Jongleeraus – ohjeet ja perusteet

Jongleeraus on hauska harrastus. Pallojen heittely on rentouttavaa puuhaa, joka vaatii sopivasti keskittymistä. Kolmen pallon perusjongleeraus onnistuu melko pienellä harjoittelulla käytännössä keneltä tahansa.

Jongleerata voi muullakin kuin palloilla – käytännössä millä tahansa, mikä käteen mahtuu. Pallot ovat kuitenkin helpoimpia, joten niistä on parasta aloittaa.

Välineet

Jonkkapalloiksi kelpaavat mitkä tahansa sopivan kokoiset pallot. Palloja pitäisi mahtua käteen mukavasti kaksi. Itse opettelin sählypalloilla, niitä kun oli saatavilla. Tennispallot ovat ihan hyviä. Jos valinnanvaraa on, suosittelen kuitenkin sellaisia palloja, jotka eivät pompi kovin paljon – niitä on paljon mukavampi kerätä, kun ne pudottaa.

Jonkkapallot ovat tavallisesti keinonahkaisia ja pehmeitä, eivätkä ne pompi ollenkaan. Ihan hyvät pallot saa myös käärimällä sukkia palloiksi.

Yksi pallo

Aloita yhdellä pallolla. Ota pallo käteen ja heitä se toiseen käteen siten, että se käy suunnilleen silmiesi korkeudella.

Toista tätä, kunnes pystyt heittämään palloa suhtkoht tasaisesti kummallakin kädellä, myös huonommalla. Keskity alussa heittoihin huolella, mutta kun oikea liikerata alkaa löytyä, voit nopeuttaa heittojen tahtia.

Kaksi palloa

Sitten toinen pallo mukaan. Ota yksi pallo kumpaankin käteen. Heitä vasen pallo ilmaan ja kun heitto on lakipisteessään, heitä oikea pallo myös ilmaan. Sitten vain otat kopit.

Alkuvaiheessa pallot törmäilevät toisiinsa usein (ja tässä kohtaa tennispallot ja muut kimmoisat pallot näyttävät huonot puolensa), mutta harjoittelemalla palloille löytyy sellaiset liikeradat, etteivät ne törmää.

Molempien heittojen pitää olla oikeita heittoja ja nousta yhtä korkealle (silmiesi korkeudelle). Ei siis mitään jälkimmäisen pallon siirtämistä kädestä toiseen.

Taas kerran voit nopeuttaa heittojen tahtia, kunnes saat heitot rullaamaan eteenpäin tasaisella tahdilla. Sitten onkin aika siirtyä kolmen pallon pariin! Itselleni kolmannen heiton paikan löytäminen ei ollut vaikea juttu ja voi olla, että sinullekin alkaa tässä vaiheessa tuntua ilmeiseltä, että sarjasta puuttuu se kolmas heitto.

Kolme palloa

Ensi alkuun ei kannata murehtia kopeista, eli ensin pitää löytää oikea heittorytmi. Ota parempaan käteesi kaksi palloa ja huonompaan käteen yksi. Heitä ensin siitä kädestä, jossa on kaksi palloa, sitten toisesta kädestä. Koeta löytää oikea heittorytmi eli kun edellinen pallo on silmiesi tasolla, seuraava pallo lähtee.

Kun heittorytmi on kohdallaan, on aika ottaa koppeja. Heitä pallot ja yritä saada heitot kiinni. Se vaatii hieman harjoittelua, mutta onnistuu kyllä, kun tarpeeksi harjoittelet.

Kun osaat tämän, voit onnitella itsesi: osaat nyt flashata kolme palloa. Flash eli esineiden heittäminen ilmaan ja ottaminen kiinni on perustemppu, joka pitää vähintään osata, jotta voi sanoa osaavansa heittää jotain määrää palloja. Elokuussa 2012 voimassa oleva maailmanennätys on Alex Barronin 13 pallon flash.

Seuraava askel on sitten jatkaa heittoja ensimmäisen kolmen jälkeen. Tässä kohdassa auttaa vain tiukka harjoittelu. Tehtävä voi nimittäin olla hankala. Iloitse pienistä saavutuksista, eli kun saat yhden kopin enemmän kuin aikaisemmin.

