halajan on siinä ettei tuolla powershotilla saa hyviä kuvia esim. kuutamolla.

  184. Mikko Saari

    Kyllä, rajaaminen auttaa. Periaatteessa jos rajaat 24 megapikselin kuvan keskeltä 12 megapikselin kokoisen alueen, olet zoomannut kuvan kaksinkertaiseksi. Tässä näppärässä zoomimenetelmässä on vain se vika, että jos laajennat puolet pienemmän kuvan yhtä suureksi kuin alkuperäinen 24 megapikselin kuva, häviät kuvanlaadussa. Tällä tavallahan pokkareiden digitaalinen zoomi toimii, eikä sitä oikeastaan koskaan kannata käyttää, koska se heikentää kuvanlaatua.

    Järkkäreissä asia on hieman toinen, koska 24 megapikselin kuva on niin iso, ettei sellaista kuvaa oikeastaan tarvitse mihinkään tavalliseen käyttöön – joku kymmenen megapikseliä on paljon enemmän kuin mitä kymppikuvaan tai A4-kokoiseen tulosteeseen tarvitaan. (Sama toki kymmenen megapikselin pokkarikameroissa, mutta niiden pienemmän kennon kuva on huonolaatuisempaa, joten siinä on ihan mukava, jos voi vähän skaalata kuvaa pienemmäksi.)

  185. Anne Tapio

    Powershotissahan on megapikseleitä vain 12 ja jos hankin 24 megapikselin kameran niin pääsenkö rajaamalla ja pienemmällä zoomilla samankaltaisiin kuviin?

  186. Mikko Saari

    Powershot SX50HS:n zoomin kinovastaava polttoväli on 24-1200 mm. Canonin harrastajamalleilla vastaava polttoväli olisi 15-750 mm. Sellaisia objektiiveja ei yksinkertaisesti ole olemassa, eikä sellainen olisi millään tapaa käyttökelpoinen. Noin pitkiä zoomeja ei järjestelmäkameroille juuri ole. Yksi isoimpia zoomeja on Sigman 150-500-millinen, joka on sekin merkittävästi lyhyempi kuin Powershotin zoomi. Canonilla on 800-millinen objektiivi, mutta sen hinta on viisinumeroinen.

    Eli käytännössä vastaavaa zoomia et järkkäriin voi saada, mutta jotain sinne päin – tuon Sigman saa selvästi alle tonnilla, jopa, mutta kooltaan se on kyllä aika lailla Powershotia suurempi.

  187. Anne Tapio

    Hei,
    kuvaan tällä hetkellä Canonin powershot sx50hs:llä ja haaveilen järkkäristä. Millaisen objektiivin tarvitsen järkkäriin, että siinä olisi yhtä yltävä zoomi kuin tuossa powershotissa?

  188. Mikko Saari

    Piu, 18-270-millinen on superzoomi, jonka polttovälialue riittää laajakulmasta pitkään teleen. 70-300-millinen on pelkästään teleobjektiivi. Jos haet perusobjektiivia, 70-300-millinen ei yksinään riitä. Kuvanlaadultaan se on parempi, mutta sen lyhyinkin polttoväli on liian pitkä yleiskäyttöön.

  189. Mikko Saari

    Ellu, enpä tiedä, mitä niistä nyt erityisemmin olisi sanottavaa, eli tehdäänpä niin, että kysy, jos jokin mietityttää, niin vastaan sitten. Ei teleobjektiivilla kuvaamisessa mitään ihmeellistä ole, valotusajan vain pitää olla lyhyempi kuin lyhyemmällä objektiivilla, jotta kuvasta ei tule tärähtänyt.

  190. Ellu

    Hei! Olisiko mahdollista saada tänne tietoa teleobjetiiveista ja vinkkejä niillä kuvailuun?

  191. Mikko Saari

    Jesse, 1.8:a käyttäneenä valitsisin hetkeäkään miettimättä tuon 1.4:n, kyllä se 1.8 semmoinen surinapönttö on.

  192. Jesse

    Mitä mieltä sinä olet, kumpi olisi parempi valinta, Canonin 50mm 1.4 vai 1.8? Valovoimaisempihan on jonkin verran laadukkaamman oloisesti rakennettu, ja parempilaatuinen, mutta kun 1.8 on kätevän pieni ja kevyt.

