Valokuvauksen perusteita: aukko

Yritän selittää rautalangasta vääntäen, mitä valokuvauksen perussanasto tarkoittaa, jotta kokematonkin ymmärtää, mistä puhutaan. Koska itse en ole enää vasta-alkaja, en välttämättä hoksaa, mitä kaikkea aloittelijan on vaikea ymmärtää, joten kommentoikaa, jos jokin jää selityksistä epäselväksi tai jotain asiaa en ole tajunnut selittää, täydennetään sitten.

Sisällysluettelo

Aukko

Lens aperture

Tämä objektiivi on säädetty aukolle f/8. Olympus OM-D E-M5, Panasonic Lumix G 20mm/1.7. 20 mm, f/3.2, 1/125 s, ISO 200.

Aukko (aperture) on kameran objektiivissa se reikä, josta valo pääsee läpi. Valokuvauksessa on kyse valosta, joka osuu kameran sisällä olevalle kennolle. Kuva muodostuu siitä, miten kameran kenno tulkitsee valoa. Objektiivin aukon koko säätelee sitä, miten paljon valoa objektiivin läpi pääsee, ja vaikuttaa ratkaisevalla tavalla kennolle muodostuvaan kuvaan.

Aukkoa voi säätää. Kun aukkoa pienennetään, puhutaan himmentämisestä. Koska objektiivin läpi pääsee nyt vähemmän valoa, kuva on tosiaan himmeämpi.

Aukon esivalinta -kuvausohjelma, jossa kuvaaja valitsee aukon ja kamera suljinajan, on yksi suosituimpia tapoja kuvata, kun on päässyt täysautomatiikasta eroon. Se on helppoa ja vaatii vähemmän työtä kuin täysin manuaalinen kuvaaminen, mutta antaa silti kuvaajalle hyvät mahdollisuudet vaikuttaa valotukseen ja kuvan taiteelliseen vaikutelmaan.

f-luku

Aukkoa mitataan f-luvulla. Näitä näkee objektiivien nimissä: EF 50mm f/1.8, EF-S 18-55mm f/3.5-5.6 ja niin edelleen.

Objektiivin f-luku kertoo suurimman aukon, joka objektiivilla on saavutettavissa. Pienin aukko on nykyään useimmilla objektiiveilla sama 22, mutta sillä, onko se 22 vai 32 ei ole suurta merkitystä. Suurin aukko ratkaisee.

Aloittelijoita voi hämätä se, miten kun f-luku on pieni, aukko on suuri ja kun f-luku on suuri, aukko on pieni. Tämä johtuu siitä, että f-luku on käänteisluku, eli f/22 tarkoittaakin arvoa 1/22 ja f/1,8 tarkoittaakin arvoa 1/1,8. Tällöin pienempi luku onkin itse asiassa suurempi.

Tiivis tekninen selitys tähän väliin. Saa ohittaa. F-luku tarkoittaa objektiivin polttovälin ja aukon halkaisijan välistä suhdetta. Jos f-luku on 1, polttoväli ja aukon halkaisija ovat sama. Jos f-luku on 4, aukon halkaisija on 1/4 polttovälistä (esimerkiksi 100 mm objektiivilla aukko olisi 25 mm halkaisijaltaan). Koska kyseessä on suhdeluku, f-luvun merkitys on aina sama, riippumatta objektiivin polttovälistä. Neljäsosa on neljäsosa, riippumatta siitä, mistä luvusta sen ottaa.

Nopeat ja hitaat objektiivit

Blockage

Kittiobjektiivin 55-millin pään aukolla f/5,6 saa myös rajallista syväterävyyttä, vastapainona on kunnollista tukea vaatinut pitkä suljinaika ja kohinaa lisäävä korkea herkkyys. Canon EOS 550D, Canon EF-S 18-55mm f/3.5-5.6. 55 mm, f/5.6, 1/20 s, ISO 1600.

Objektiivien kohdalla suurin ero on siinä, miten suuri niiden suurin aukko on. Se kertoo objektiivin valovoimaisuuden tai nopeuden (nopea, suuriaukkoinen objektiivi päästää nopeasti läpi paljon valoa). Aukon merkityksestä kuvan valotuksessa kerron enemmän Näin kuvaat manuaalisäädöillä -jutussa, mutta tässä riittää tieto siitä, että kun aukkoa suurentaa, kuvaan pääsee enemmän valoa ja kuvasta tulee valoisampi.

Tällä on merkityksensä. Kameran mukana toimitettava kittiobjektiivi on yleensä muuten hyvä, mutta valovoimaltaan heikko. Varsinkin telepäässä (pidemmällä polttovälillä) f-luku on tavallisesti luokkaa 5,6, jonka heikkouden huomaa jo kotioloissa vähän hämärämmässä huoneessa. Käsi ylös, jos vastaan on tullut tilanne, jossa sisällä on yksinkertaisesti liian pimeää kuvata, jolloin salamaa on pakko käyttää tai olet joutunut säätämään zoomia laajakulmaan päin saadaksesi kuvan onnistumaan (koska laajakulmapäässä f-luku on parempi 3,5).

Nopeasta objektiivista on hyötyä, kun kuvataan hämärässä. Jos aukoksi saadaan 2, pystytään käyttämään nopeampaa valotusaikaa, eli pimeässä kuvaaminen onnistuu paremmin. Vielä helpommaksi homma käy, jos aukoksi saadaan vaikkapa 1,4 tai jopa alle 1, mutta näin nopeat objektiivit ovat jo kalliita.

Pienet muutokset f-luvussa tuovat dramaattista parannusta, koska kyseessä on pinta-ala. Vaihto f-luvusta 4 lukuun 2 ei kaksinkertaista kennolle pääsevän valon määrää, vaan itse asiassa nelinkertaistaa sen! f/4 antaa valoa puolet siitä mitä f/2,8, joka antaa puolet siitä mitä f/2, joka antaa puolet siitä mitä f/1,4 ja niin edelleen.

Tämän vuoksi pieneltä vaikuttava ero objektiivin f-luvussa voi toisaalta tuoda merkittävää helpotusta kuvaamiseen, toisaalta nostaa hintalapun numeroa tuntuvasti.

Aukko ei kuitenkaan vaikuta pelkästään valon määrään.

Aukko ja syväterävyys

Rajallista syväterävyyttä

Rajallista syväterävyyttä Canonin kittiobjektiivilla laajakuva-asetuksella. Terävyysalue on kapea ja epäterävät alueet levottomia, jopa rumia. Canon EOS 550D, Canon EF-S 18-55mm f/3.5-5.6. 18 mm, f/3.5, 1/1600 s, ISO 100.

Aukolla on ratkaiseva osa myös syväterävyyden määrittymisessä. Syväterävyys (depth of field) on se osa kuvasta, joka näkyy terävänä. Monet haluavat järjestelmäkameraltaan nimenomaan kuvia, joissa on lyhyt terävyysalue, eli muotokuvassa esimerkiksi kohde näkyy terävänä ja tausta muuttuu utuisaksi. Tällöin halutaan lyhyttä syväterävyyttä.

Aukko on yksi kolmesta tekijästä, jotka vaikuttavat taustan sumentumiseen (muut ovat objektiivin polttoväli ja kuvausetäisyys). Pienellä aukolla (iso f-luku) tulee suuri syväterävyys, eli kuvassa on terävää kaikki alusta loppuun. Suurella aukolla (pieni f-luku) päästään sumeisiin taustoihin, etenkin jos käytössä on teleobjektiivi ja etäisyys kohteesta on lyhyemmänpuoleinen.

Tämä on melko helppo juttu, jonka ymmärtää viimeistään kokeilemalla erilaisia asetuksia aukon ja etäisyyden suhteen jollain sopivalla objektiivilla. Kittiobjektiivikin käy, mieluummin telepäässä. Valitse sopiva kohde, vaikkapa joku esine, jonka taakse järjestät parin metrin päähän jotain kirjavaa taustaksi (kirjahylly on hyvä, tärkeintä ettei ole mikään tasainen yksivärinen seinä vaan jotain levotonta) ja ota siitä sarja kuvia samalta etäisyydeltä (vaikkapa parin metrin päästä) aukoilla 5,6, 8 ja 11 (käytä aukon esivalintaa, äläkä välitä muista kuvausasetuksista). Siirry sitten metriä lähemmäs ja toista sarja. Sitten metriä kauemmas, ja toista sarja. Miten tausta muuttuu?

Kokeilemalla huomannee myös sen, että jos kittiobjektiivin telepään (eli eniten zoomattuna) suurin aukko on 5,6, niin sillä ei vielä kovin viehättävää sumeaa taustaa tehdä. Asiaa auttaa, jos tausta on riittävän kaukana kuvattavasta (vähintään yhtä kaukana kuin kuvattava on kamerasta, mieluummin vielä kauempana). Kittiobjektiivikin sumentaa taustaa paremmin, jos etäisyyttä on riittävästi.

Liian lyhyt syväterävyysalue

Hugs and kisses

Tässä kuvassa on liian lyhyt syväterävyysalue - tankin kuljettaja ja tykin piippu saisivat olla teräviä. Onnistuneempi kuva olisi vaatinut herkkyyden nostamista, jalustan mahdollistamaa pitkää suljinaikaa tai salamavaloa. Canon EOS 550D, Canon EF 100mm f/2.8 Macro. 100 mm, f/4, 1/100 s, ISO 800.

Hyvä juttu tähän asti, vaan entäpä jos haluaa kuvata hämärässä, mutta ei halua lyhyttä syväterävyysaluetta? Jos haluaisi kauttaaltaan teräviä kuvia pimeässä? Sepä onkin vaikeampi juttu.

Suurella aukolla räiskiessä huomaa pian, että terävyysalue voi olla tuskallisen lyhyt. Se voi olla niin lyhyt, että kohteen toinen silmä on terävä ja toinen silmä ei ja nenänpääkin on jo sumea. Silloin ei auta kuin himmentää objektiivia tai ottaa hieman etäisyyttä.

Esimerkiksi EF 35 mm f/2 -objektiivilla täydellä aukolla (f/2) metrin päästä kuvattaessa terävyysalue on joitakin senttejä, eli molemmat silmät voi saada teräviksi, jos on varovainen, mutta korvat ovat jo sumeat. Himmentämällä aukolle f/4 tuplaa terävyysalueen. Toisaalta pitämällä aukon samana ja tuplaamalla etäisyyden nelinkertaistaa terävyysalueen yli 20 senttiin. Siihen mahtuu jo naamaa mukavasti.

Hämärässä ei ehkä halua pienentää aukkoa, joten etäisyyden ottaminen on parempi konsti. Koska nykyisissä kameroissa on riittävästi megapikseleitä, kuvaa voi halutessaan jälkeenpäin rajata vastaamaan paremmin metrin päästä otetun kuvan kuvakulmaa.

Tärkeät käsitteet kertauksena

Osaa ja ymmärrä nämä, niin tiedät mistä puhutaan.

Aukko kertoo sen, miten iso reikä objektiivissa on päästämässä valoa läpi. Aukkoa voi säätää, olennaista objektiiveja vertailtaessa on se, miten iso aukko suurimmillaan on.

f-luku kertoo aukon koon. Koska kyseessä on oikeasti käänteisluku, pienempi f-luku tarkoittaa suurempi aukkoa ja päinvastoin.

