Järjestelmäkamerassa on automaattiasetus, jolla kuvaaminen on helppoa, vaivatonta ja tylsää. Jos et koskaan kuvaa järjestelmäkameralla muuten kuin automaatilla, järjestelmäkamerasi on kuin iso ja kallis pokkari. Onneksi manuaaliasetuksilla kuvaaminen ei ole vaikeaa ja digitaaliaikana harjoitteleminen ja kokeileminen ei maksa kuin aikaa ja vaivaa.
Valotuksen perusteet
Valotus tarkoittaa sitä, miten kuva onnistuu valon suhteen. Alivalottunut kuva on liian pimeä, ylivalottunut kuva taas palanut puhki valkoiseksi. Kummassakaan tapauksessa kuvasta ei erotu riittävästi yksityiskohtia. Hyvin valottunut kuva ei ole liian pimeä eikä liian valoisa. Automaatin etu on se, että se valottaa kuvat useimmiten oikein, mutta oikean valoituksen saaminen itse ei ole useimmissa tilanteissa vaikeaa.
Järjestelmäkamerassa valotukseen vaikuttaa kolme tekijää: aukko (f-luku), valotusaika ja herkkyys (ISO). Jokainen näistä asetuksista vaikuttaa suoraan toisiin.
Kerron kohta lyhyesti, mitä nämä valotuksen osa-alueet tarkoittavat. Noin yleensä ottaen täysmanuaalilla (M) kuvaaminen ei ole tarpeen, vaan yleensä kuvaaminen on kätevintä, kun tilana on puoliautomaattinen aukon esivalinta (Av tai A) ja suljinajan esivalinta (Tv tai S), jossa voi keskittyä yhteen elementtiin kerrallaan. Kumpi on parempi, riippuu siitä, millaista taiteellista vaikutelmaa kuvaasi haet. Peruskäyttöön aukon esivalinta on paras asetus. Silloin sinä valitset aukon ja kamera säätää valotusajan ja herkkyyden sellaiseksi, että valotus onnistuu.
Klikkailemalla artikkelin kuvia pääset näkemään ne Flickrissä suurempikokoisina.
Aukko
Pehmeä tausta. f/2.5. Canon EOS 550D, 1/500 s, ISO 100.
Aukko (aperture) eli f-luku on objektiivin ominaisuus. Aloittelijoita hämmentävästi f-luku on oikeastaan käänteisluku, eli aukon arvo 4 on oikeasti 1/4. Pienempi luku tarkoittaa siis suurempaa aukkoa. Yleensä puhutaan aukosta, ei luvusta, eli kun puhutaan suuresta aukosta, puhutaan pienistä f-luvun arvoista. Luku tarkoittaa objektiivin aukon halkaisijaa suhteessa objektiivin polttoväliin, eli 100-millisessä objektiivissa aukko 2 tarkoittaa, että aukon halkaisija on 50 milliä.
Objektiiviä, johon saa suuren aukon, kutsutaan valovoimaiseksi tai nopeaksi, sillä se ottaa nopeasti vastaan paljon valoa. Objektiiviä voi nimittää nopeaksi, jos sen suurin aukko on arvoltaan 2 tai pienempi. Jotkut harvat superobjektiivit pystyvät jopa ykköstä pienempiin aukkoihin. Pitkissä teleobjektiiveissa aukot ovat pienempiä ja f-luku 2,8 tai jopa 4 voi olla nopeinta, mitä löytyy.
Aukko vaikuttaa syväterävyyteen, eli siihen, miten iso alue kuvasta on terävää. Suurella aukolla (pieni f-luku) syväterävyysalue on pieni. Tästä seuraa usein toivottu taustan pehmentyminen. Pienellä aukolla (f-luku esimerkiksi 8 tai 11) syväterävyysalue on hyvin laaja ja kaikki kuvassa on terävää. Tämä on paikallaan esimerkiksi maisemakuvissa.