  193. Mikko Saari

    Jones, ei, vaan hyviä kameroita. En ainakaan mielestäni ole muuta väittänyt. Snapsortin kokonaispistearvoja en sinänsä kovin paljon tuijottaisi: totta kai D5200 on parempi, jos arvostaa peilijärkkärin ominaisuuksia, mutta ainakin minun käyttööni E-M5 on silti ykkösvalinta, koska arvostan enemmän pientä kokoa, digitaalietsintä ja sisäänrakennettua kuvanvakaajaa. Samoin kuvanlaadun kohdalla piste-ero on vain 84-71 Nikonin hyväksi, eikä tuollaista eroa paljain silmin näe.

    Noin muuten olen sitä mieltä, että peilijärkkäreistä D3200 on aloittelijalle paras valinta tällä hetkellä.

  194. Mikko Saari

    Calle, Samsungin objektiivivalikoima on sen verran pieni, että vaihtoehtoja ei yksinkertaisesti ole. Jos haluat laajan polttovälialueen, ostat sen 18-200 mm -zoomin. Ei tarvitse miettiä hintoja tai mitään, kun tarjolla on tasan yksi objektiivi.

    Minä ottaisin yleiskäyttöön luultavasti 20mm/2 -objektiivin, se vaikuttaa miellyttävän pienikokoiselta ja kätevältä.

  195. Calle

    Moikka.

    Mulla on tommonen Samsung NX1000 minijärkkäri ja haluaisin jonkun objektiivin ihan yleiskuvaukseen, mutta silti saisi olla ihan reilusti zoomipotentiaalia. Oisko sulla mitään järkevänhintaista ja käytännöllistä ehdotusta?

  196. Mikko Saari

    Katri, eikä ole suolaisen hintainen, vaan objektiiviksi itse asiassa aika edullinen. Jos pidät viidensadan objektiivia kalliina, sulla on väärä harrastus =) Objektiivit ovat yleensä ottaen kalliimpia kuin kamerat, mutta ne toisaalta säilyttävät arvonsa, eivätkä vanhene muutamassa vuodessa. Hyvä objektiivi on helposti käyttökelpoinen parikymmentä vuotta.

    Kiinteän polttovälin objektiiveja saa erikseen, koska niillä on hyvät puolensa zoomeihin verrattuna, esimerkiksi parempi kuvanlaatu, edullisempi hinta ja pienempi koko. Pannukakkuobjektiivi on erittäin pienikokoinen ja litteä objektiivi.

    Minna, hyvä tapa tutkailla objektiivivalintaa on katsella superzoomilla ottamiasi kuvia ja katsoa, mitä polttovälejä olet käyttänyt eniten ja pohtia, olisiko siinä välillä käyttöä paremmalle objektiiville.

    Muuten tarpeitasi on vähän vaikea arvioida: esimerkiksi ulkomailla toimivat kyllä ihan samat objektiivit kuin kotimaassakin. Ihmisten kuvaamiseen 85-millinen on kyllä hyvä, tosin koska 7D on croppikennoinen, se voi olla hivenen pitkänpuoleinen… mutta no, testaa zoomillasi, miltä 85-millinen tuntuu ja jos tuntuu hyvältä, niin ota se. Toinen hyvä vaihtoehto on 50mm/1.4, jos tuo 85-millinen tuntuu liian pitkältä (mutta panosta tosiaan sen verran, että otat tuon 1.4:n, etkä halvempaa 1.8:aa).

  197. Katri

    Melko suolanen hinta… Kalliimpi, ku ite kamara oli. Osaatko sanoa, että onko mitään muuta vaihtoehtoa olemassa?

    Miks muuten noihin saa esim tollasen 20mm objektiivin erikseen, vaikka se mukana tuleva oli 20-50mm? Onks sillä jotain eroa sit kuitenkin? Ja mikä toi on toi tollanen ”pannukakku”objektiivi?

  198. Minna

    Hei! Osaatko neuvoa mua objektiivin ostossa. Omistan Canonin 7D:n ja mul on siihen tamronin 18-270mm 1:3.5-6.3 ja canonin fisheye objektiivi. Kuvaan pääasiassa ihmisiä (ulkona) ja matkustan paljon, joten ulkomailta tulee paljon kans otettuu kuvii. Mitä objektiivia suosittelisit täydennykseksi? Olen miettinyt ainakin Canonin EF 85mm f/1.8 USM objektiivia.

  199. Katri

    Hei!

    Osaisitko neuvoa mua, että minkä kokoinen objektiivi mun pitäis ostaa, kun haluan objektiivin, jolla kuvata maisemia yms. eli haluan saada kuvattua paljon mahtumaan samaan kuvaan. Mulla on Samsung NX1000-kamera, ja siinä mulla on nyt vaan ”perus”-objektiivi 20-50mm.

    Kiitos jo etukäteen!