Valovoimainen tai nopea objektiivi on sellainen, jonka suurin aukko on suuri, esimerkiksi f/2 tai parempi. Kittiobjektiivi, jonka suurin valovoima on zoomin asennosta riippuen 3,5–5,6 ei ole erityisen nopea. Vastaavan polttovälin nopeissa zoomeissa suurin aukko on f/2,8 koko polttovälialueella.

Himmentäminen tarkoittaa aukon säätämistä pienemmäksi (eli f-luvun nostamista).

Syväterävyysalue on kuvan terävä osa. Lyhyt (tai matala) syväterävyys tarkoittaa, että vain pieni osa kuvasta on terävää, pitkä tai syvä syväterävyys tarkoittaa että iso osa kuvasta on terävää. Lyhyen syväterävyysalueen saa, kun kuvaa suurella aukolla, pitkällä polttovälillä ja mahdollisimman läheltä.

Kysy tai kommentoi

  • (ei näy muille)

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong> <pre lang="" line="" escaped="" cssfile="">

287 kommenttia – uusimmat ensin, eli kysymykset löytyvät vastausten jälkeen

  1. Mikko Saari

    Tuomas, P900:ssa on makrotila, jossa kamera pystyy tarkentamaan sentin päähän. Pitäisi siis onnistua. Tutkailepa kameran ohjekirjaa, löytyisikö sieltä ohjeita, miten makrotilaan pääsee.

  2. Tuomas Lesonen

    Moi Mikko! Hankin pari viikkoa takaperin Nikon Coolpix P900:n. Olen muuten oikein tyytyväinen hankintaan, mutta olennaisena osana valokuvausharrastustani kuvaan perhosia, ja olen ollut hiukan pettynyt siihen etten saa tarkennettua kuvaa teräväksi lyhyeltä etäisyydeltä. Haluaisin saada perhosen täyttämään koko ruudun ja kuvan teräväksi, mutta kameran ominaisuudet eivät siihen pysty. Osaisitko sanoa, onko mitään tehtävissä tavoitteeni saavuttamiseksi?

  3. Mikko Saari

    Risto, tässä pätee 500-sääntö: 500 jaettuna kameran polttovälillä on pisin valotusaika sekunneissa ilman juovia. Eli 35 mm objektiivi Nikon croppikennolla mahdollistaisi 500 / (35 * 1,5) = 9,5 sekunnin valotusajan.

    Onko tuollaisilla valotusajoilla sitten suurta merkitystä, onko valovoima 1.8 vai vaikkapa 3.5, sitä en osaa sanoa.

  4. Risto Salonen

    Moi! Olen kuvannut pari vuotta omalla järkkärillä ja tuskaillut pitkän valotusajan kuvailuissa tähtien liikkumista. Onko valovoimaisella putkella mahdollista käyttää nopeampaa suljinta, että tähdet ei ehtisi liikkumaan juoviksi? Jos näin, niin sopiiko AF-S DX NIKKOR 35MM F/1.8G tähän tarkoitukseen?

  5. Mikko Saari

    Annu, on noita jonkin verran. Ei tarvitse etsiä mitään erityisesti Canonia varten tehtyä: nuo käyttävät jalustaruuvikiinnitystä, joka on kaikissa järjestelmäkameroissa standardinmukainen. Kaikki järjestelmäkameroille tehdyt ja riittävän tukevat gimbalit toimivat.

    Jos automaattitarkennukselle on tarvetta, 10-18mm IS STM on hyvä valinta, siinä on videokäyttöön sopiva STM-tarkennus.

  6. Annu

    Moi! Onko Canonin runkoon (700D) saatavana videokuvaukseen Gimbal-tyyppistä lisävarustetta? Entä minkälainen mahdollisimman laajakulmaobjektiivi soveltuisi videokuvaukseen ko. kameralla?

  7. Mikko Saari

    Reijo, mitä lyhyempi putki, sitä vähemmän vakaajalla on merkitystä. Riippuu myös siitä, miten nopeasti liikkuvia asioita aikoo kuvata ja miten. Jos kuvaa maisemia jalustalta tai nopeaa liikettä, vakaaja on turha, mutta jos kuvaaminen sijoittuu pääasiassa siihen välille, vakaajasta voi olla iloa. Mutta ei se pakollinen ole. Pidemmissä teleobjektiiveissa vakaajasta on paljon enemmän hyötyä.

  8. Reijo

    Kiitos vastauksesta Mikko. Minä muotolin kysymyksen väärin, tarkoitin että onko lyhyenputken objektiivin ostaessa välttämättä siottaa kuvanvakaajaan. minä aijon ostaa valovoimaisen objektiivin 35mm F / 1,8
    tv. Reijo

  9. Mikko Saari

    Reijo, mistäköhän objektiiveista on kyse? Nikonista, arvelisin, mutta Nikonilla ei ole 35mm/1.8G:tä vakaajallisena.

  10. Reijo

    Moi Mikko.
    DX- koon 35mm F / 1,8 G objektiivit .
    Kuvanvakaaja maksaa yli puolet enemmän, onko se hinnan väärti?
    tv. Reijo

  11. Mikko Saari

    Taina, jossain mielessä kyllä, jossain mielessä ei. Ei sillä ihan joka asiaa tee, mitä järkkärillä tekee, mutta toisaalta – paras kamera on aina se, joka on mukana. Jos puhelimella kuvaaminen on helppoa ja puhelin on aina mukana, niin mikä ettei. Iphone 7:n kamera on teknisesti varsin laadukas, vain hivenen rajoittunut, koska siinä on vain yksi laajakulmainen polttoväli eikä muuta.

    Kyllä sillä nuo ruoka-annoksetkin kuvaa, jos tarpeet ovat esimerkiksi bloggaamista. Valo on aina avuksi, kun on riittävästi valoa niin kuvan tekninen laatu on aivan riittävän hyvä. Lisäpotkua voi saada jostain kuvankäsittelyohjelmasta, Snapseed on esimerkiksi erinomainen valinta puhelimessa käytettäväksi.

  12. Taina

    Jotain ymmärsinkin tekstistä, mutta kelpaako iphone 7 128 gt kuvaamiseen yhtä hyvin kuin edullinen järjestelmäkamera? Iphonella on niin helppo kuvata ja se olisi aina mukana, on niin vaikea opetella kaikkea kameroiden tekniikkaa että pelkään kuvaamisen ilon loppuvan;). Pitäisi kuvausharrastuksen lisäksi ottaa lähikuvia ruoka-annoksista julkaisua varten. Mikä neuvoksi?

  13. Mikko Saari

    Tuo Nikon on oikein oiva valinta. Täyskenno on toki mainio, jos pitää saada veitsenterävää syväterävyyttä, mutta harvoin tarvitsee. Potreteissakin on ihan mukavaa, että kun silmät ovat terävät, niin nenänpääkin on yhä terävä. 1.4-aukkoinen objektiivi tekee kyllä aivan riittävän ohutta syväterävyyttä useimpiin tarpeisiin.

    Huomaa, että tuo Samyang on halpa, koska siinä ei ole tarkennusmoottoria. Todennäköisesti haluat tarkennusmoottorillisen objektiivin. Säästäisin siis rahat rungon ostamisessa ja panostaisin ne objektiiviin. 85-millinen on croppikennoon muutenkin hieman pitkänpuoleinen, 50mm/1.8 on ihan hyvä edullinen alku kuvaamiseen (tosin ainoaksi objektiiviksi sekin on vähän pitkänpuoleinen croppikennolla).

  14. Kysyvä eksyy

    Olet niin hienosti osannut vastata muillekin, niin rohkenen kysyä…

    Olen suunnitellut hankkivani ensimmäisen digijärkkärini. Mietinnässä on ollut Nikonin d7200. Suunnitelmissa on kaikenlaisen kevyehkön vapaa-ajankuvaamisen lisäksi vähän enemmän tosissaan potrettikuvaus niin luonnossa kuin arkisissa ympäristöissä (terapeuttisena työtapana).

    Ilmeisesti syväterävyyden kannalta paras olisi täyskenno, mutta oikeastaan käytetty Canonin eos 5d mark ii menisi ainoastaan budjettiini. Mietin, että pärjäisinkö tuolla Nikonilla kuitenkin, jos hankkisin halvan 85mm/1.4 putken (samyang 85mm f/1.4 aspherical). Vai olisiko jopa lyhyempi 50mm/1.8 parempi? Vai olisiko tuo Canon kuitenkin parempi valinta?

  15. Mikko Saari

    Mark, tuolle ei voi mitään, kyseessä on lakitekninen säätö. Koska kamera pystyy kuvaamaan vain tuon puolisen tuntia videota kerralla, se voidaan luokitella videonauhurin sijasta stillikameraksi. EU vetää videonauhureista jopa 12% tullia. Tämän vuoksi useimmat kamerat eivät pysty tallentamaan kerralla tuon pidempää videota.

  16. Mark

    Terve Mikko!
    Mitenköhän pystyn säätämään Sony a7s kamerasta niin, että videokuvaus tallentaa kokoajan? Nyt kamera tallentaa yhtäjaksoisesti reilut 28min. ja kytkee virrat sitten pois päältä. Asetuksista varmaan löytyy, mutta toi Englannin tekninen sanasto ei ole ihan hallussa. Olisiko sinulla jotain ratkaisua tohon pulmaan, jos vaikka muissakin järkkäreissä on vastaavanlainen asetus.
    Kiitti!

  17. mark

    Moi! Osaatko neuvoa mistä saisin Sony a7s:n suomenkieliset käyttöohjeet. Hyvä kamera videokuvaukseen. 🙂

  18. Mikko Saari

    Vike, ei ole sama, veikkaisin että f11 tekee siistimpää kuvaa kuin f16, koska pienemmällä aukolla diffraktio alkaa tehdä kuvasta epätarkkaa. Isompaa maisemaa kuvatessa syväterävyyden suhteen f11 riittää hyvin, silläkin saa käytännössä koko kuva-alan teräväksi jostain parista metristä äärettömään.

  19. Vike

    Moi ja hyvää uuttavuotta!

    Jos kuvaan maisemakuvia Nikon D3300 kameralla ja sen AF-P DX NIKKOR 18-55MM F/3.5-5.6G VR objektiivilla niin onko sama käyttääkö vaikkapa f11 aukkoa tai f16? Tuleeko jotakin vääristyksiä tms jos kuvaa liian pienellä aukolla telineen kanssa ja hyvässä valossa eli kuva olisi tärähtämätön?

  20. Mikko Saari

    Pekka, valotuksen vaikuttavia tekijöitä on itse asiassa tasan yhtä monta kuin filmiaikaankin: aukko, valotusaika ja herkkyys. Lisäksi sitten tietysti polttoväli ja kuvausetäisyys. Herkkyyttä vain säädetään ISO:lla eikä filmiä vaihtamalla – aika paljon kätevämpää niin. Mikään muu tekijä ei valotusaikaan vaikuta. Kamerassa voi olla joku valotuksen säätö -ominaisuus, mutta sekin toimii käytännössä aukkoa, valotusaikaa ja herkkyyttä säätämällä.

