Yritän selittää rautalangasta vääntäen, mitä valokuvauksen perussanasto tarkoittaa, jotta kokematonkin ymmärtää, mistä puhutaan. Koska itse en ole enää vasta-alkaja, en välttämättä hoksaa, mitä kaikkea aloittelijan on vaikea ymmärtää, joten kommentoikaa, jos jokin jää selityksistä epäselväksi tai jotain asiaa en ole tajunnut selittää, täydennetään sitten.
Sisällysluettelo
Aukko
Tämä objektiivi on säädetty aukolle f/8. Olympus OM-D E-M5, Panasonic Lumix G 20mm/1.7. 20 mm, f/3.2, 1/125 s, ISO 200.
Aukko (aperture) on kameran objektiivissa se reikä, josta valo pääsee läpi. Valokuvauksessa on kyse valosta, joka osuu kameran sisällä olevalle kennolle. Kuva muodostuu siitä, miten kameran kenno tulkitsee valoa. Objektiivin aukon koko säätelee sitä, miten paljon valoa objektiivin läpi pääsee, ja vaikuttaa ratkaisevalla tavalla kennolle muodostuvaan kuvaan.
Aukkoa voi säätää. Kun aukkoa pienennetään, puhutaan himmentämisestä. Koska objektiivin läpi pääsee nyt vähemmän valoa, kuva on tosiaan himmeämpi.
Aukon esivalinta -kuvausohjelma, jossa kuvaaja valitsee aukon ja kamera suljinajan, on yksi suosituimpia tapoja kuvata, kun on päässyt täysautomatiikasta eroon. Se on helppoa ja vaatii vähemmän työtä kuin täysin manuaalinen kuvaaminen, mutta antaa silti kuvaajalle hyvät mahdollisuudet vaikuttaa valotukseen ja kuvan taiteelliseen vaikutelmaan.
f-luku
Aukkoa mitataan f-luvulla. Näitä näkee objektiivien nimissä: EF 50mm f/1.8, EF-S 18-55mm f/3.5-5.6 ja niin edelleen.
Objektiivin f-luku kertoo suurimman aukon, joka objektiivilla on saavutettavissa. Pienin aukko on nykyään useimmilla objektiiveilla sama 22, mutta sillä, onko se 22 vai 32 ei ole suurta merkitystä. Suurin aukko ratkaisee.
Aloittelijoita voi hämätä se, miten kun f-luku on pieni, aukko on suuri ja kun f-luku on suuri, aukko on pieni. Tämä johtuu siitä, että f-luku on käänteisluku, eli f/22 tarkoittaakin arvoa 1/22 ja f/1,8 tarkoittaakin arvoa 1/1,8. Tällöin pienempi luku onkin itse asiassa suurempi.
Tiivis tekninen selitys tähän väliin. Saa ohittaa. F-luku tarkoittaa objektiivin polttovälin ja aukon halkaisijan välistä suhdetta. Jos f-luku on 1, polttoväli ja aukon halkaisija ovat sama. Jos f-luku on 4, aukon halkaisija on 1/4 polttovälistä (esimerkiksi 100 mm objektiivilla aukko olisi 25 mm halkaisijaltaan). Koska kyseessä on suhdeluku, f-luvun merkitys on aina sama, riippumatta objektiivin polttovälistä. Neljäsosa on neljäsosa, riippumatta siitä, mistä luvusta sen ottaa.
Nopeat ja hitaat objektiivit
Kittiobjektiivin 55-millin pään aukolla f/5,6 saa myös rajallista syväterävyyttä, vastapainona on kunnollista tukea vaatinut pitkä suljinaika ja kohinaa lisäävä korkea herkkyys. Canon EOS 550D, Canon EF-S 18-55mm f/3.5-5.6. 55 mm, f/5.6, 1/20 s, ISO 1600.
Objektiivien kohdalla suurin ero on siinä, miten suuri niiden suurin aukko on. Se kertoo objektiivin valovoimaisuuden tai nopeuden (nopea, suuriaukkoinen objektiivi päästää nopeasti läpi paljon valoa). Aukon merkityksestä kuvan valotuksessa kerron enemmän Näin kuvaat manuaalisäädöillä -jutussa, mutta tässä riittää tieto siitä, että kun aukkoa suurentaa, kuvaan pääsee enemmän valoa ja kuvasta tulee valoisampi.