  200. Mikko Saari

    Ampeeritunnit kertovat, paljonko akussa riittää latausta. Ero 1150 vs 1100 ei merkitse käytännössä mitään. En usko, että noin pienellä jännite-erollakaan on suurta merkitystä. Jos Duracell kerran myy tuota akku E-PL3-yhteensopivana, se toimii ja jos ei toimi, niin sitten reklamoit.

  201. 4/3 -aloittelija

    Kiitos vastauksesta. Täytyykin tuo 45mm käydä ostamassa.
    Osaatko neuvoa minua vielä akkuasiassa…. Tarvikeakkua tuohon e-pl3:een harkitsen. BLS-5 on malli, jossa 7.2V ja 1150mAh. Löysin esim. Duracellin sivulta akun, jonka mainitaan sopivan kameramalliini, mutta siinä luvut ovat 7.4V ja 1100mAh. Eli hieman eroa näyttäisi olevan… Voiko tuota käyttää kamerassani?

  202. Mikko Saari

    Hyvä valinta tuo E-PL3 on. Olympus 45mm on hintansa ja laatunsa puolesta sellainen objektiivi, että sen soisi löytyvän jokaiselta Micro 4/3 -kuvaajalta. Myös Olympuksen 12- ja 17-millinen kiinteän polttovälin objektiivi ovat erinomaisia, mutta ne ovat kalliimpia, eivätkä siksi yhtä varmoja hankintoja.

  203. 4/3 -aloittelija

    Hei.
    Ostin juuri Olympus e pl3:n. Tämä on ensimmäinen järkkärini ja päädyin tähän ”microon”. Toivottavasti ei ollut huono ostos… Mukaan tuli kaksi objektiivia, 14-42 ja 40-150. Mahtaakohan noilla pärjätä ja mitä muuta suosittelisit näiden rinnalle (20mm ja/tai 45mm)? Tykkään kuvata lapsia, koiraa, luontoa, myös kauempana olevia kohteita. Lisäksi videokuvaan lasteni liikuntaesityksiä/harrastuksia, myös hämärissä tiloissa. Toivottavasti pärjään Olympuksellani. Erillistä videokameraa en omista.
    Kiitos neuvoista jo etukäteen 🙂

  204. Mikko Saari

    Jenni, pistä kamera Av-automatiikalle ja säädä aukko mahdollisimman suureksi (eli f-luku mahdollisimman pieneksi). Tarkista, että ISO-asetuksessa on automaatti päällä. Kamera säätää silloin ISO:n maksimiin ja valotusajan tarpeeksi pitkäksi.

    Todennäköistä on, että valotusaika menee niin pitkäksi, että käsivaralta kuvaaminen ei enää onnistu. Jos kohde ei liiku, asia ratkeaa jalustalla tai tukemalla kameraa muuten.

    Valovoimaisempi objektiivi auttaa asiaan jonkin verran, mutta ei tee ihmeitä. Kun tarpeeksi hämäräksi menee, ainoa käytännöllinen ratkaisu on saada lisävaloa esimerkiksi salamasta.

  205. Jenni

    Huh, aloitteleva on nyt ihan pyörällään päästään kaikista näistä aukoista, f-luvuista sun muista! Minulla on siis Canon Eos 600D ja objektiivina tuo EF-S 18-135mm, kuinka tämmöisellä kombinaatiolla saadaan hämärässä otettua kuvia, vai täytyykö hommata toisenlainen objekti?

  206. Mikko Saari

    Jos muotokuvauksella tarkoitat perinteistä sumeaa taustaa vasten kuvaamista, siihen tarvitset pitkän objektiivin, jossa riittää valovoimaa. Käytännössä noista kahdesta siis ennemmin tuo 85-millinen. 30-millisen polttoväli on sen verran lyhyempi, että sillä taustan sumentaminen on hieman vaikeampaa.

    Museoissa kuvaamiseen 30-millinen on puolestaan parempi valinta, juuri tuon polttovälin takia, 85-millisen polttoväli on sisätiloissa epäkäytännöllisen pitkä.

  207. Marikamaria

    Moikka! 🙂

    Kiitos tästä sivustosta, tästä on paljon apua!

    Tilasin itselleni ensimmäisen järkkärini Canon EOS 600D ja nyt mietityttää, että mikä objektiivi olisi paras muotokuva kuvaukseen. Joku valovoimainen ilmeisesti?
    Olen nyt kahta objektiivia miettinyt. Canon EF 85mm f/1.8 USM ja Sigma 30mm F1.4 DC HSM⎪A. Kumpi olisi parempi vai onko kumpikaan? Kävisikö sama objektiivi museokuvaukseen? Niissä on yleensä melko hämärä valaistus.