    Jos kahdessa kamerassa on samankokoinen kenno, arvot ovat verrannollisia. Valotusaika on tietysti aina sama, samoin kennon herkkyys (noin teoriassa). Polttovälejä pitää korjata kroppikertoimella, siksi monesti ilmoitetaan kinovastaava polttoväli, koska se on vertailukelpoinen arvo erilaisten kameroiden välillä. Aukonkin kohdalla pitää huomioida kroppikenno.

    Noin yleensä ottaen jonkun toisen ottaman kuvan asetustiedoilla ei tee yhtään mitään, koska ne pätevät siinä tilanteessa, missä kuva on otettu, eikä samoja arvoja voi kuitenkaan käyttää jossain toisessa tilanteessa.

    Kameran valotusarvon säätö on ihan kätevä toiminto. Minäkin käytän sitä, kun pitää puskea valotusta kirkkaammaksi (digijärkkärillähän noin yleensä ottaen kannattaa valottaa niin kirkkaaksi kuin mahdollista ilman että valkoiset palavat puhki, sillä tavalla saadaan eniten säätövaraa kuvaan). ISO on myös hyvä säätöarvo, koska se ei vaikuta kuvan ulkonäköön (muuten kuin lisäämällä kohinaa). Siinä suosin yleensä kameran automatiikkaa.

    Aukon ja ajan säätäminen vaikuttaa siihen, miltä kuva näyttää, joten niitä käyttäessä pitää huomioida taiteellinen vaikutelma: onko kuvassa liikettä, joka tarvitsee pysäyttää tai näyttää ja kuinka paljon syväterävyyttä halutaan. Aukkoa ja valotusaikaa on siksi vähän hankala käyttää valotuksen säätämiseen.

    Noin yleisesti ottaen pidän itse kätevimpänä käyttää aukkoautomatiikkaa, eli säädän aukon mieleiseksi ja annan kameran säätää valotusajan ja herkkyyden siten, että herkkyys on mahdollisimman pieni niin että valotusaika on riittävä tärähtämättömän kuvan saamiseksi. Toimii yleensä hyvin.

    Yleisesti ottaen lähempää saa parempia kuvia ja käveleminen on parempi kuin zoomi.

  21. Pekka

    Kiitos selkeästä esityksestä. Filmiaikaan selvisi aukon, polttovälin ja filmin herkkyyden säädöllä, mutta digiaika on tuonut lisää valintoja.

    Digikuvauksessa tulee eteen joukko uusia suureita joita haluaisin käsiteltävän. Esimerkiksi miten ISO arvo ja kennon herkkyys ef eroaa toisistaan, kamerassani on molemmat säädöt. Onko eri linsseillä tai kameroilla otetut kuvat verrannollisia keskenään jos arvot on samat? Esim kameralehdissä joka kuvan kohdalla kerrotaan kuvausparametrit mutta voiko niitä hyödyntää toisenlaisella laitteistolla kuvatessa samanlaisissa olosuhteissa. Jos minulla ei ole vastaavaa ammattilaiskameraa niin voinko silti hyötyä kameralehtien kuvien teknisistä tiedoista?

    Itsellä on vielä hakusessa käytännön kuvaustilanteessa mitä säädän milloinkin:
    ISO vai EF arvoa,
    aukkoa vai aikaa,
    polttoväliä vai siirrynkö itse lähemmäs kohdetta.

  22. Mikko Saari

    Mark, ihan hyvä kamera tuo varmasti on. Panasonicilla on perinteisesti videopuoli ollut hyvin hallussa. Full HD on oikein hyvä ja riittää kyllä mainiosti. En ole ainakaan omassa Panasonicissani tehnyt kamerassa mitään säätöjä, editoinnissahan tulee sitten aina tehtyä jotain pientä sävynsäätöä. Sopiva objektiivi riippuu siitä, mitä aiot kuvata, itse olen pärjännyt mainiosti Panasonicin 12-35mm/2.8:lla, en käytä koskaan mitään muuta. Huonossa valossa pitää katsoa, että kamera nostaa herkkyyttä tarpeeksi, ei siinä sen ihmeellisempää ole.

  23. Mark

    Moi, ostin Panasonic DMC-G6 -järkkärin lähinnä videokuvaukseen. Mitä olet mieltä tuon kameran video-ominaisuuksista ja yleensäkin kamerasta? Minkälaisilla asetuksilla kannattaisi kuvata videota parhaan laadun saamiseksi? Riittääkö nuo perus fullHD 1080/50p ja mp4 (AVCHD?) vai tarviiko vielä jotakin hienosäätöjä? Minkälainen objektiivi sopisi käyttötarkoitukseeni? Hämärävideokuvaus pitäisi myös olla G6:ssa laadukasta. Tarviiko huonossa valossa videoidessa tehdä asetuksille jotain?
    Ei tuntunut löytyvän käyttöohjeita netistä, vain mukana tullut pikku käyttöopas.
    Täytyy perehtyä myös valokuvaukseen ajan myötä. Kiitos etukäteen vastauksista!

  24. Mikko Saari

    Janika, jos 35-millinen tuntuu liian lyhyeltä polttoväliltä, silloin pidempi auttaa. Croppikenno vaikuttaa asiaan sikäli, että 85-millinen, joka perinteisesti on melko suosittu henkilökuvien polttoväli, on croppikennolla ehkä hitusen pitkän puoleinen. 50-millinenhän vastaa croppikennolla 75-millistä, eli voisi olla ihan käypäinen. Toki zoomin kanssa on enemmän mahdollisuuksia. Se 50mm/1.8 on toki halpa.

  25. Janika

    Hei, minulla on kamerana Nikon D7000 ja siihen nikkor 35mm 1.8G objektiivi. Kuvaan luontokuvia (kasveja yms) ja ihmisiä. 35mm on tähän mennessä ajanut asiansa hyvin, mutta olen miettinyt, että saisinko parempia henkilökuvia pidemmällä polttovälillä. Joskus tuntuu, että kuviin tulee liikaa ympäristöä mukaan. Jotenka, olen miettinyt nikkor 50mm 1.8G:n hankintaa, kysymys onkin että onko siinä järkeä? Onko siinä huomattavasti eroa 35 milliseen? Vai olisiko tässä tapauksessa joku zoomi tai kiinteä 85mm parempi..? Entä miten croppikennoni vaikuttaa asiaan..

  26. Mikko Saari

    Nina, riippuu niin paljon siitä, millaisista objektiiveista itse pidät ja millaisia kuvia haluat ottaa, että eipä tuohon mitään yhtä oikeaa vastausta ole. Sen verran voin sanoa, että valovoimaisella normaalizoomilla ei koskaan mene pahasti vikaan, itse en ole muutamaan vuoteen käyttänyt muuta kuin 12-35mm/2.8-zoomia kameroissani.

  27. Nina

    Kiva teksti! Hankin juuri Nikkorin AF 35mm f 1.8G objektiivin juurikin tällaisten bokah kuvien aikaansaamiseksi. Millainen olisi sinun mielestäsi hyvä toiseksi objektiiviksi jos tarkoituksena olisi kuvata potretteja ulkona päivänvalossa/ sisällä hyvällä valaistuksella? Joku kiinteä polttovälinen vaiko zoom?

  28. Leila

    Kiitokset kovasti Mikko, olin vähän oikeilla jäljillä, nyt asia varmistui. Olemme lähdössä Lappiin ja yritän varmistaa, että saisin hyviä kuvia kun tunturiinkin mennään.

  29. Mikko Saari

    Leila, haarukoinnissa on kyse yksinkertaisesti siitä, että otetaan monta kuvaa hieman erilaisilla asetuksilla, jotta joku kuvista onnistuu varmasti. Kameroissa on vaihtelevia mahdollisuuksia tehdä haarukointia automaattisesti, mutta sitä voi aina tehdä myös käsityönä.

    Valkotasapainon haarukoinnissa ei ole suuremmin mieltä; jos valkotasapainon kanssa on ongelmia, kannattaa kuvata raw-muodossa, jolloin valkotasapainon voi säätää kohdalleen jälkikäteen.

  30. Leila

    Kiitos Mikko vastauksesta aiemmin. Vielä kysyn, että oletko käsitellyt aihetta ”valotuksen ja valkotasapainon haarukointi”, olisi siihen mahdollista antaa vastausta lyhyesti, elikkä mistä on kysymys?

  31. Mikko Saari

    Leila, taitaapa olla varoitus siitä, että valotusaika on niin pitkä, että on merkittävä vaara kuvan tärähtämisestä.

  32. Leila

    Hei, varmaan tyhmä kysymys, mutta… minulla oli aiemmin Nikon D5100 kamera, eilen ostin Nikon D5300. No, nyt se kysymys, mitä tarkoittaa kaksoissulkujen sisällä pystyssä oleva käsi? Siis reaalinäkymässä oikeassa yläkulmassa? En ainakaan vielä ole löytänyt ko. merkkiä manuaalista. Kiitos etukäteen, jos saan vastauksen.

  33. Mikko Saari

    Tuomas, tuollaiset roskat ovat luultavammin objektiivin pinnoilla, eli koetapa puhdistaa niitä.

  34. Tuomas

    Moro.

    Hommasin ekaksi järkkäriksi halvalla käytettynä Sony a290
    Ja siihen eräästä verkkokaupasta sigman 18-200 halvan (mielestäni silti erittäin hyvältä vaikuttavan) objektiivin.
    Huomasin, kun leikin sillä suurimmalla mahdollisella aukolla syväterävyyskuvaleikkejä, että silloin kuvaan ilmestyy sellaista tarkasti piirtyneitä hiuksen hienoja roskia. Siirsin puhdistustilatoiminnolla peilin pois edestä ja puhaltelin sinne kuivaa ilmaa ja peilille sama juttu. Ei auta. Voiko se olla jotain pinttyneempää, minne laitteen voisi mahdollisesti viedä puhdistettavaksi?
    Dänks.

  35. Mikko Saari

    TGR, parhaiten selviää kokeilemalla. Aukon kanssa kannattaa aloittaa suurimmasta mahdollisesta, valotusaika riippuu taas siitä, haluatko tähdet pisteinä vai viivoina. Tähtivalokuvaus-FAQ kannattaa lukea.

  36. TGR

    Moro. Nyt kun syksy tulee pimeineen iltoineen ja olis mukava alkaa testaan yökuvausta. Tähdet kiehtois ja haluaisin tietää hyvät asetukset. Kamerana on Canonin 1200d ja nokassa Tamron 70-300 1:4-5.6 tele-macro
    Kiitoksia etukäteen 🙂

  37. Mikko Saari

    Julia, varma ratkaisu on kuvata RAW-kuvia. Silloin saat säätää värit tismalleen sellaisiksi kuin itse haluat. Lisäähän se toki jonkin verran työmäärää jälkikäsittelyssä.