Tällä on merkityksensä. Kameran mukana toimitettava kittiobjektiivi on yleensä muuten hyvä, mutta valovoimaltaan heikko. Varsinkin telepäässä (pidemmällä polttovälillä) f-luku on tavallisesti luokkaa 5,6, jonka heikkouden huomaa jo kotioloissa vähän hämärämmässä huoneessa. Käsi ylös, jos vastaan on tullut tilanne, jossa sisällä on yksinkertaisesti liian pimeää kuvata, jolloin salamaa on pakko käyttää tai olet joutunut säätämään zoomia laajakulmaan päin saadaksesi kuvan onnistumaan (koska laajakulmapäässä f-luku on parempi 3,5).
Nopeasta objektiivista on hyötyä, kun kuvataan hämärässä. Jos aukoksi saadaan 2, pystytään käyttämään nopeampaa valotusaikaa, eli pimeässä kuvaaminen onnistuu paremmin. Vielä helpommaksi homma käy, jos aukoksi saadaan vaikkapa 1,4 tai jopa alle 1, mutta näin nopeat objektiivit ovat jo kalliita.
Pienet muutokset f-luvussa tuovat dramaattista parannusta, koska kyseessä on pinta-ala. Vaihto f-luvusta 4 lukuun 2 ei kaksinkertaista kennolle pääsevän valon määrää, vaan itse asiassa nelinkertaistaa sen! f/4 antaa valoa puolet siitä mitä f/2,8, joka antaa puolet siitä mitä f/2, joka antaa puolet siitä mitä f/1,4 ja niin edelleen.
Tämän vuoksi pieneltä vaikuttava ero objektiivin f-luvussa voi toisaalta tuoda merkittävää helpotusta kuvaamiseen, toisaalta nostaa hintalapun numeroa tuntuvasti.
Aukko ei kuitenkaan vaikuta pelkästään valon määrään.
Aukko ja syväterävyys
Rajallista syväterävyyttä Canonin kittiobjektiivilla laajakuva-asetuksella. Terävyysalue on kapea ja epäterävät alueet levottomia, jopa rumia. Canon EOS 550D, Canon EF-S 18-55mm f/3.5-5.6. 18 mm, f/3.5, 1/1600 s, ISO 100.
Aukolla on ratkaiseva osa myös syväterävyyden määrittymisessä. Syväterävyys (depth of field) on se osa kuvasta, joka näkyy terävänä. Monet haluavat järjestelmäkameraltaan nimenomaan kuvia, joissa on lyhyt terävyysalue, eli muotokuvassa esimerkiksi kohde näkyy terävänä ja tausta muuttuu utuisaksi. Tällöin halutaan lyhyttä syväterävyyttä.
Aukko on yksi kolmesta tekijästä, jotka vaikuttavat taustan sumentumiseen (muut ovat objektiivin polttoväli ja kuvausetäisyys). Pienellä aukolla (iso f-luku) tulee suuri syväterävyys, eli kuvassa on terävää kaikki alusta loppuun. Suurella aukolla (pieni f-luku) päästään sumeisiin taustoihin, etenkin jos käytössä on teleobjektiivi ja etäisyys kohteesta on lyhyemmänpuoleinen.
Tämä on melko helppo juttu, jonka ymmärtää viimeistään kokeilemalla erilaisia asetuksia aukon ja etäisyyden suhteen jollain sopivalla objektiivilla. Kittiobjektiivikin käy, mieluummin telepäässä. Valitse sopiva kohde, vaikkapa joku esine, jonka taakse järjestät parin metrin päähän jotain kirjavaa taustaksi (kirjahylly on hyvä, tärkeintä ettei ole mikään tasainen yksivärinen seinä vaan jotain levotonta) ja ota siitä sarja kuvia samalta etäisyydeltä (vaikkapa parin metrin päästä) aukoilla 5,6, 8 ja 11 (käytä aukon esivalintaa, äläkä välitä muista kuvausasetuksista). Siirry sitten metriä lähemmäs ja toista sarja. Sitten metriä kauemmas, ja toista sarja. Miten tausta muuttuu?
Kokeilemalla huomannee myös sen, että jos kittiobjektiivin telepään (eli eniten zoomattuna) suurin aukko on 5,6, niin sillä ei vielä kovin viehättävää sumeaa taustaa tehdä. Asiaa auttaa, jos tausta on riittävän kaukana kuvattavasta (vähintään yhtä kaukana kuin kuvattava on kamerasta, mieluummin vielä kauempana). Kittiobjektiivikin sumentaa taustaa paremmin, jos etäisyyttä on riittävästi.