  208. Mikko Saari

    Hae Googlella kameran malli ja ”crop factor”. Jo pitäisi löytyä. Ei sulla noin laajakulmainen kamera oikeasti ole, jos tuo on joku digipokkari, niin niissä on yleensä rajauskertoimet jotain 5-6 luokkaa. Jos kamerasi on Nikon CoolPix S52, sen 35-millistä vastaava polttoväli on 38-114mm eli rajauskerroin on yli 6.

  209. Pekka

    Hei, hyödylliset sivut sulla, mielenkiintosta luettavaa kameroista, en tiedä paljoo mitään näistä kameroista ja rupesin tutkimaan omaa digikameraa, mut tuli kysymys, että mistä saa tietää oman kameransa rajauskertoimen ns. croppikertoimen. Tossa kamerassa lukee polttovälinä 6.3 – 18.9 mm. eli sehän on sit aika laajakulmanen kamera jos tota ei pysty kertoo millään rajauskertoimella. Yritin googlettaa kans, mut en löytäny tietoo et miten ja mistä sen rajauskertoimen saa tietää.

  210. Esa Tuunanen

    Olisi kannattanut vähän paremmin erottaa polttoväli ja kuvakulma toisistaan.
    Optisesti polttoväli vaikuttaa vain objektiivin piirtämän kuvan mittakaavaan. 50mm:n piirtää kohteesta kooltaan kaksinkertaisen kuvan kuin 25mm. 100mm taas kaksinkertaisen kuin 50mm. (4x verrattuna 25:en) 200mm:n mittakaava on 2x 100mm:n (4x 50mm ja 8x 25mm) jne.
    Jokainen polttovälin tuplaus edellisestä aina kaksinkertaistaa suurennuksen ja vastaavasti toiseen suuntaan mennessä jokainen polttovälin puolitus aina puolittaa suurennoksen.

    Kuvakulma taas riippuu aivan yhtä paljon myös siitä, kuinka iso kuva sieltä objektiivin kuva-/polttotasolta kaapataan/tallennetaan.
    Tuon takia eri järjestelmien objektiiveja vertaillessa ei pidä tuijottaa pelkkää polttoväliä, vaan on huomioitava myös formaatin aiheuttama ero kuvakulmassa.
    Digiaika ei ole tuonut tuohon mitään uutta, itse asiassa filmiaikana erilaisia formaatteja oli paljon enemmän. Silloin pikkuruisesta kinofilmistä vain tuli standardi, koska se sattui olemaan filmitekniikalla pienin teknisesti useimpiin käyttötarpeisiin riittävän hyvä formaatti.
    Modernilla digikennotekniikalla kinokoko taas on useimpiin tarkoituksiin tarpeeton APS-C ja 4/3 formaattien ollessa parempia kuin yksikään kinofilmi.
    Mutta kinovastaava polttoväli on kyllä käytännöllinen objektiivien kuvakulmien vertailuun eri järjestelmissä. Kuvan lävistäjän asteluku tuskin olisi ainakaan selkeämpi.

    Syväterävyyden muutos polttovälin mukana ei itse asiassa johdu polttovälin muuttumisesta vaan siitä että virheellisesti aukoksi kutsuttu f-luku (aukkosuhde) ei kerro absoluuttista fysikaalisen aukon kokoa. Syväterävyys riippuu fysikaalisesta aukon koosta, joka muuttuu polttovälin mukana aukkosuhteen pysyessä samana.

    PS. Revontulet eivät heijasta valoa vaan tuottavat sen itse virittyneiden atomien/molekyylien elektronien palatessa matalammille kuorille.

  211. Mikko Saari

    Mitä tarkoitat, että kamera ei suostunut ottamaan kuvaa? Tarkoitatko, että automaattitarkennus ei onnistunut tarkentamaan? Silloin ratkaisu on helppo: käytä käsitarkennusta. Revontuliin tarkentaminenhan on helppoa, sen kun säädät tarkennuksen äärettömään. Luulisin, että revontulten kuvaaminen on samankaltainen juttu kuin ilotulituksen valokuvaaminen, tosin ehkä vielä pidemmistä valotusajoista voisi olla iloa.

  212. meri

    Moi! Tänä iltana näkyi hienot revontulet, mutta kamerani (canon eos 550d) ei suostunut ottamaan kuvaa vaikka revontulista heijasti valoa. Kokeilin isoa ja pientä ISOA eri aukkoja ja bulbia. Osaatko sanoa miksi en ole saanut koskaan kuvaa yöllä kamerallani?