    Väreihin vaikuttaa pääasiassa kaksi asetusta: valkotasapaino ja kameran väriasetukset. Väriasetuksia säätämällä voi muokata sitä, miten kamera JPG-kuvat tekee. Näistä löytyy lisätietoa kameran ohjekirjasta. Kokeilemalla löytyy hyvät asetukset. RAW-kuvaaminen on toki se paras vaihtoehto, koska silloin voit jokaisen kuvan kohdalla erikseen säätää värit sellaisiksi kuin hyväksi näet.

    Liikkeen vaikutus asetuksiin riippuu siitä, mitä haluat liikkeelle tehdä. Jos sen pitää näkyä kuvassa, tarvitset pitkän valotusajan, mutta jos se on tarkoitus pysäyttää, tarvitset lyhyen valotusajan.

  38. Julia

    Hei,
    mulla on canon eos 550d, jonka ostin käytettynä vähän aikaa sitten ja sen asetukset eivät ole minusta mitkään parhaat kun vääristää värejä yms. Mitä minun pitäisi tehdä asialle, pitäisikö nollata asetukset? Ja oon siis koittanut vaihtaa vähän kaikkia asetuksia, mutta en saa sitä näyttämään tarpeeks samalta, kun luonnossakin. Mikä on vialla?

    Ja sitten vielä tykkään kuvata eläimiä, ja ne eivät aina hirveän rauhallisia ole, joten liikettä kyllä on, niin mitä asetuksia suosittelisit?

  39. Mikko Saari

    Sari, eipä tuossa minusta mitään suurempaa syytä päivityksille ole, ihan hyvä setti objektiivejahan tuossa on. Ei tuota 40-millistä kannata hävittää, jos makroa kerran tarvitset, kun ei kerran toista makro-objektiivia ole. Pidempi 2.8-valovoimainen putki ei korvaa makroa.

    Jos haluat, 35- tai 50-millinen 1.8-valovoimainen putki on jotain, mitä sinulla ei tosiaan nyt ole ja siksi ihan hauska valinta. Kannattaa ennen ostamista testailla noilla zoomeilla, kumpi polttoväli tuntuu mukavammalta.

  40. Sari Nurminen

    Löytyy AF-S Nikkor 18-55mm 1:3.5-5.6G VR (Luulin tämän menneen rikki , niin ostettiin tuo seuraava.)
    18-105mm 1:3.5-5.6G ED VR
    70-300mm 1:4.5-5.6G VR
    Vai pitäiskö olla joku pitkä putki ja siinä 2.8. Hävittäisin tuon 40mm 2.8 pois kokonaan?

  41. Mikko Saari

    Sari, mitäs kalustoa tuon makron lisäksi löytyy? Onko 18-55-millinen zoomi? Jos on, sillä voi kätevästi testata, sopiiko 35mm vai 50mm paremmin. Jos taas yleiszoomia ei ole, niin silloin lähtisin ehkä siitä.

    1.8 on parempi kuin 2.8, mutta kyllä 2.8 voi olla tilanteesta riippuen olla oikein kätevä.

  42. Sari Nurminen

    Moikka.
    Menipä monta tuntia viime yönä lukea sun blogia. Kiitos valaisevista tiedoista.

    Olen ostamassa makrokuvaamiseen putkea. Ostin ensin vahingossa Canonin 50mm 1.8…
    no mullahan on kamerana Nikon 🙂 Kävin vaihtamassa AF-S Micro Nikkor 40mm 1:2.8G.
    Tätä myyjä suositteli.
    Kuvailen koiria, ihmisiä ja kukkia/maisemia.
    Nyt näitä sun sivuja lukeneena taitaa edullisesti löytyä parempiakin putkia.
    Mikä olis mun käyttöön hyvä, 35mm 1:1.8 vai 50mm 1:1.8?
    Ja ymmärsinkö oikein, että mielummin 1.8 kuin 2.8?

  43. Lize

    Hei Mikko

    Toiveeni on saada vanhan kuvan vaikutelma valokuviini (viiruja ja muita ruhjeita). Välineitä: Nikon D7100, Nikkor 105mm1:2.8G, AF-s Nikkor 18-200, Adobe Photoshop Elements sekä Macin oma kuvankäsittelysysteemi.

    Olen yrittänyt mutta en ole tyytyväinen.

    Olisin iloinen jos voisit opastaa siihen suuntaan.

    Lize

  44. Mikko Saari

    Sami, eipä ole kameran asetuksista kiinni. Säädä objektiivin zoomi leveimpään asentoon, niin sillä lähtee. 14-42-millisen kittiobjektiivin 14 millin pää on jo melko laaja.

  45. Sami

    Hei
    Miten voin ottaa olympys pen1 kameralla laajakuvia,eli milkä asetus olisi siihen hyvä valikko

  46. Mikko Saari

    Silja, puhalluspumppu lienee se helpoin tapa aloittaa. Sellaisessa puhdistuksessa, jossa kennoon kosketaan, on aina isompi vaara, että rikkoo jotain.

    Minä en ole koskaan kameroitani puhdistanut, joten en osaa neuvoa. Onneksi ohjeita löytyy, esimerkiksi täältä tai täältä.

  47. Silja V

    Hei! Huomasin tänään koneelle sinistä taivasta vasten otetun kuvan laitettuani siinä useita tummia pisteitä. Varmuuden vuoksi otin muutaman uuden kuvan valkoisesta paperista, samat pisteet ilmestyivät.

    Ymmärtääkseni tämä on sensorilla / peilillä olevaa olevaa pölyä, näin objektiivin irrottaessa näyttäisi myös olevan, sillä peilillä näkyy useita pölyhiukkasia yms. Eivät tosin häiritse muissa kuin vaaleahkoissa kuvissa. Tarvitsenko peilin puhdistamiseen erinäisiä aineita, kyniä ja muita vempaimia? Vai riittäisikö mahdollisesti pelkkä puhalluspumpun hankkiminen? Entä mikä on optimaalisin tapa käyttää puhallinta peiliä puhdistaessa?

    Kiitos – Silja

  48. JP

    Tattista Mikko nopeasta vastauksesta! Mä tosiaan tein eilen kaupat 55-250 IS STM – versiosta.. Sain melko huokealla 120e hinnalla melkeinpä käyttämättömän putken, joten pidin velvollisuutenani korjata se talteen.

    Runko luultavasti seuraavana päivitysvuorossa, mutta ajattelin pysähtyä hetkeksi hengähtämään ja harjoittelemaan kuvausta nykyisillä varusteillani ennen seuraavaa päivitystä! En varmasti ole edes tuon nykyisen rungon täyttä potentiaalia valjastanut käyttööni.

  49. Mikko Saari

    JP, mahtaakohan vaihto kannattaa? En usko, että saat kovin suurta hyötyä tuosta vaihdoksesta. Kantamakaan ei juuri kasva. Vakaajasta voi olla jotain iloa, mutta kuvittelisin, että lintuja kuvataan pääasiassa sellaisilla valotusajoilla, joissa vakaajasta ei ole apua.

    Säästäisin tässä vaiheessa ehkä parempaan runkoon – 450D:llä tulee kennon herkkyyden rajat vastaan aika nopeasti. Saako ISO 1600 -herkkyydellä enää käyttökelpoista kuvaa? Uudemmalla rungolla voisit kuvata ISO 6400 -herkkyydellä ja saada vielä hyvälaatuista jälkeä, eli valotusajat voisi pudottaa hyvinkin neljäsosaan. Siitä olisi jo konkreettista hyötyä kuvaamiselle.

  50. JP

    Terve! Luontokuvaamista (valokuvaamista yleensä) aloiteltu vanhemmilla kamppeilla (450D + Sigma 18-200 DC). Kuvaan lähinnä lintuja, noviisin silmään onnistuneitakin oikein otoksia löytyy!

    Olen mietiskellyt Sigman vaihtoa Canonin EF-S 55-250 IS / II / STM linssiin..

    Raha on esteenä tällä hetkellä, IS I / II irtoaisi käytettynä sadan euron hintaan, onko vaihto kannattava esimerkiksi tuohon ensimmäiseen IS – malliin, entä onko käytännön eroa II – malliin
    juurikaan? Vai kannattaisiko kenties säästää tuohon STM – malliin? Vai johonkin aivan muuhun.. Tattis!

  51. Mikko Saari

    Riitta, runsasta syväterävyyttä saat jokaisella objektiivilla: se ei vaadi muuta kuin aukon pienentämistä. Säädä aukon arvoksi f/11 ja polttoväli 18 milliin, niin terävää on kaikki metrin päästä äärettömään. Siinä lienee riittävästi syväterävyyttä.

    Mikään noista listaamistasi ei vastaa tarkoitusta: niillä et kuvaa yhtään sen kauempaa kuin nykyisellä objektiivillasi. Tarvitset teleobjektiivin. Sellainen voisi olla vaikkapa Nikonin 55-300mm, tai Sigman tai Tamronin 70-300mm. Vakaajallisena tällaisen saa noin 300-400 eurolla, ei kannata sortua satasen maksaviin vakaajattomiin.

  52. Riitta

    Nikon APS-C eli DX
    – Nikkor AF-S 35 mm f/1.8 DX G, edullinen ja hyvä. Tämän pitäisi olla jokaisen DX Nikon -kuvaajan laukussa.
    Nikon täysi kenno eli FX
    – Nikkor AF-S 50 mm f/1.8 G, edullinen ja hyvä. Tämän pitäisi olla jokaisen FX Nikon -kuvaajan laukussa.
    – Nikkor AF-S 50 mm f/1.4 G
    Kopioin nuo . En ymmärrä mittään. Olisiko noista joku minulle sopiva? Sen verran olen ymmärtänyt, jotta tämmöiselle harrastelijalle pitää olla zoom objektiivi

  53. Riitta

    Hei
    Minulla on Nikon 3300 ja sen mukana tullut objektiivi, jossa lukee näin: AF-NIKKOR 18-55mm 1:3,5-5,6 G II.
    Olemme tehneet yhteistyötä kolme kuukautta ja alamme pikku hiljaa lähestyä toisiamme. Paljon on vielä kiviä käännettävä oppimisen tiellä. Kuljen paljon vuoristossa ja kuvaan maisemia. Kuvaan liikkuvia ihmisiä ja ihmisiä kaukaa. Tuolla kalustolla en saa tarpeeksi syväterävyyttä enkä hyviä kuvia esim. kukista. Ihmisiä kuvaan, tykkään kuvata ihmisiä myös salaa, kaukaa.
    Minkälainen lisäobjektiivi minun kannattaisi hankkia? Vain yksi.
    Juuri nyt en tarvitse mitään. Opettelen ensin. Olen nyt kuitenkin maassa, jossa saisi objektiivin hiukka halvemmalla, joten ajattelin hankkia varastoon.
    Mitä suosittelet. Kiitos avusta.

  54. Mikko Saari

    Nikonisti, en osaa sanoa, kumpi on sinun käyttöösi sopivampi polttoväli. Onneksi sinä osaat! Ota 18-55-millinen zoomisi, säädä se 35 milliin ja kuvaa päivän ajan koskematta zoomiin. Säädä zoom sen jälkeen 50 milliin ja kuvaa taas zoomaamatta. Kumpi toimii paremmin?