Liian lyhyt syväterävyysalue
Tässä kuvassa on liian lyhyt syväterävyysalue - tankin kuljettaja ja tykin piippu saisivat olla teräviä. Onnistuneempi kuva olisi vaatinut herkkyyden nostamista, jalustan mahdollistamaa pitkää suljinaikaa tai salamavaloa. Canon EOS 550D, Canon EF 100mm f/2.8 Macro. 100 mm, f/4, 1/100 s, ISO 800.
Hyvä juttu tähän asti, vaan entäpä jos haluaa kuvata hämärässä, mutta ei halua lyhyttä syväterävyysaluetta? Jos haluaisi kauttaaltaan teräviä kuvia pimeässä? Sepä onkin vaikeampi juttu.
Suurella aukolla räiskiessä huomaa pian, että terävyysalue voi olla tuskallisen lyhyt. Se voi olla niin lyhyt, että kohteen toinen silmä on terävä ja toinen silmä ei ja nenänpääkin on jo sumea. Silloin ei auta kuin himmentää objektiivia tai ottaa hieman etäisyyttä.
Esimerkiksi EF 35 mm f/2 -objektiivilla täydellä aukolla (f/2) metrin päästä kuvattaessa terävyysalue on joitakin senttejä, eli molemmat silmät voi saada teräviksi, jos on varovainen, mutta korvat ovat jo sumeat. Himmentämällä aukolle f/4 tuplaa terävyysalueen. Toisaalta pitämällä aukon samana ja tuplaamalla etäisyyden nelinkertaistaa terävyysalueen yli 20 senttiin. Siihen mahtuu jo naamaa mukavasti.
Hämärässä ei ehkä halua pienentää aukkoa, joten etäisyyden ottaminen on parempi konsti. Koska nykyisissä kameroissa on riittävästi megapikseleitä, kuvaa voi halutessaan jälkeenpäin rajata vastaamaan paremmin metrin päästä otetun kuvan kuvakulmaa.
Tärkeät käsitteet kertauksena
Osaa ja ymmärrä nämä, niin tiedät mistä puhutaan.
Aukko kertoo sen, miten iso reikä objektiivissa on päästämässä valoa läpi. Aukkoa voi säätää, olennaista objektiiveja vertailtaessa on se, miten iso aukko suurimmillaan on.
f-luku kertoo aukon koon. Koska kyseessä on oikeasti käänteisluku, pienempi f-luku tarkoittaa suurempi aukkoa ja päinvastoin.
Valovoimainen tai nopea objektiivi on sellainen, jonka suurin aukko on suuri, esimerkiksi f/2 tai parempi. Kittiobjektiivi, jonka suurin valovoima on zoomin asennosta riippuen 3,5–5,6 ei ole erityisen nopea. Vastaavan polttovälin nopeissa zoomeissa suurin aukko on f/2,8 koko polttovälialueella.
Himmentäminen tarkoittaa aukon säätämistä pienemmäksi (eli f-luvun nostamista).
Syväterävyysalue on kuvan terävä osa. Lyhyt (tai matala) syväterävyys tarkoittaa, että vain pieni osa kuvasta on terävää, pitkä tai syvä syväterävyys tarkoittaa että iso osa kuvasta on terävää. Lyhyen syväterävyysalueen saa, kun kuvaa suurella aukolla, pitkällä polttovälillä ja mahdollisimman läheltä.
Tämä saitti käyttää Thesis-teemaa
Jos et ole PHP-, HTML- tai CSS-guru, Thesis tarjoaa runsaasti mahdollisuuksia muokata blogin ulkoasua ilman mitään muutoksia koodiin. Kehittyneille käyttäjille tarjolla on todella laajat mahdollisuudet kustomoida sivustoa kattavien koukkujen ja suodattimien avulla.
Jos olet asiantuntija, pystyt tekemään todella siistiä jälkeä, kiitos Thesiksen erinomaisten käyttöohjeiden ja laadukkaan tukifoorumin. Saat kaiken oman koodin siististi yhteen tiedostoon. Voit käyttää Thesiksen luotettavaa pohjaa ja teräksistä typografiaa kerta toisensa jälkeen ja tehdä silti aivan erinäköisiä sivustoja. Lue lisää Thesiksestä:
{ 22 comments… read them below or add one }
http://www.gigantti.fi/product/kamerat/jarjestelmakamerat/D31001855KIT/nikon-d3100-jarjestelmakamera
en tiedä mikä noista teknisistä tiedoista on aukon koko.