Syväterävyyteen vaikuttaa aukon koon lisäksi myös objektiivin polttoväli, eli mitä laajakulmaisempi objektiivi on, sitä suurempi terävyysalue on. Syväterävyyteen vaikuttaa myös etäisyys kohteesta: kun kuvaat kauempaa, terävä alue on laajempi. Muutamien senttien päästä kuvatuissa makrokuvissa terävä alue voi olla vain millimetrejä. Kennon koko ei suoraan vaikuta syväterävyyteen, mutta käytännössä pienellä syväterävyysalueella kikkailu on pokkarilla vaikeaa, koska pokkarilla aukon kokoa ei voi useinkaan säätää käsin ja kun polttoväli säädetään pitkäksi zoomaamalla, aukko pienenee. (Matti Sulannolla on hyvää rautalankaa syväterävyydestä.)
Aukon esivalinnalla vaikutetaan siis valotuksen lisäksi syväterävyyteen. Suurella aukolla saa kuvaan paljon valoa ja kuvaaminen onnistuu myös hämärässä, mutta terävä alue on pieni ja kuvan tarkennus epäonnistuu herkemmin. Pienellä aukolla terävä alue on laaja, mutta tarvitset lisävaloa eli pidemmän suljinajan tai lisää herkkyyttä.
Suljinaika
Sorsia ja roiskeita. 1/2500 s. Canon EOS 550D, f/2.8, ISO 100.
Suljinaika kertoo sen, kauanko kameran suljinta pidetään auki. Mitä pidempään suljin on auki, sitä enemmän kennolle pääsee valoa. Ongelma pitkissä suljinajoissa on se, että jos kameraa pidetään kädessä, se heiluu, ja heiluminen johtaa tärähtäneisiin epäteräviin kuviin. Jotta saa teräviä, tärähtämättömiä kuvia, täytyy suljinajan olla riittävän lyhyt.
Toisaalta suljinajan pitää olla myös riittävän pitkä, jotta kuva saa valoa tarpeeksi. Suljinaikaa on mahdollista lyhentää lisäämällä herkkyyttä tai suurentamalla aukkoa. Molemmat näistä säädöistä lisäävät kennolle tulevaa valoa, jolloin suljinaika voi olla lyhyempi.
Suljinajan on yleensä oltava korkeintaan 1/60 sekuntia. Sitä pidempiä suljinaikoja on vaikea kuvata käsivaralta. Yksi nyrkkisääntö on, että suljinajan murto-osan on oltava vähintään objektiivin polttovälin verran. 50-millisellä objektiivilla jo 1/60 sekuntia toimii hyvin, satamilliselle tarvitaan 1/125 sekuntia ja 200-milliselle olisi hyvä olla 1/250 sekuntia, jotta kuva ei tärähdä.
Kuvanvakaaja auttaa poistamaan kuvasta käsien heilumisesta johtuvaa epäterävyyttä. Kuvanvakaajan kanssa pystyt käyttämään pidempää suljinaikaa kuin ilman kuvanvakaajaa. Vakaat kädet, jalusta ja muu kameran tukeminen auttavat myös. Jalusta on pakollinen, jos haluaa käyttää todella pitkiä valotusaikoja, sellaisia, jotka mitataan sekunneissa.
Pitkä valotusaika piirtää ilotulitusraketin värit taivaalle. 7 s. Olympus OM-D E-M5, Panasonic Lumix G Vario 12-35mm/2.8, f/11, ISO 200, 18mm.
Valotuksen lisäksi suljinaika vaikuttaa siihen, miten liike tallentuu kuvaan. Jos haluat pysäyttää liikkeen, tarvitset nopeaa suljinaikaa. Kohteen nopeudesta ja etäisyydestä riippuu, kuinka lyhyt suljinajan on oltava. Sorsakuvassa nopea suljinaika (1/2500 sekuntia) on pysäyttänyt sorsat ja veden roiskumisen. Rakettikuvassa pitkä suljinaika (7 sekuntia) on piirtänyt kuvaan ilotulitusraketin lennon ja räjähdyksen.
Pitkästä valotusajasta ja liikkeestä johtuva epäterävyys ei suinkaan ole yksinomaan huono asia. Kuvassa on hyvä olla jotain terävää ja liikkumatonta, mutta paikallaan pysyvä kohde liikkuvan ympäristön keskellä tai liikkuva kohde liikkumatonta taustaa vasten voi olla näyttävä tehokeino. Pitkällä valotusajalla kuvattu virtaava vesi on suorastaan klassinen aihe.