    (Minä en ottaisi kumpaakaan, vaan jonkun kiinteävalovoimaisen zoomin, koska kuvaan oikeastaan yksinomaan sellaisella; se on käytännöllistä ja jälki on laadukasta.)

  55. Nikonisti

    Hei!
    Voisitko auttaa..
    Kamera Nikon D3100 ja mietinnässä olisiko nikonin 35mm vai 50mm parempi, kun kuvataan koiria, näyttelyssä ja vapaana. Toki muutakin kuvausta on mutta nämä kaksi kiehtoo ”peruslinsseinä” ja jossain vaiheessa ehkä molemmat hankin, mutta kumman vai ihan jonkun muun sinä ottaisit? (kittizoomit: 18-55 ja 55-200mm löytyvät jo)

  56. Mikko Saari

    Harza, eipä juuri mikään, eli jos kuvaa maisemia pienellä aukolla, valovoimaan satsaaminen ei kannata. Toki valovoima ja laatu kulkevat muutenkin käsi kädessä, eli kalliit ja valovoimaiset objektiivit ovat myös muuten hyviä ja hyvät kalliit objektiivit myös valovoimaisia.

    Kuvan terävyyteen vaikuttaa aukko (objektiiveilla on tietyt aukot, joilla ne ovat terävimmillään), tarkennuksen osuminen kohdalleen, objektiivin tarkkuus, kennon herkkyys, kameran vakauttaminen, lasien puhtaus ja terävöittäminen jälkikäsittelyssä – noin muiden asioiden muassa.

  57. Harza

    Moi, mua on häirinnyt ajatus valovoimasta. Eli kun kun valovoima on esim. 1,4 ja linssi siis kallis. Sitten kuvataan maisemaa ja säädetään f luku esim. 11, niin mikä merkitys tuolla 1,4 on siinä vaiheessa? Mitkä muut asiat vaikuttavat terävyyteen, kuin aukko?

  58. Mikko Saari

    Paula, siitä myydään kahdenlaista pakettia, joista toisessa on vakaaja ja toisessa ei, siitä epämääräisyys. VR-merkinnästä tunnistaa vakaajallisen.

  59. Paula

    Kiitos vastauksesta. Tuo Nikon 5200 on kuulostaa hyvältä, mutta onko siinä mukana tulevassa objektiivissa kuvanvakainta? Perehdyttyäni muutamaan verkkokauppaan, joka sitä kameraa myy, sain ristiriitaista tietoa, toinen verkkokauppa kertoo, että kuvanvakaaja on, toinen että ei?

  60. Mikko Saari

    Paula, tuossa SX40 HS:ssä on todella pitkä zoom. Kaipaatko järjestelmäkameralta samaa?

    Nikoneista D5200 on varma ja kohtuuhintainen valinta.

  61. Paula

    Olen innostunut kuvaamisesta jo nuoresta alkaen ja nyt olisi hankinnassa ensimmäinen järjestelmäkamera. Tällä hetkellä minulla on Canonin PowerShot SX40 HS. Mielelläni kuvaan eniten lähikuvia luonnosta ja maisemakuvia. Mitä kameraa suosittelisit ja objektiivia? Canon ei välttämättä tarvitse olla, olen ajatellut hankkia Nikonin (objektiiveista ei ole minkäänlaista käsitystä).

    Kiitos jo etukäteen.
    Paula

  62. Mikko Saari

    Ilotulituksen kuvaamisesta on ohjeita toisaalla.

    Mitä kysymykseesi tulee, niin tuossahan se jutussa lukee: ”Aloittelijoita voi hämätä se, miten kun f-luku on pieni, aukko on suuri ja kun f-luku on suuri, aukko on pieni. Tämä johtuu siitä, että f-luku on käänteisluku, eli f/22 tarkoittaakin arvoa 1/22 ja f/1,8 tarkoittaakin arvoa 1/1,8. Tällöin pienempi luku onkin itse asiassa suurempi.”

  63. Madelin

    Hei. Haluisin tänään kuvata ilotulituksia, joten jos mitenkään mahdollista voisit antaa jotain vinkkejä. Nyt haluaisin kuitenkin kysyä tästä aukosta, että jos olen ymmärtänyt oikein onko jotenkin niin, että mitä pienempi aukkoarvo sitä suurempi aukko on? Voisitko vähän selventää tätä. Olen siis itse vasta aloittelija tässä kuvaushommassa. Kamerani on canon eos 450D. Kiitos! 🙂

  64. Mikko Saari

    Janne, mites tuo kittiputkesi? Siinähän sinulla on laajakulma. Riittääkö sen millit palkintojenjaon kuvaamiseen? Se olisi ilmainen ratkaisu.

    Jos se toimii ja toisessa päässä riittää 200 milliä, niin 18-200-millisiä zoom-objektiiveja löytyy kohtuulliseen hintaan.

  65. Janne

    Kiitokset sivuista ja hyvistä infoista. Pähkäilen tässä objektiivia. Kamerani on canon eos 1100d ja putkina on perus kitti, canon ef50mm f/1.8stm sekä tamron sp 70-300mm f/4-5.6. Kuvaan lähinnä koiria sisähalleissa sekä ulkona. Nyt ongelmaksi tullut sisällä ”palkintojen” jaon kuvaus. Tolla 50mm joutuu peruuttamaan aika pitkälle, että kaikki kaksi ja tuomari saatikka kolme neljä koirakkoa mahtuisi samaan kuvaan. Onko siis seuraava ostos laajakulmaobjektiivi? Vai löytyisikö joku zoomiobjektiivi tähän millä pystyisin myös kehän reunalta paremmin kuvaamaan? Olen tosiaankin ihan vasta-alkaja näissä ja budjettikin aika matala tällähetkellä.

  66. Mikko Saari

    M, jos haluat pysyä Canonissa, niin luonteva valinta on 700D, mutta jos ei ole Canon-kalustoa, jota haluaisit käyttää jatkossa uuden rungon kanssa, niin D3300 on kyllä mainio kohtuuhintainen vaihtoehto myöskin.

  67. M

    Moikka mulla on canonin 550D ja mietin uuden kameran ostoa, osaatko sanoa mikä ois tosta seuraava hyvä suht edullinen hankinta jos haluaa vähän nostaa tasoa.. onko esim nikon 3300 hyvä valinta eli onko se parempi kuin canon 550? 🙂

  68. Mikko Saari

    Teija, tunnistat itsekin ongelmasi, joten ratkaisunkin luulisi olevan selkeä. Sanot, että valoa ei ole riittävästi. Mitäpä jos lisäisit valoa?

    Esimerkiksi YongNuon YN-600 -ledivalo tuottaa reippaan annoksen kirkasta 5500 K väristä valoa. Keltaiset sisävalot vain pois päältä, ledit loistamaan ja kas, valoa riittää.

    Suurimmalla aukolla kuvaaminen on muuten varma tapa saada epäteräviä kuvia; pistä aukkoa pienemmälle (eli f-lukua isommaksi) niin saat varmasti kasvosikin teräviksi.

  69. Teija

    Hei Mikko!
    Amatöörikuvaaja täällä huhuilee apua. Teen blogiini itsestäni asupostuksia,
    ja kuvat nappaan kaukolaukaisinta ja jalustaa apuna käyttäen. Mulla on käytössä
    Canonin 550D -perusjärkkäri. Näin pimeä tullen muotikuvien ottamisesta on
    tullut yhä haasteellisempaa, sisätiloissa kuvattaessa valo on harmittavan
    keltainen eikä valoa vaan yksinkertaisesti ole tarpeeksi. Vaikka yritän tarkentaa
    tarkennuspisteen avulla kuvan terävimmän alueen kasvoilleni, niin kasvot jäävät
    epätarkoiksi. Voinko tehdä asialle jotain saadakseni paremman laatuisia kuvia?
    Käytän AV-kuvaustilaa, valitsen F-luvuksi pienimmän (3,5) ja ISO-arvon laitan automaatille.
    Onko säädöt pielessä? Vastauksesta jo etukäteen kiittäen,
    Teija

  70. Mikko Saari

    Heikki, f-luku kertoo, mikä on objektiivin suurin aukko. Koska terävyyden maksimointi edellyttää pientä aukkoa, suurimmalla f-luvulla ei ole asian kanssa mitään tekemistä. Kummallakin objektiivilla saanee aivan riittävän terävää jälkeä, kun aukko on luokkaa f/8-11. Pienemmillä aukoilla diffraktio alkaa puolestaan syömään terävyyttä. Kokeilemalla selviää, missä kohtaa objektiivin paras terävyysalue aukon puolesta on.

    Laajakulmaobjektiivissa suurimmalla aukolla on muutenkin melko vähän merkitystä. Se Canonin EF-S 10-18mm STM on oikein kelpo valinta laajakulmaobjektiiviksi.

  71. Heikki Silvennoinen

    Hei. Kysyn ehkä tyhmän kysymyksen mutta amatööri kun olen niin kysyn kuitenkin. Haluan saada teräviä kuvia…tietenkin.
    Hankinnassa on laajakulmaobjektiivi, molemmat Canon, toisessa f-luku on pienempi.Saako sillä siis terävämpiä kuvia vai kuvaako f-luku vain sitä että sillä voi ottaa kuvia pimeämmässä tilanteessa.? Vertailussa f/3.5 ja f/ 4.5.
    kiitollinen vastauksesta Heikki

  72. Mikko Saari

    Tomi, ainoa todella toimiva ratkaisu on saada lisää valoa, koska kaikki ongelmasi johtuvat oikeasti valon puutteesta.

    Uusi kamera auttaa kuitenkin jonkin verran – 450D taitaa venyä herkkyydessä vain ISO 1600:aan asti, kun uudemmalla rungolla saisi käyttökelpoista kuvaa vielä ISO 6400:lla, jolloin valoa tulisi kennolle nelinkertainen määrä. Vähäsen auttaa valovoimaisempi teleobjektiivi – vaihtamalla 5.6-aukkoisen EF-S 55-250:n tilalle EF 300mm/4L:n saat taas tuplattua valon määrän – tosin tälle tuplaukselle tulee hintaan 1400 euroa, joten mahtaakohan kannattaa. Jos 200-millinen riittää, sellaisen saisi 2.8-aukkoisena, joka lisäisi valoa vielä enemmän.

    Kannattaa kuitenkin varautua siihen, että valo ei näidenkään varusteluiden jälkeen riitä kunnolla onnistuneisiin kuviin.

  73. Tomi

    Moi Mikko!

    Kiitos kun autat ihmisiä hädässä 😉

    Omistan Canon EOS 450D:n, EFS 17-55 sekä EFS 55-250 objektiivit. Nuorempi likka voimistelee ja haluaisin saada tarkkoja kuvia liikkuvasta kohteesta katsomosta käsin.

    Ko. ratkaisulla homma ei onnistu, edellisessä objektiivissa valovoima riittää mutta kohteet jäävät kauas, jälkimmäisellä kohteet tulevat riittävän lähelle mutta valovoima loppuu :-/ Kuvat hämäriä, epätarkkoja tai usein molempia.

    Mikä avuksi? Uusi valovoimaisempi objektiivi, uusi kamera+ objektiivi vai uusi kamera? Vai kuvaaja kameran taakse?