Olipas huolella piilotettu. Kohdasta ”tyyppi” löytyi tällainen rimpsu: ”AF-S DX 18-55 mm f/3.5-5.6G II”. Tuo on paketin objektiivin mallimerkintä ja sieltä löytyy aukon koko, eli f/3.5-5.6.
Terve!
Tämä on kyllä ollut hyödyllinen sivusto aloittelijalle, kiitokset siitä! Ostin juuri Canon EOS 600D:n ja kittilinssille olisi alkavan reissun vuoksi tarvetta ostaa kaveri. Mitä mieltä olet Tokina 11-16mm linssistä? ( http://www.objektiivi.info/objektiivi_info/Tokina/+at+x+116+pro+dx+af+11+16mm+f2+8/472 ) Olen kuullut paljon kehuja ja sample photot näyttävät kieltämättä hyvältä. Kannattaako ostos, jos haluan kuvata nimenomaan maisemia, rakennuksia ja ihmisiä eri tilanteissa ympärimaailmaan?
Kehutuin ultralaaja taitaa olla Canonin oma EF-S 10-22mm, mutta onhan noita Sigman ja Tokinan ultralaajojakin kehuttu. Minulla oli Sigman 8-16mm ja se oli ihan kelpo lasi. Tuossa Tokinassa on kieltämättä 2.8-valovoima, joskin ultralaajassa valovoima ei ole ihan niin kriittinen juttu.
Oman kokemukseni perusteella minun on kyllä vaikea suositella tuollaista ultralaajaobjektiivia. Sillä kuvaaminen on niin oma taiteenlajinsa, että myönnän heti, etten oikein osaa sitä. Kuvaan mahtuu toki paljon, mutta tulos on helposti jotenkin häiritsevällä tavalla vääristynyt. Lisäksi sillä pitää kuvata hyvin läheltä, muuten näyttää herkästi siltä, että kohde on pieni pilkku jossain kaukana, objektiivi kun korostaa etäisyyksiä.
Jos maisemakuvauksella tarkoitat nimenomaan laajojen näkymien kuvaamista, niin sitten toki. Rakennuksien kuvaaminen, miksei, mutta objektiivin vääristymät voivat tulla siinä kohtaa vastaan. Ihmisten kuvaamiseen ultralaaja on minusta myös vähän hankala valinta.
Eli osta pois, mutta tuolla kuvaaminen on sitten ihan eri juttu kuin kittiobjektiivilla kuvaaminen ja vaatii paljon harjoitusta, jotta lopputulos toimii.
Hei Mikko,
Kiitos hyvästä sivustosta, täällä on aloittelijalle hyvää perustietoa selkeästi selitettynä!
Mitä suosittelisit aloittelijalle digijärjestelmäkameraksi? Saako 300-500 eurolla kohtuullista kamerapakettia?
//Enni
Vähän rajallisesti… Pääjutusta löytyy muutama suositus500 euron kameraksi, sen verran pitäisi olla valmis sijoittamaan saadakseen järkkärin. Edullisemmissa superzoomkameroissa on myös ihan käyttökelpoisia vaihtoehtoja.
Hei! Olen 13-vuotias ja todella paljon kiinnostunut kuvaamisesta.. tällä hetkellä olen kuvaillut vain digikameroilla/pokkareilla. Mutta nyt olen ajatellut hankkia canon eos 1100d. Onko sinun mielestäsi canon eos 1100d ihan hyvä ensimmäiseksi järkkäriksi? Minkälainen objektiivi olisi hyvä lähikuvaukseen? Onko canon eos 600d ja canon eos 1100d kameroiden välillä suuriakin eroja?
Se on ihan hyvä valinta ensimmäiseksi järkkäriksi. Lähikuvaukseen tarvitsee makro-objektiivin. Lue lisää makrokuvaus-jutusta. Canonin kameroiden eroista löydät selvityksen Canonin ostajan oppaasta.
Hei, ja kiitokset hyvästä opas-sivustosta. Olen vasta aloittelijaja ostin juuri Canonin EOS 650D:n. Haluaisin sellaisen objektiivin, jolla pääsee kuvaamaan kaukaa todella lähelle, esim. urheilupeleissä otteluita katsomosta eli noin 150m? Ja sellainen, jota ei tarvitse vaihtaa jos haluankin ottaa lähempää kuvan
Osasinkohan selittää oikein. Mikää olisi kuvanvakaajalla varustettu objektiivi tuohon tarkoitukseen?