Valoisissa olosuhteissa (kesällä kirkkaassa auringonpaisteessa) pitkän valotusajan saavuttaminen voi edellyttää lisävarusteeksi pimentävää suodatinta, kun pieni aukko ja pienin ISO-arvo eivät riitä hidastamaan suljinaikaa tarpeeksi.
Herkkyys (ISO)
Kohinainen kattaus, ISO 3200, Canon 550D, f/5.6, 1/100
Herkkyys oli filmiaikana filmin ominaisuus, mutta nykyään se on kameran ominaisuus. Herkkyys kertoo, kuinka herkästi kameran kenno reagoi sille saapuvaan valoon. Mitä korkeampi herkkyys on, sitä enemmän valoa kenno ottaa vastaan. Tällä on kuitenkin huono puolensa, sillä herkkyyden lisääntyessä kenno tuottaa myös vääriä hälytyksiä, jotka näkyvät kuvassa kohinana.
Herkkyys on usein järkevää jättää automaatin huoleksi. Kameroissa on ISO-arvolle automaattiasetus, joka huolehtii, että arvona on jotain fiksua. Toisinaan automaatti hölmöilee ja käsisäädölle on tarvetta, mutta yleensä ei.
Herkkyys kannattaa pitää pienimmässä mahdollisessa arvossa, sillä näin saavutetaan parempi kuvanlaatu.
Nykykamerat ovat kehittyneet ja parhaimmillaan 3200-herkkyydelläkin voi saada käyttökelpoisia kuvia. 6400 alkaa useimmille kameroille olla jo liikaa ja tällaiset kuvat ovat käyttökelpoisia vain harvoin, lähinnä olosuhteissa, joissa kuvan laadulla ei muutenkaan ole niin paljon väliä (esimerkiksi rock-konsertteja kuvatessa). Oheinen kattaus on kuvattu ISO-arvolla 3200, joka näkyy kuvassa kohinana. Kohinaa on kuitenkin melko vähän, joten kuva ajaa asiansa.
Yksi niksi kohinaisiin kuviin on muuttaa ne mustavalkoisiksi. Kohinasta rumaa on erityisesti värikohina, kuvasta selvästi erottuvat värilliset pisteet (tällaista kohinaa oheisessa kattauksessa on vähän), ja kun kuvan muuttaa mustavalkoiseksi, rumasta värikohista tulee kuvalle luonnetta antavaa rakeisuutta.
Eri tekijöiden suhde toisiinsa
Saman valotuksen voi saada erilaisilla yhdistelmillä. Asteikot on suunniteltu siten, että yksi pykälä johonkin suuntaan kaksinkertaistaa tai puolittaa kennolle tulevan valon määrän. Nykyiset järjestelmäkamerat tosin sekoittavat asiaa hieman lisäämällä väliin kolmasosia.
Esimerkiksi aukon arvo 1.4 päästää läpi valoa kaksi kertaa enemmän kuin 2, joka on kaksi kertaa enemmän kuin 2,8, joka on kaksi kertaa enemmän kuin 4, joka on kaksi kertaa enemmän kuin 5,6, joka on kaksi kertaa enemmän kuin 8.
Jos vaihdat aukon arvosta 2 arvoon 2,8, kennolle pääsee siis puolet vähemmän valoa. Voit tasapainottaa tilanteen kaksinkertaistamalla valotusajan. Näin valotusaika 1/250 sekuntia aukon arvolla 2 on valotuksen kannalta sama kuin valotusaika 1/125 sekuntia aukolla 2,8. Sama ISO-arvon kanssa: 1/250 sekuntia aukolla 2 ja ISO-arvolla 400 on sama kuin 1/125 sekuntia aukolla 2 ja ISO-arvolla 200.