    Kiitos.

    – Tomi

  74. Mikko Saari

    Onhan siinä huomattava ero, mutta ehkäpä harrastelijalle riittää tuo edullisempikin.

  75. Siikjärvi

    Kiitos! Entä onko huomattava ero jos on 500mm ja f/4.5 (hintaa tulee jopa pari tonnia lisää ainakin verkkokaupan tuotteissa) tai jos on 500mm ja f/5-6.3? En haluaisi huvin vuoksi tonneja kuluttaa jos ero ei ole todella huomattava

  76. Mikko Saari

    Siikjärvi, jos 300 mm ei ole tähänkään asti riittänyt, niin ei se silloin riitä jatkossakaan. Jos siis haluat eläimet pieniä pisteitä isommiksi, millejä on oltava lisää (tai sitten on päästävä lähemmäs).

    Isompi aukko lisää valoa kuvaan, eli auttaa erityisesti hämärässä, mutta toki päivänvalossakin siitä on hyötyä. Aina ei tietysti voi kuvata täydellä aukolla muista syistä.

  77. Siikjärvi

    Luontokuvaamista harrastan(lintuja ja nisäkkäistä) ja objektiivi 70-300mm f/4.5-5.6 jos oikein muistan ja kohteita en 50m lähemmäs ole juuri päässyt joten elukatkin ovat lähinnä pieniä pisteitä näytöllä joten kannattaisiko ostaa ennemmin 500mm tai 600mm f/4.5 vaiko 300mm f/ 2.8(tuntuvasti kalliimpi)? Että kumpaan minun kannattaisi panostaa mm vai f ? päivänvalossa olen saanut kuvattua mutta parantaako f kuvaa vain jos hämärissä kuvaa vai yleisestikkin?

  78. Mikko Saari

    Tamroneista unohtaisin tuon vakaajattoman (ei VC-merkintää) ja Sigmoista tuon, jossa ei ole kiinteää valovoimaa. Eli Sigmalta tai Tamronilta vakaajallinen 17-50mm/2.8, suurempaa väliä ei taida olla kumman valitset.

  79. EOS500d

    Ok, tässä joka tapauksessa jotain objektiiviä metsästämässä kun ikäähän noilla alkaa jo olla. Mikä näistä on sinun mielestä parhain kyseiseen käyttöön?

    Tamron SP AF 17-50mm f/2.8 Di II LD
    Tamron SP AF 17-50mm f/2.8 XR Di-II VC LD
    Sigma 17-70 mm F2.8-4 DC Macro OS HSM
    Sigma 17-50 mm F2.8 EX DC OS HSM

  80. Mikko Saari

    Sisätiloissa valovoiman lisääminen ei auta. Jos valo ei riitä aukolla 3.5 kuvaamiseen, niin ei joku 1.8-aukko juuri lämmitä – valoa voi saada riittävästi, mutta terävyysalue käy niin kapeaksi, että kuvaamisesta tulee hankalaa. Paras ratkaisu on lisätä valoa.

    Sigman 17-50mm/2.8 sopisi hintansa puolesta, mutta eihän tuo laajispäässä juuri tuota f/3.5-putkea valovoimaisempi ole. Telepäässä ero on sitten jo selvempi. Pitäisi kuitenkin revontulihommiinkin riittää, käyttää sitten sen verran pidempää valotusaikaa että valo riittää.

  81. EOS500d

    Polttoväli ei tarvi olla turhan iso, pidempiä zoomailuja ei juurikaan tarvi kun käyttö on melkolailla maisemakuvausta ja sitten tietenkin revontulet yms. Eli 50 – 70 mm suurempaa ei tarvi, sitten myös valovoimaisuus on plussaa kun sisätiloissakin tulee otettua kuvia melko reilusti. Tuolla f/3.5 objektilla kuvat tahtoo jäädä melko hämäriksi, sama koskee revontulia koska joutuu säätään valotusaikaa erittäin pitkäksi.

  82. Mikko Saari

    Kyllä tuolla kittiobjektiivilla pääsee alkuun revontulikuvauksessa. Jos nimenomaan taivaskuvaus kiinnostaa eikä objektiiville ole muuta käyttöä, niin tuo edellämainittu Samyangin 14mm/2.8 on aika nappivalinta. Toki jos haluat jotain muutakin kuvata kuin revontulia ja tähtitaivasta, niin joku toinen objektiivi ajaa asian paremmin. Millaista polttovälialuetta ajattelit tarvitsevasi?

  83. EOS500d

    Moro, minulta löytyy canon EOS 500D, kamerahan alkaa olla jo melko vanha mutta toivon mukaan vielä jonkinmoista revontulikuvausta yms saa aikaseksi. Objekteja löytyy canonin 18-55mm f/3.5 IS ja tamron 28 – 300mm f/3.5 objekti. Kummallakaan ei oikein saa minkäänlaisia kuvia aikaseksi joten mitä objektia suosittelisit 500 euron hintaluokkaan?

  84. Mikko Saari

    Arto, tuo Samyang toimii varmasti ihan näppärästi tähtitaivaan kuvaamiseen, kun automaattitarkennuksen puutekaan ei haittaa. En usko, että hirveästi parempiakaan vaihtoehtoja löytyy tuosta hintaluokasta.

  85. Arto Mähönen

    Hei Mikko ! Ja kiitos mahtavasta blogistasi ja ennen kaikkea avuliaisuudestasi. Minulla on Canon EOS 600 D ja tarkoitukseni olisi kuvata tähtitaivasta, revontulia jne. Mitä mieltä olet Samyang 14mm f/2,8 objektiivista ? Sen hinta on 400 €:n hujakoilla. Jos laitan vielä n. 200 € lisää, löytyykö mielestäsi parempia vaihtoehtoja ja mitä suosittelisit ?
    Kiitos jo etukäteen vastauksestasi.

  86. Mikko Saari

    Thai, minkälaisen valaisimen kanssa ongelmia on? Ratkaisu riippuu siitä.

    Jos ongelmia on kattovalon kanssa, niin sitten voisi auttaa, jos kuvattavan kohteen ja valon väliin saisi diffuusorin eli valonhajottimen. Esimerkiksi jotain tällaista, käytännössä hommaan sopii lähes mikä tahansa neutraalin värinen ja valoa sopivasti läpipäästävä kangas tai vastaava. Valonhajotin pehmentää valoa ja poistaa häiritseviä heijastuksia.

    Jos ongelmia on liikuteltavan valon kanssa, niin silloin voi olla apua valonlähteen siirtämisestä kauemmas, tai epäsuorasta valaisusta: koita saada valo heijastumaan kohteeseen jonkun valkoisen tai neutraalin värisen seinän kautta. Diffuusori voi auttaa tässäkin.

    Jos on isoja ikkunoita ja päivänvaloa käytössä, niin se on yksi parhaista valonlähteistä. Talvisaikaan päivänvalosta on tosin herkästi puutetta. Jos malli pystyy pysymään liikkumatta, jalusta ja vähän pidempi valotusaika auttaa.

  87. Thai

    Moi. Mulla olisi tällainen Nikon D3200 järjestelmä kamera. Teen itse tatuointeija ja pitäisi lopputyöstä otta kuva. Mut en ikinä saa hyvää kuva. Hyvän kuva ottaminen sa vääntä tunti kausi. Siel missä olen töissä, niin on kirkas kylmä valoa ( vai miten niitä kutsutaan =) niin tuntuu että se valo tule siihen kuvan liian hyviin ja se peittä 1/6 osaa kuvasta. Olisi tarkoitus saada hyvää kuva selke/kirkas/tarkka. Mut ei heijastuksia mikä tule katon valosta. Jos on hyvijä neuvoja, niin olen hyviin kiitollinen

  88. Riitta Laurinantti

    Olet sie Mikko vaan hyvä! Miekii saan vastauksia teksteistäsi. Ihmisten kysymykset on jo sitten niin vaikeita, ettei niistä paljon irtoa, mutta onneksi on sinun omat kirjoitukset olemassa. Meillä Kouvolassa sinun nimeen vannotaan kuvauksen peruskurssillakin. Terv Mummo Kouvolasta.

  89. Mikko Saari

    Heikki, sitäpä se juuri tarkoittaa.

  90. Heikki Silvennoinen

    Hei.Kerro vielä kuvaamista aloittelevalle tarkennus mitä tarkoittaa”kuvata täydellä aukolla”?Tarkoittaako se kyseisen objektiivin pienintä f-lukua eli suurinta aukkoa?

  91. Terhi

    Kiitos Mikko. Olen taas viime päivinä viisastunut huomattavasti ja taitaa jäädä salama käyttämättä. Mulla on käytössä valovoimainen Canon 24mm/f 2,8 objektiivi ja hääpaikalla on melkoisen hyvä valaistus ainakin alkuun. Juu, ja ei tää oo ihan niin iso juttu miltä kuulostaa. Pienimuotoiset, rennot juhlat ja hääparin toiveena ois saada muutama terävä kuva. Omat suvut eivät kuvaa ja ammattilaista ei haluta. Muutaman onnistuneen otoksen pystyn kuvaamaan. Tästä sain nyt sellaisen innon, että jatkan kyllä treenaamista. Haluan oppia paljon lisää ja ottaa upeita kuvia!

  92. Mikko Saari

    Jones, antaa se – mutta vain 18 millin polttovälillä. Isoin aukko vaihtelee polttovälistä riippuen, eli 18 millillä se on 3.5, mutta 55 millillä 5.6.

  93. jones

    hei,
    Omistan kameran, jossa 18-55mm 1:3.5-5.6 IS STM objektiivi. Miksi kamerani ei anna aina säätää f-lukua tuonne 3.5.?

  94. Mikko Saari

    Terhi, esimerkiksi Nissiniltä löytyy salamalaitteita halvemmalla kuin Canonilta. Di600 esimerkiksi on ihan käypäinen malli. Käytetyistä en osaa sanoa, muuta kuin että tsekkaa Torit, Huuto.net ja valokuvausfoorumit.

    Melkoisen haasteen olet kyllä tuosta hääjuhlan kuvaamisesta ottanut, se ei meinaan ammattilaisellekaan ole se helpoin keikka. Salaman käyttöä kannattaa harjoitella paljon etukäteen.

  95. Terhi

    Moi. Mulla on Canon eos550D. Otan paljon kuvia ja hyviä kuvia monen mielestä. Mutta kun olisi tuo järkkäri olemassa enkä ole saanut aikaiseksi opiskella sitä oikeen yhtään ja nyt pitäis suoriutua hääjuhlan kuvaamisesta. Sisätiloissa tulee ongelmaksi tietenkin valo. Ulkoista salamaa ei ole ja sellainen nyt kaiketi pitäisi hankkia. Budjetti on todellakin niukka. Homesairaan työttömän ei auta haaveilla huippulaadusta, enkä toki sellaista edes tarvitsisikaan. Olisiko sinulla antaa vinkkejä edullisista, mukiinmenevistä laitteista. Ihan paskaa on turha ostaa. Kyllä sen sentään toimia pitää jollain lailla. Mistä voi katsella käytettyjä laitteita? Tori.fi jo tsekattu. Muutakin vinkkiä sisätiloissa kuvaamiseen otan ilolla vastaan. Olosuhteet kuitenkin ovat haastavat.