Anna, nyt pyydät mahdotonta. Urheilukuvaajat kuvaavat esimerkiksi jalkapalloa kentän laidalta 400-millisellä objektiivilla. Lyhyempien etäisyyksien lajeissa voi pärjätä vähemmälläkin, tosin katsomosta on aina pitkä matka kentälle. Tuo mainitsemasi 150 metriä on aivan liian pitkä mille tahansa aloittelijabudjetin objektiiville, eivätkä ammattilaisetkaan tuollaiselta matkalta kuvaa, jos vain on mahdollista päästä lähemmäs.
Kohtuullisella hinnalla voi saada kuvanvakaajallisia 70-300-millisiä putkia, ne ovat oikeastaan ainoa halpa vaihtoehto. Sigmalla on 18-250-millinen kuvanvakaajallinen objektiivi, joka on varmaankin se paras vaihtoehto, jos haluat pitkän putken, jolla voit kuvata myös lähempää vaihtamatta objektiivia. Tässäkään putkessa ei riitä kantama lähellekään tuollaiselle matkalle (yksityiskohtien kuvaaminen 150 metrin päästä vaatii siis ihan oikeasti jonkun 800-millisen objektiivin, jonka hinta on viisinumeroinen), lisäksi se on auttamatta liian heikkovalovoimainen hämärässä kuvaamiseen ja kuvanlaatukin kärsii, kun objektiivi yrittää olla samalla sekä laajakulma että pitkä tele.
Eli: jos haluat ihan oikeasti hyviä ja yksityiskohtaisia urheilukuvia katsomosta, sinun on oltava valmis sijoittamaan nelinumeroinen summa rahaa valovoimaiseen (f/2.8 tai nopeampi) ja pitkään (300-400mm) objektiiviin ja hankkiuduttava niin lähelle kenttää ja toimintaa kuin mahdollista.
Annalle: http://www.canon.fi/For_Home/Product_Finder/Cameras/Digital_Camera/PowerShot/PowerShot_SX50HS/
Oh my, näistä kaikista artikkeleista koskien aukon ja syväterävyyden säätöjä oli mulle sairaasti apua! Mulla on Canonin eos 1100D ja mun eka järjestelmäkamera, mut oon aivan käsi säätään näitä asetuksia vielä, tosin kyllä kaks viikkoo vasta kyseisen kameran omistanu että.. mutta kiitos valasevista artikkeleista koska kameran mukana ei tosiaan mitää opasta tullu miten käyttää eri säätöjä.. (:
Täältä sain paljon hyviä vinkkejä (: Oot hyvä selittämään , kiitos
Olen 12vee poika ja kiinnostunut kuvaamisesta. Olen kuvannut digipokkarilla yli vuoden, ja tarvitsisin mahdollisimman hyvää ulottuvuutta, kuvanlaatua ja tarkennusta siihen 500euron budjettiin. Kiikarissa nyt Nikon D5100 (http://www.rajalacamera.fi/nikon-d5100-18-55-vr-kit-/39VBA310K001/dp) ja ehkä jonkun ajan päästä uusi objektiivi. Tuolla (linkissä) ei kerrota objektiivin valovoimaa, tuskin kovinkaan hyvä… Olisikohan hyvä ostos ensimmäiseksi järkkäriksi? ps. Sivustosi on tosi hyvä aloittelijan tiedonlähde, olet hyvä kertomaan asioista mahdollisimman yksinkertaisesti.
Oskari, kittiobjektiivien valovoima löytyy helposti googlailemalla, mutta se on 3.5-5.6. Ei siis ihmeellinen, mutta ajaa alkuun asiansa. Pienellä budjetilla valovoimaa saa lähinnä kiinteän polttovälin objektiiveilla. Jokaiselle nikonistille suosittelisin Nikonin 35-millistä kiinteän polttovälin objektiivia, se on f/1.8 ja muutenkin kelpo peli, eikä maksa paljon.
D5100 on joka tapauksessa erinomainen kamera ja sopii hyvin ensimmäiseksi (ja vaikka toiseksi) järkkäriksi.
Kiitos nopeasta vastauksesta!
Moikka!
Minulla olisi pari kysymystä: Mikä valovoima määrä on hyvä? , Onko Nikon D3200 hyvä ensimmäiseksi järkkäriksi tai ylipäätään hyvä järkkäri?