Tarkoilla arvoilla ei ole suurta merkitystä, kunhan ymmärrät, miten tämä ”valotuskolmio” toimii. Tätä tietoa voit käyttää kuvausasetusten säätämiseen, kun haluat saavuttaa jonkun tietyn tuloksen. Jos haluat pitää valotuksen samana, mutta haluat pienemmän aukon, jotta saat enemmän syväterävyyttä, sinun on joko lisättävä suljinaikaa tai herkkyyttä. Suljinajan lisääminen vaikuttaa siihen, miten liike näkyy kuvassa ja siihen, miten herkästi käsiesi tärinä pilaa kuvan, joten voi olla, että sinun täytyy suurentaa ISO-arvoa, jotta sinun ei tarvitse lisätä suljinaikaa.
Jos haluat pysäyttää liikkeen, sinun on saatava nopeampi suljinaika. Jotta voit lisätä suljinaikaa, sinun on saatava lisävaloa joko kasvattamalla aukkoa tai lisäämällä herkkyyttä. Aukon kasvattaminen pienentää kuvan terävää aluetta. Jos et halua sitä, ainoa vaihtoehto on lisätä herkkyyttä.
Tämä saitti käyttää Thesis-teemaa
Jos et ole PHP-, HTML- tai CSS-guru, Thesis tarjoaa runsaasti mahdollisuuksia muokata blogin ulkoasua ilman mitään muutoksia koodiin. Kehittyneille käyttäjille tarjolla on todella laajat mahdollisuudet kustomoida sivustoa kattavien koukkujen ja suodattimien avulla.
Jos olet asiantuntija, pystyt tekemään todella siistiä jälkeä, kiitos Thesiksen erinomaisten käyttöohjeiden ja laadukkaan tukifoorumin. Saat kaiken oman koodin siististi yhteen tiedostoon. Voit käyttää Thesiksen luotettavaa pohjaa ja teräksistä typografiaa kerta toisensa jälkeen ja tehdä silti aivan erinäköisiä sivustoja. Lue lisää Thesiksestä:
{ 27 comments… read them below or add one }
Oon aloitteleva harrastajakuvaaja ja sulla on mulle tosi tärkeitä vinkkejä ja ohjeita täällä. Kiitos paljon
PS. Tallensin tämän sivun kirjanmerkkeihin 
Mahtavaa että olet pistänyt tietosi jakoon!
Kiitos tästä ja jatkoa toivotaan esim. video ominaisuuksista.
Olkaa hyvät. Kyllähän tässä itsekin oppii ja joutuu pohtimaan oppimaansa, kun sen kirjalliseen asuun saattaa.
Videokuvaus on muiden heiniä, minä en tiedä siitä mitään. Toivottavasti joku muu jaksaa kirjoittaa opastusta videointiin.
Olen melko amatööri kuvaaja, Mites tämmönen probleema ratkaistaan, mulla on canon eos 400d ja speedlite 580ex 2 salama. En saa otettua lämpimän sävyisiä kuvia, sisällä kun otan muotokuvan niin värit ovat todella kylmät ja sinertävät/harmaat, ja näin käy oikeastaan myös silloin kun otan ulkonakin kuvia. Mitäs asetuksia pitäisi säätää että iho on kivan värinen ja värit kirkkaat? Kiitos jos osaisit vähä neuvoa =))
Salamavalon sävy on melko neutraali, ehkä vähän kylmä. Sitä voi lämmittää ainakin kahdella eri tavalla: värittämällä salaman valoa värigeelillä lämpimmäksi tai säätämällä kameran valkotasapainoa. Jos kuvaat RAWia, valkotasapainosta ei tarvitse murehtia kuvattaessa, vaan voit säätää sen mielesi mukaiseksi jälkikäsittelyssä. Samoin värien kirkkautta on helppo säätää jälkeenpäin. Nämä ovat perusjuttuja, jotka löytyvät jokaisesta valokuvaohjelmistosta.
Jos kuvaa JPG:tä, jonkin verran voi säätää kamerassakin, esimerkiksi värikylläisyyttä pystyy lisäämään. Valkotasapainonkin voi valita jo kamerassa ja joskus voi olla tarpeen valita ”väärä” asetus, jotta saa mieleisiään kuvia. En ole itse näitä säätänyt, niin en ole varma, mutta kokeilisin esimerkiksi pilvisen päivän asetusta silloinkin kun ei ole pilvistä.