  213. Mikko Saari

    Mitä lyhyempi polttoväli, sitä suurempi syväterävyys. Käytännössä siis laajakulmalla on lähes mahdotonta saada aikaiseksi sumeaa taustaa, kun taas pitkän polttovälin teleobjektiivilla taustan sumennus onnistuu hieman pienemmälläkin valovoimalla.

    Suljinaika ja valotusaika ovat sama asia: valotuksen aika määräytyy sen mukaan, kuinka kauan suljin on auki.

  214. Maija

    Kiitos näistä sivuista, todella hyödyllistä tietoa!

    Terävyyteen vaikuttaa ilmeisesti etäisyys, aukko ja polttoväli. En kuitenkaan löytänyt, että miten polttoväli vaikuttaa terävyyteen, joten voisitko selventää? Eli kun polttoväliä muuttaa, niin milloin tulee suurempi syväterävyys ja milloin lyhyempi?

    Sitten vielä ehkä vähän hölmö kysymys, mutta onko suljinaika ja valotusaika sama asia?

  215. Mikko Saari

    Tuo on hyvä muotokuvaobjektiivi, varmasti toimii tarkoitukseen. Croppikennoisella polttoväli on vähän pitkänpuoleinen, mutta sitten pitää mennä sen verran kauemmaksi kohteesta, eihän siinä muuta.

    Makroilussa kannattaa keskittyä kiinteäpolttovälisiin makro-objektiiveihin, makrozoomit ovat usein vähän huijausta. Canonin satamillinen makro on hyvä (siitä on kaksi versiota, kalliimpi on parempi, mutta halvempi ei ole huono sekään).

  216. Sari

    Hei! Omistan canonin 1100D:een ja kittiobjektiivin 18-55mm lisäksi minulla on canon EF-S 55-250/4-5.6 Nyt olen päättänyt ostaa hyvän objektiivin muotokuvaukseen ja paras mihin olen törmännyt on canon EF 85mm f/1.2L II USM, onko tuo objektiivi hyvä muotokuvaukseen? ja lisäksi aion hommata myös makro-objektiivin, joten mitkä objektiivit olisivat hyviä makrokuvaukseen? 🙂

  217. Mikko Saari

    Tarvitsee. En ole vielä nähnyt objektiivia, jonka polttoväli ilmoitettaisiin kertoimella kerrottuna. Hyvä näin, mieti mikä sotku olisi, kun osa objektiiveista ilmoitettaisiin kinovastaavina ja osa ei…

  218. Kimmo

    Moi Mikko.

    Kiitos hyvistä sivuista, näistä on ollut paljon apua.

    Peruskysymys, johon en ole löytänyt vastausta, mistään: Canon EF-S objektiiveja voi käyttää ainoastaan Canonin APS-C-kennoisissä kameroissa. Pitääkö EF-S objektiivien ilmoitetut polttovälit silti kertoa 1.6x jotta saadaan ”oikea” polttoväli esiin?

  219. Mikko Saari

    Canonia esiintyy siksi, että minulla on ollut Canonin kamera ja olen perehtynyt Canonin objektiivitarjontaan. Lisäksi varmaan 95% kaikista minulle tulevista kysymyksistä käsittelee Canonia. Sun täytyy nyt vaan kestää, että Nikon ei ole yhtä suosittu kuin Canon.

    Oikeastihan sekä Nikon että Canon ovat ihan pilipalivehkeitä Olympuksen OM-D:hen verrattuna =) Myin kaikki Canon-kamppeet pois pari kuukautta sitten, eli nyt viimeistään on ihan turha nimitellä Canon-fanipojaksi, Canonia löytyy omasta käytöstä tasan yhden printterin ja yhden salaman verran. Seuraava printterikin on luultavasti Epson.

    Sanotaan nyt vielä se, että kaikki kameratavarani on ihan itse omalla rahalla ostettua, enkä ole viitsinyt sijoittaa Nikonin kalustoon ihan testaamisen ilosta, kun kerran olen täysin tyytyväinen Olympukseen.

    Nikonin ostajan opas on tarkoitus kirjoittaa joskus, mutta sen kanssa vähän kestää, koska oppaan kirjoittaminen vaatisi aika kattavaa perehtymistä Nikonin objektiivitarjontaan. Eikä niistä Nikoneista edes kukaan kysele mitään…

  220. ihmettelen

    Hei,

    Ihmettelen, miksei näissä kirjoutuksissa kerrota yhtään mitään Nikonin järkkäreistä. Taidat olla semmonen Canonin perässä kulkeva, kuten jotkut sanovat. Toivoisin itse Nikonin järkkäreistäkin juttua, sillä niissä on vähän erilainen tekniikka ja objektiivit eivät ole samat.