Maria, ensimmäiseen kysymykseesi ei voi vastata. Tai voi, mutta vastaus on ”riippuu tilanteesta”. Tietysti mitä valovoimaisempi objektiivi, sitä enemmän se tarjoaa mahdollisuuksia, eli sikäli objektiivia ostaessa kannattaa ostaa valovoimaa niin paljon kuin pystyy. Jos objektiivin suurin aukko on 2 tai alle, tai teleobjektiivissa 2,8, sitä voi pitää nopeana.
Nikon D3200 on hyvä valinta.
Aika turhaa monimutkaistusta tuo käänteisluvun sotkeminen tähän.
Aukoksi mainostettu f-lukuhan on polttovälin suhde aukkoon eli lyhyesti aukkosuhde.
Siitä pääsee helposti myös valotukselle merkitykselliseen valovoimaan.
Niin kauan kuin f-luku on sama eri polttovälin objektiivit antavat samoissa olosuhteissa saman kuvan kirkkauden samalla valotusajalla ja ISO-arvolla: Vaikka polttovälin kasvu tai pieneneminen muuttaa kuvan mittakaavaa ja siis sitä kuinka isolle alueelle objektiivin keräämää valo projisoituu fysikaalisen aukon pinta-ala muuttuu samaa tahtia.
Jos oikea aukko pysyisi samana esim. polttovälin tuplaantuessa valovoima ja kuvan kirkkaus putoaisi neljäsosaan koska sama määrä valoa leviäisi nelinkertaiselle pinta-alalle. (2x telejatke tekee tämän)
Vastaavasti taas polttovälin pysyessä samana isompi aukko nostaa objektiivin projisoiman kuvan kirkkautta: Isommasta reiästä yksinkertaisesti mahtuu enemmän valoa läpi aikayksikköä kohti.
Tuosta pääsee myös siihen miksi pitkillä polttoväleillä objektiivin koko kasvaa nopeasti valovoiman mukana. Objektiivin etummaisten elementtien halkaisijan on aina oltava vähintäänkin valoa keräävän aukon kokoinen ja tarvittava aukon koko kasvaa polttovälin mukana.
Syväterävyys taas riippuu nimenomaan fysikaalisen aukon koosta. Mistä johtuu se että eri formaateilla samalla kuvakulmalla ja samalla f-luvulla syväterävyys on erilainen.
Isomman formaatin pienempää syväterävyyttä ei voida pitää automaattisesti parempana kuin tietyissä tarkoituksissa. Kyllä niissä potreteissakin nyt pitää olla muutakin terävänä kuin nenän pää tai silmät ja toisin kuin mitä kinokoosta nyt hypetetään litteän maan ohutta syväterävyyttä ei filmiaikana pidetty plussana.
Pienempi syväterävyys myös helposti vie isomman kennon valonkeräyskykyedun: Samalla kuvakulmalla ja syväterävyydellä eri formaatit keräävät saman verran valoa koska isomman formaatin objektiivi on himmennetty heikommalle valovoimalle.
Kiitos.
Mulle aukes kerralla tää osio. Nyt suljinajan soveltamiseen…
Oiva opastus, Mikko.
Moi Mikko!
Mulla on EOS 650D ja haluaisin hankkia uuden objektiivin, joka sopisi ihmisten kuvaamiseen. Onko sulla jotain hyvää ehdotusta? Ainakin haluaisin, että siinä saa mahdollisimman ison aukon, jotta taustan saa epätarkaksi. Onko parempi kiinteäpolttovälinen vai zoomattava? Ja sitä myös mietin lueskellessani sun blogista polttoväleistä, että esim. mulla tossa kamerassa, jos siinä on se rajauskerroin jotain 1.6, niin näyttääkö se kameran näyttö mulle kuitenkin ne ns. sille kameralle oikeat aukon luvut, vai laskeeko sekin ne kinofilmin mukaan?
Kiitti jos annat jonkun vinkin objektiivin valintaan.
Tuollaiseen käyttöön nappivalinta on kiinteäpolttovälinen objektiivi. Halpisvaihtoehto on EF 50mm/1.8, nappivalinta olisi myös EF 85mm f/1.8 USM.
Rajauskerroin vaikuttaa polttoväliin, ei aukkoon. Kamera ei laske kerrointa mukaan, koska sillä ei ole kameran kannalta mitään merkitystä. Kuvatessa rajauskertoimesta ei tarvitse välittää oikeastaan millään tavalla.