Hei. mikä olis näin aloitteliaajje hyvä,helppo,selkeä ja suomenkielinen kuvan käsittely ohjelma. Eikä harmita vaikka olis vielä edullinenkin.
Gimp on ilmainen. Valokuvahommiin suosittelen ehdottomasti Adobe Lightroomia. Maksaa 109 € + alvit ja tekee melkein kaiken, mitä valokuvien kanssa tarvitsee.
Kiitos rautalangasta väännetystä tiedosta, tiedän nyt hieman enemmän mutta e silti tarpeeksi. ( järkkärin omistaja 3vrk.) Kiitos
Tosi hyvät ja selkeät ohjeet, kiitos!!!
Todella hyvin olet rautalangasta asiat vääntänyt. Selkeä selostus ja kuvat ovat todella hyvin havainnollistamassa. Kiitokset sinulle, ja toivon myös että ohjeista on yhtä paljon apua muillekkin kuin minulle.
Ostin itselleni juuri vähän aikaa sitten canon eos 1100d:n. Olen ihan perus hyvä kuvaaja. Olen lukenut käyttöohjeen ja otanutkin jo kuvia. Täysautomaatisilla asetuksella kuvaaminen alkaa käydä jo vähän tylsäksi. Kannattaako mun vielä alkaa kuvaamaan manuaalilla tai muilla asetuksilla? MItä asetuksia suosittelet? Jos haluan kuvata ulkona niin voiko kameran viedä ulos vaikka siella olisikin vähän kosteaa? Kiitos, näistä sivuista on ollut todella paljon hyötyä mulle!
Kannattaa toki. Täysmanuaalilla kuvaamisessa on omat haasteensa, joten aloita A-ohjelmalla eli aukon esivalinnalla, se on monissa tilanteissa mielekkäin kuvaustapa. Kokeilemalla eri arvoja selviää, miten homma toimii. Kirjoja lukemalla oppii myös.
Kamera kestää vähän kosteutta, mutta vedenpitävä se ei ole, joten varovaisuutta noudattaen ulkonakin voi kuvata. Hyvä niksi on myös tuoda kamera sisälle kameralaukussa tai tiiviisti suljetussa muovipussissa ja antaa lämmetä siellä rauhassa, jotta kameran sisälle ei tiivisty kosteutta sisälle tultaessa.
Heippa!
Kiitoksia mahtavista neuvoista! Ostin ensimmäisen järkkärini kesän lopulla ja nyt olen opetellut syksyn aikana kuvaamaan manuaalisesti. Onnistun jo mielestäni kohtalaisen hyvin, mutta erään ongelman syksyinen matalalta paistava aurinko sai aikaiseksi. Kuviin tulee siis linssiheijastuksia. Luin vastavalosuojista ja kysyisinkin mielipidettäsin niiden käytöstä. Mitä eroa on ns. normaalilla vastavalosuojalla ja sellaisella ”kukkamallisella” vastavalosuojalla? Onko vastavalonsuojaa järkevää ostaa kitti-objektiiviin? En ole vielä muita objektiiveja hankkinut, ajattelin että on parempi opetella ensin käyttämään kameraa. Itselläni on siis Canon EOS 600D + perus 18-55mm kittiobjektiivi. Kiitos, jos voisit selventää vastavalosuojan käyttöä/käytännöllisyyttä ja mahdollisia ongelmia kuvaamisen kannalta.
Vastavalosuoja on lähes aina hyödyllinen. Laajakulmaan ulottuvien zoomien kanssa hankalaa on se, että vastavalosuoja ei saa blokata zoomin laajimman asennon kuvaa, eli se ei pidemmälle zoomatessa auta niin paljon kuin voisi. Putkimalliset vastavalosuojat toimivat hyvin pitkillä polttoväleillä, kukkamallia käytetään paljon laajemmilla polttoväleillä, jotta vastavalosuoja saadaan niin kattavaksi kuin mahdollista ilman että se näkyy kuvassa.