  96. Mikko Saari

    Miro, kyllähän liikkuvia kaksipyöräisiä kuvaa lähes objektiivilla kuin objektiivilla – jos kaukaa kuvaat, tarvitset teleobjektiivin, lähempää taas sitten jotain muuta, ja saattaahan joku noita vaikka kalansilmällä räiskiä. Eli vähän pitäisi tarkentaa vielä, millaiseen käyttöön putkea haet, ja ennen kaikkea mikä on budjetti.

  97. Miro Mäkilä

    Kysyisin sellaista että haluaisin ostaa uuden objektiivin niin mikä olisi hyvä kun haluaisin sen soveltuvan erityisesti liikkuvien 2-pyöräisten kuvaukseen ja sellainen joka olisi vielä hyvä hämärässäkin.
    Kamerana on Canon eos 600d

  98. Mikko Saari

    Pirjo, tottahan toki. Jokaisen kameran asetuksista löytyy mustavalkoasetus, mutta fiksumpaa on kuvata värillisenä ja muuttaa jälkikäteen mustavalkoiseksi, koska silloin voi säätää mustavalkokonversiota haluamansalaiseksi – tämä vastaa sitä, kun ennen kuvattiin mustavalkofilmille eri väristen suotimien läpi, jotta saatiin haluttu lopputulos.

  99. pirjo johansson

    voiko kuvata nyny ajan kameroilla musta valko-kuvia?

  100. Mikko Saari

    Ei mitään aavistusta, mutta veikkaisin että ei.

  101. ossi martikainen

    kiitos tiedosta olisin kinnostunut vielä saako sovitteita suomesta

  102. Mikko Saari

    MC Rokkor on Minoltan SR-järjestelmän objektiivi. A-järjestelmä korvasi SR:n 80-luvulla. SR-objektiivit eivät sovi suoraan A-kameraan, eli pitää olla sovitin välissä.

  103. ossi martikainen

    bajonetti merkinnät ja mitä tarkoittaa( mc) rokkor(-pf) kamerani on a bajonetilla käykö sovitella esim;tämä vanha objektiivi minolta merkkisessä filmi järkkärissä ollut. kiitos

  104. Mikko Saari

    Pekka, isompi ongelma hämäräkuvauksen kannalta on pienikokoinen kenno. Kun kroppikerroin on 5,6, niin eipä tuo 2.8-valovoimakaan ihan samaa tarkoita kuin järjestelmäkamerassa. Maksimi-ISO ei ole kovin olennainen numero – tärkeämpää on se, onko esimerkiksi ISO 6400 käyttökelpoisen tasoista jälkeä. Tuolla 2000mm zoomilla hämärässä kuvaaminen tuskin kovin hyvin onnistuu ilman jalustaa, vaikka olisi kuinka vakaajaa.

    Millään tuonkokoisella kameralla ei siis saa hämärässä mitään huippujälkeä, mutta jos 83-kertaista zoomia kaipaa, niin eipä vaihtoehtojakaan hirveästi ole.

  105. Pekka Suomi

    Moikka! Ajatuksenani olisi ostaa Nikon coolpix p900, joka on siis superzoomilla varustettu digikamera, 83x zoom. Ominaisuuksiltaan siis 24mm-2000mm optisesti, ISO 12800 asti, suljinaika 1/4000-15s sekä f/2.8-6.5. Itseäni huolettaa tuo valovoima… tarkoittaako vain 6.5, että kyseisellä kameralla ei pysty ottamaan hyviä kuvia hämärässä… itse ainakin tekstissäsi puhuit suurista valovoimista. Alkoi huolettamaan, että onko kameran osto kannattavaa, koska se ei kuitenkaan ilmainen ole…

  106. Mikko Saari

    Suvi, kyllähän se pidempi putki auttaa, jos tuntuu siltä, että kohteet ovat liian kaukana.

    Vastavalo on aina vähän hankala kameralle, se voi häiritä tarkennusta. Jos haluat koko kuva-alan teräväksi, säädä objektiivin aukko pieneksi. Jos taas haluat taustan sumeaksi, siihen vaikuttaa aukon koko, etäisyys kohteesta ja kohteen etäisyys taustasta. Lue tämä artikkeli uudestaan, siinähän se on selitetty. Tuo teleobjektiivi auttaa kyllä taustan sumentamisessa.

  107. Suvi Mansikkasalo

    Hei Mikko! Kiitos hienosta sivustosta! Voisitkohan jelppiä minuaki vähän.
    Kuvaan koiria ulkona ja tässä ongelmia johon olen törmännyt: ( kamera nikon d3200 ja siinä se perus 18-55m)
    – Koirat leikkii ja ovat tosi nopeita ja suurimman osan ajasta liian kaukana minusta, eli kannattaisiko ostaa seuraavaksi tuo 55-300mm ?
    – Yritän, ilmeisesti turhaa, saada kuvia joissa on sekä koira, että taustalla joko auringonlasku tai revontulia. Onko molempia mahdollista saada tarkoiksi yhtä aikaa? Mikä menee pieleen kun kamera ei suostu tarkentamaan? Mitä tarkennusasetusta pitäisi käyttää että koko kuva on tarkka ja että kamera ylipäätään suostuu ottamaan kuvan?
    – Viimeiseksi, aina tausta ei ole paras mahdollinen ja haluaisin ottaa näitä pienen syväterävyysalueenkuvia mutta en millään saa taustaa häivytettyä. Auttaisiko tähän myös uusi objektiivi ja käykö siihen tuo yllämainitsemani?
    kiitos tuhannesti vastauksesta 🙂

  108. Mikko Saari

    Make, valitettavasti vastaus on ”ei”. Oma kokemukseni on samanlainen, vanha IXUS oli uudempaa nopeampi ja muutenkin miellyttävämpi käyttää.

    Jos laukaisimen painaa kerralla pohjaan, kamera on aika hidas. Mukavammin onnistuu siten, että painaa laukaisimen ensin puoliväliin, jolloin kamera tarkentaa ja mittaa valotuksen, ja sen jälkeen vasta painaa laukaisimen pohjaan, jolloin kamera ottaa kuvan nopeammin – mutta eipä se joka tilanteessa auta.

  109. Make

    Vähän hiivatin hyvät ja asiapitoiset nettisivut teillä Mikko Saari! Minulta irtoaisi näillä näytöillä teille joku informaation ja tiedonvälityksen Nobel palkinto!

    Kiitos kaikesta tästä valokuvaamiseen liittyvästä rautalangasta väännetystä kootusta informaatiosta. Sivuissanne on hieman samantyyppistä ja tasoista yksinkertaistettua ihasteltavaa kuin mitä Linda Liukas ja Juhani Mykkänen on tietotekniikan ja ohjelmoimisen saralla kanssaihmisilleen tarjonneet.

    Asiaan: Vaimo osti oheisen uuden pokkarin + nopean muistikortin ja uutta kameraa ja sen ominaisuuksia testattuaan ja käytettyään kysyi voisiko kuvia napsia hieman nopeammin.

    Kuulema vanhalla vastaavalla IXUS kameralla sai kuvattua nopeammin.

    PS. Kameran asetuksia on kokeiltu muuttaa mm. niin että kamera ei kuvauksen jälkeen automaattisesti näytä otettuja kuvia.

    http://www.canon.fi/support/consumer_products/products/cameras/digital_compact/digital_ixus_series/ixus_165.aspx

    http://www.conrad.com/medias/global/ce/6000_6999/6800/6880/6889/416849_ZB_01_FB.EPS_1000.jpg

  110. Mikko Saari

    Osku, käyväthän ne, mahdollisesti. Jos sinulla on esimerkiksi Canonin EF-järjestelmän vanhoja objektiiveja, ne käyvät myös uusiin EF-järjestelmän kameroihin. Sama Nikonilla. Jos taas sinulla on niin vanhoja Canonin objektiiveja, että ne ovat FD-järjestelmää, tarvitset sovittimen. Sovittimia löytyy vähän joka lähtöön, sovitettavista järjestelmistä sitten riippuu miten hyvin ne toimivat. Joissain tapauksissa ne toimivat ilman ongelmia, joissain tapauksissa esimerkiksi äärettömään tarkentamisesta voi tulla mahdotonta.

    Halvat filmiobjektiivit eivät kyllä ole laadultaan ihan sitä tasoa, mitä digikenno edellyttää.

  111. osku

    ostin järkkärin ja kysyisin että käykö vanhan filmi järkkärin objektit dikijärkkäriin ja miten onko jonkun moisia sovite osia terveisin keltanokka

  112. nikon d3200

    Joo kiitos vastauksesta. Täytyy kokeilla ensin. Joo 70e taisi hintaa olla.

  113. Mikko Saari

    En ole itse asiassa ihan varma, ainakin jossain oli AF-merkintä, eikä AF-S, eli viittaisi siihen, että automaattitarkennus ei D3200:ssa toimi. Mutta en osaa nyt sanoa varmaksi, eli kannattaa kokeilla ennen ostamista. Hintalappu on toivottavasti korkeintaan kaksinumeroinen, koska tuon uudempi malli ei maksa uutenakaan kuin 150 euroa.

  114. nikon d3200

    Hei oisin objektiiveja kattomassa nikon d3200. Kaverilla olis tämmöinen putki kaupan Sigma 70-300mm 1:4-5:6 DL Macro Super nikoniin käypä mutta onko tuohon d3200?

  115. Mikko Saari

    Ose, objektiivin vaihtaminen ei auta perusongelmaan. Jos valoa ei ole riittävästi, objektiivin vaihtaminen ei auta. Lisävalo auttaa, eli sijoittaisin tässä kohdin ulkoiseen salamaan.

  116. Ose

    Hei!

    Minulla on samsung nx 2000 kamerana ja mietin, että pitääkö ostaa uusi objektiivi (nykyinen 20-50mm mikä tulee kameran mukana), koska haluaisin kuvata juhlia yms sisällä. Nykyään kuvat ovat joko liian pimeitä tai kuviista tulee rumia. Millaiseen objektiiviin kannattaisi sijoittaa? Olen vasta aloittelija, ja meinaa olla vaikeaa löytää oikeanlainen. Olen ymmärtänyt kyllä että f-luku pitäisi olla mahdollisimman pieni, mihin muuhun pitäisi kiinnittää huomiota? Ei viitsisi ostaa objektia jos ei ole varma 😀

  117. Mikko Saari

    Pirjo, vakaajallisia kalansilmäobjektiiveja ei taida olla olemassa. Ei se kyllä vakaajaa erityisesti tarvitsekaan. Zoomit toimivat 1D:ssä ihan niin kuin muissakin rungoissa, pitää vain olla EF-merkillä (ei EF-S), ja kinovastaavat polttovälit pitää kertoa 1,3:lla saadakseen oikeat millit.

  118. pirjo

    Kalan-silmä (OBJEKTIIVI) Käytetty tai uusi (edullinen) vakaimella. Pieni tsuumi 10-70 millin tarkoitus olisi kameraan Canon EOS-1D Mark III miten ne toimisivat siinä? Kiitos!