Tavallinen ongelma aloittelijoilla on se, että heitot lentelevät minne sattuu. Siihen ei auta kuin kuri ja harjoitus, saat kyllä kontrollia heittoihin kun harjoittelet enemmän. Jos ongelmanasi ovat eteenpäin suuntautuvat heitot, joiden perässä joudut kävelemään, kannattaa kokeilla harjoittelemista seinän edessä tai polvillasi.

Neljä palloa

Seuraava askel on sitten neljän pallon heittäminen. Kuvio eroaa kolmesta pallosta, sillä pallot eivät kierrä kädestä toiseen. Neljää palloa heitetään (peruskuviossaan, toki muitakin tapoja on) heittämällä kummassakin kädessä kahta palloa. Helpointa on heitellä palloja vuorotellen, kuten viereisessä animaatiossa. Toinen tapa on heittää molemmilla käsillä yhtä aikaa, mutta minä en ainakaan osaa heittää kahta siistiä heittoa yhtä aikaa.

Jos siis haluat joskus oppia neljän pallon heittämisen, kannattaa aina välillä harjoitella kahden pallon heittämistä yhdessä kädessä. Se on itsessäänkin jo ihan näppärä temppu ja huonommalla kädellä aika vaikeaa – puhumattakaan nyt siitä, että sitä pitäisi tehdä molemmilla käsillä yhtä aikaa.

Osaan neljän pallon heittämisen auttavasti, parhaimmillaan parinkymmenen kopin verran. Temppu on selvästi vaikeampi kuin kolmen pallon heittäminen, mutta opittavissa parin kuukauden treenaamisella. Itse opettelin jutun parin kuukauden satunnaisella treenaamisella – toki vielä on paljon harjoittelua edessä, ennen kuin neljän pallon heittely käy sujuvasti.

Muita temppuja

Peruskuvion lisäksi voi heitellä kaikenlaisia temppuja. Kings Cascade -nettisivuilta löytyy hieno valikoima hyvin havainnollistettuja jonkkatemppuja. Aloittelijoille sopivia temppuja ovat esimerkiksi tennis, ulkopuoliset heitot ja vähän vaativampana feikkipylväät. Itse osaan tennistä jo aika sujuvasti.

Renkaat ja keilat

Palloista on hyvä aloittaa, sillä ne ovat kaikista helpoimpia heiteltäviä. Niissähän ei ole mitään väliä, miten päin ne ottaa kiinni. Kun palloilla osaa peruskuvion, kolmen pallon cascaden eli ristiheiton, voi kokeilla myös muita välineitä.

Renkaat ovat aika helppoja. Ne on helppo heittää niin, että ne pysyvät pystyssä, joten ne on helppo ottaa kiinni. Jos heittelee ulkona, renkaita voi heittää aika korkealle, kenties jopa palloja helpommin. Silloin saa enemmän aikaa ajatella, mitä tekee, ja esimerkiksi kahden renkaan heittäminen yhdellä kädellä on minusta jopa helpompaa kuin pallojen heittäminen. Kannattaa kokeilla, etenkin kun hyvät jonkkarenkaat maksavat vain 3–4 euroa kappale.

Keilat ovat sitten huomattavasti vaikeampia, sillä ne täytyy heittää juuri oikein, jotta keila pyörähtää heiton aikana tasan yhden kierroksen. Siinä missä kolmen pallon osaaja voi renkailla aloittaa aika helposti kolmesta renkaasta, keilojen kanssa täytyy panostaa yhden ja kahden keilan heittelyyn. Oikea heittotekniikka ja rytmi löytyy kyllä, kun tarpeeksi harjoittelee. Aloittelijoille sopivia keiloja saa noin kympillä kappale.

Itse otin vuoden 2012 tavoitteeksi kolmen keilan sujuvan heittelyn ja jo tammikuussa homma sujui jotenkuten ja nyt kesällä heittelen kolmea keilaa jo sujuvasti, parhaimmillaan kymmenien heittojen putkia. Olen myös harjoitellut kahta keilaa yhdessä kädessä, mutta se on melko haastava temppu. Olen siis vielä hyvin kaukana neljästä keilasta.

Jongleeraus vai jonglööraus?

Molempia muotoja näkee, mutta jos ihan tarkkoja ollaan, niin jonglööri jongleeraa. Jonglööri tulee ranskasta (le jongleur), jongleerata-verbi taas ruotsista (jonglera). Tuttavien kesken jongleeraus on suomalaiseen suuhun sopivammin jonkka.