Tuon 18-55-millisen kittiobjektiivin vastavalosuojan saa eBaysta noin kahdella eurolla kotiin toimitettuna, joten ainakaan hinnan puolesta ei ole mitään syytä olla kokeilematta. (Eipä tuo virallinenkaan osa maksa tässä tapauksessa kuin jonkun 15 euroa, vastavalosuojat voivat pahimmillaan olla aika hävyttömän hintaisia.)
Hei,
olen kuvaillut Nikon D3100-järkkärillä jo pitkään manuaalisesti, mutta sitten tuli taukoa kuvailusta. Ja nyt en enää muista ollenkaan säätää aukkoa tilassa, jossa voi päättää aukon ja suljinajan. Kiitos jos pystyt auttamaan
Elina, lue käyttöohjeista.
hei! mulla on canon eos 1100d ja aattelin ostaa uuden objektiivin. Oon katsonut tätä objektiivia http://www.gigantti.fi/product/kamerat/kameraobjektiivit/EFS55250ISII/canon-ef-s-55-250-f-4-5-6-is-ii-objektiivi . mitä mieltä sää oot tästä objektiivista, onko kannattava ostos?:) Ja kiitos tosi hyvistä vinkeistä, oon oppinut paljon uutta:)
Jaakko, jos kaipaat vähän pidempää putkea, tuo on ihan hyvä budjettivaihtoehto.
Moi,
kiitos tosi hyödyllisistä ohjeista, nyt sitten vaan kokeilemaan ja harjoittelemaan! Mulla on itselläni ollut jo vähän aikaa tuo Canon 1100D + 18-55 mm objektiivi.Ei toki ihan paras setti, mutta sen verran aloittelija olen. Olisiko sulla vinkkejä hyvistä kuvauskirjoista tämän tyyppisellä kameralla kuvaamisesta, tai tietoa hyvistä kuvauskursseista pääkaupunkiseudulla?
Pääkaupunkiseudun kursseista en tiedä mitään, mutta Tampereella ainakin työväenopistosta löytyy kursseja.
Kuvauskirjoista voit lukea ihan mitä tahansa järjestelmäkameroille suunnattua. Kirjavinkeistä löytyy suosituksia.
Onko loittolinssit kannattava hankinta makrokuvausta ajatellen? Olen ajatellut hankkia Canonin 50mm f/1.8 objektiivin yleiskuvaukseen. Toimisiko se makrokuvauksessa loittorengas sarjan kanssa? Erillisen macro objektiivin hankkiminen tulisi kohtalaisen kalliiksi.
Canon EF 50/1.8 ja loittorengassarja on oikein mainio ja edullinen yhdistelmä makrokuvaukseen.
Croppikennoisella kameralla 50-millinen objektiivi ei kuitenkaan ole mikään huikea yleisobjektiivi, 35-millinen olisi polttovälinsä puolesta monikäyttöisempi.
Sivustoasi lukiessa tulin samana johtopäätökseen jo aiemmin. Esimerkiksi venemessuilla tuli ikävä kitti linssiä kun laina 50mm kanssa ei meinannut saada veneitä mahtumaan kuvaan vaikka oli jo toisessa päässä hallia. Ikävä tosiasia vain on että halvimmillaankin 30-35mm maksaa hieman yli tuplaten 50mm nähden.
Jep, ja jossain venemessuilla kuvittelisin, että laajakulma olisi nimenomaan oikea työkalu.
Eivät ne 35-milliset kalliita ole, se on vain niin hävyttömän halpa se 50mm/1.8.
Miten saan Canon eos 1100d kameran tauolle?
Taitaa mennä itsekseen, kun on mennäkseen. Mutta jos et käytä kameraa, pistä virrat pois, kyllähän se aika äkkiä käynnistyy.
Todella hyödyllisiä ohjeita, edellisiä kommentoijia siteeraten todellakin olet onnistunut rautalangasta vääntämisessä, Itse ainakin koin positiiviseksi ja naurettavan helpoksi & hyödylliseksi tavaksi sisäistää ”tiivistepaketti” aiheesta; keltaiseen laatikkoon sijoitetut tekstit.
Jatka samaa rataa ja pidä suomenlippu korkeella!