  119. Mikko Saari

    Mark tarkoittaa versionumeroa, eli ensin oli Mark 1, sitten Mark 2 ja nyt on Mark 3.

    1Ds on Canonin vanha mallisarja, jonka viimeinen malli ilmestyi 2007. Aikoinaan S-merkintä tarkoitti, että kamerassa on täysikokoinen kenno; alkuperäisessä 1D:ssä oli pienempi kenno.

    Kyseessä on siis vanha kamera. Sillä ottaa varmasti ihan mainioita kuvia, mutta on se kyllä monin tavoin rajoittunut nykykameroihin verrattuna.

  120. pirjo

    tälläinen kamera Canon EOS.1Ds Mark III millainen kamera onko uusi tulokas ja mitä tarkoittaa se Mark ja 1Ds mitä s tarkoittaa? Kiitos!

  121. Mikko Saari

    Ansku, jos automaatti tekee huonoa jälkeä, opettele valottamaan käsin. Sitten voit ainakin korjata jälkeä. Salamakuvauksen treenaamiseen sopii erinomaisesti kameran P-tila.

    Sinänsä tuo kuulostaa siltä, että valotusmittaus valottaa kuvat taustan eikä varsinaisen kohteen perusteella, eli tarkistaisin kameran asetuksista, mikä valotustila on käytössä.

  122. Ansku

    Hei Mikko!
    Sain jouluna lahjaksi Nikonin D3200 järjestelmäkameran ja siinä tuli mukana 18-55mm objektiivi. Asiani koskee kuvaamista automaattitilassa, jossa käytetään salamaa. Kuvista tulee todella haaleita, etenkin kun kuvataan ihmisiä (joita itse kuvaan pääsääntöisesti). Ihmiskasvoista lähtee värit lähes kokonaan, ja kuvat ovat erittäin epäedustavia. Taustat sen sijaan näkyvät useimmiten terävinä ja värikkäinä. Olen kokeillut kuvata erillaisissa olosuhteissa, mutta sama ongelma toistuu. Ystäväni Canonilla ( D1100) kuvat ihmsikasvoista ovat automaattitilassa paljon värikkäämpiä ja terävämpiä, myös tuttavallani, jolla vielä on vanhempi Canon. Vanhalla Nikonin pokkarillanikin saan salamalla parempilaatuisia kuvia kuin tällä.

    Olen lukenut kyllä ohjekirjaa, mutta en ole löytänyt ongelmaan ratkaisua, ja muiden kokemuksia tästä mallista lukiessani en ole törmännyt samaan ongelmaan. Toki pikkuhiljaa opettelen kuvaamaan myös manuaalisäädöillä, mutta odotin jo tältä automaattiselta tilalta paljon enemmän. Mikä avuksi?

  123. Riihelä

    Luin näitä Mikon sivuja ja huomasin erään itseään niin täynnä olevan opettajan. Ne ovat pahimpia joka asioissa – latistamaan oppijaa. Hyvä opettaja ei latista vaan kannustaa – hyvä Mikko sinä.

  124. Mikko Saari

    Hasse, sopiva polttovälihän riippuu sekä etäisyydestä, jolta kuvaat, että kuvakulmasta, jota tavoittelet. Ei siis ole mahdollista antaa mitään tiettyä oikeaa vastausta. Jos kuvaat lavan vierestä, tarvitset laajakulmaa, jopa kalansilmä voi toimia, mutta jos kuvaat kauempaa, niin sitten pidempi putki tietysti. Eipä tähän näin ympäripyöreää vastausta tarkempaa vastausta voi oikein antaa.

  125. Hasse

    Terve. Kuvaan paljon bändejä, artisteja. Välillä vähän kauempaa mutta yleensä suht läheltä. Kysymys kuuluu että minkälainen objektiivi (mm) on hyvä tarkoitukseen. Tiedän että valovoimainen mutta polttoväli?? Kiitos

  126. Mikko Saari

    Aatu, D3100 on ihan hyvä kamera, ei se suotta ole yksi suosituimmista aloittelijakamera ikinä, mutta harkitsisin uudempaa D3200:aa – sekään ei ole pahan hintainen, ja parannus D3100:aan verrattuna on selkeä.

    Tuo AF-S 35mm/1.8 on erinomainen yleiskäyttöön sopiva objektiivi, mutta taustan sumentaminen onnistuu helpommin objektiivilla, jossa on vähän pidempi polttoväli.

    Halvaksi zoomiksi ihan kelpo valinta on vaikkapa Nikonin 55-300-millinen. Sillä saisit kyllä noita epätarkkoja taustojakin. Epätarkan taustan saamisessa on kyse siitä, että etäisyydet kamerasta kohteeseen ja kohteesta taustaan ovat sopivat. Mitä pidempi etäisyys kohteesta taustaan on, sitä helpommin tausta sumentuu. Kokeilemalla se selviää.

    Kuvausnäkemystä ei voi kertomalla opettaa, sen oppii vain kuvaamalla ja pohtimalla kuvaamaansa.

  127. Aatu

    Hei,
    itse olen myös kiinnostunut valokuvauksesta ja mieleeni tulisi muutama kysymys: kiikarissani on nikon D3100 mitä mieltä olet? mielestäni olen ihan perillä tekniikoista aukoista, suljinajoista, ISO herkkyyksistä kaikista kohinoista niihin liittyen jne.. mutta objektiiveista ja hinnoista en kauheasti tiedä joten itse tykkäisin siitä että tausta on epätarkka eli silloin tarvisi käyttää iso aukkoista objektiivia ja kysynkii nyt että olisiko Nikkor AF-S DX 35mm f/1.8G -objektiivi hyvä siihen? käykö se silloin tuohon nikon D3100 kameraan? Sitten ajattelin myöhemmin ostaa jonkun zoom putken, mitä suosittelit (ei kauhean kallis)? Mielestäni minulta puuttu kuvasta se näkemys eli mitä siitä haetaan. Olisiko sinulla siihen vinkkejä? ulkona tykkään esim. Lintuja kuvata mutta kun ostan nyt tuon D3100 kameran niin putkena siinä tulee 18-55mm objektiivi eikä sillä varmaan kauheen lähelle lintua pääse. Mitä objektiivia siihen suosittelisit? Kiitos jos jaksasit antaa lisätietoa asiasta.

  128. Makesoft

    Minulla on Sony SLT-A58 ja Sigma DC 18-250mm Macro HSM – toimii perusputkena ja enemmänkin. Luontokuvaukseen olen miettinyt Sigman 150-500mm putkea mutta se on jo melkein tonnin putki. Tamronin halvimmat putket kannattaa kiertää kaukaa, niissä on hirveitä vääristymiä ja hidas tarkennus.

  129. Mikko Saari

    Pia, joku 70-300-millinen olisi edullinen valinta. Tamronilla on parikin, joista ehkä jättäisin sen ihan halvimman väliin. 300 euron hintainen Tamron SP 70-300mm Di USD voisi olla kelpo peli, siinä olisi nopea ultraäänitarkennus, joka noista halvemmista puuttuu.

  130. Pia Vanhanen

    Mielestäni on hienoa, että joku jaksaa päivästä toiseen nimenomaan vääntää rautalangasta.

    Itse kuulun näihin pokkarista järkkäriin vaihtaneisiin ja voin todellakin tunnustaa, että suurin osa kuvista tulee otettua automaattiasetuksilla. Enkä edes häpeä sitä, saan hyviä kuvia lapsistani, vuodenajoista ja eläimistä omaan arkistooni. Vaikken tuon kameran ominaisuuksia osaakaan kunnolla hyödyntää, väitän kuvin kuitenkin olevan parempia kuin peruskännykkäkameralla otettujen.

    Mutta sitten asiaan. Kuten jo alustuksesta selviää, ymmärrän kuvauksesta yhtä paljon kuin sika atomienergiasta, mutta kuvaan silti. Nyt kuitenkin nälkä kasvaa syödessä ja tarvitsisin pidemmän putken tuohon kameraan. Itselläni on siis Sony SLT-A58 perusputkella ja nyt tarvitsisi saada hieman putki, jolla kuvata (suurimmaksi osaksi kameran automatiikkaa hyväksi käyttäen) kohteita vähän kauempaakin. Vakaajahan on kamerassa itsessään, enempää en sitten tiedäkään. Suosituksia?

  131. Erika Hakala

    Hei! Mahtavaa että olet päättänyt auttaa ihmisiä ymmärtämään kameraansa, mutta nyt täytyy tunnustaa, että hieman alkoi ärsyttämään tämä ”väännän nyt oikein rautalangasta” ”järkkärillä automaattiasetuksella kuvatessa kamera on vain kallis pokkari” juttu!

    Toki varmaan asiat on sinulle päivänselviä.. mutta hieman enemmän kannustaisi aloittelijaa opettelemaan, kun sävy ei olisi sellainen että tyhmille kertoisit asiaa!
    SE että automaattiasetuksella kuvaaminen on monen ammattilaisen mielestä ihan idioottimaista, on myös mielipideasia! Monet ammattilaisetkin käyttää kuitenkin välillä sitä automaattiasetusta, ja sitäpaitsi valokuvaus on taiteen muoto joten kukin tehköön sitä tavallaan, eikä mikään tapa ole väärä! Se että otanko jollain parin sadan pokkarilla kuvan tai parin tonnin järkkärillä automaattiasetuksilla, ei TOKIKAAN ole sama asia, vai voitko väittää niin!?

    Mielestäni asetusten kanssa pitää opetella ”leikkimään” mutta vaikkei niitä heti osaisikkaan, niin se ei tee ihmisestä kameran takana mitenkään tyhmää! Kaikki ajallaan, ja tiedämpähän useita sellaisiakin kuvaajia jotka osaa kaikki niksit yms, mutta varsinaista silmää kuvaukseen ei ole. (toki tämäkin on makuasia).
    Monella alottelialla saattaa mennä into ihan täysin kun annetaan se käsitys että kuvaus on rakettitiedettä, ja olet tehnyt sen IHAN väärin tähän asti.

    Anteeksi avautuminen 😀
    Otti vain päähän 😉

    Mutta rispektiä siitä että jaat tietosi!

  132. Zakir

    Hei!
    Kiitos ensin näistä tiedoista. Haluaisin kysyä, mitä tarkoittaa suhdeluku esim. 1:2 , 1:4 kameran objektiiveissa.
    Haluaisin ostaa makro-objektiivin Nikon D3200 kameralle, niin onko pienempi suhdeluku parempi vai isompi. Objektiivella haluaisin ottaa kuvia luonnosta ja pienistä eläimistä kuten mehiläinen.

    Olen todella kiitollinen, jos annat vähän tietoa. 🙂

  133. Mikko Saari

    Peilittömiä järjestelmäkameroita on nykyään oikeastaan joka valmistajalla: Canonilla (EOS M), Nikonilla (1-sarja), Sonyllä (NEX), Olympuksella (kaikki), Panasonicilla (kaikki), Fujilla (kaikki)… Peilitön kamera on käytännössä pienikokoisempi ja kevyempi kuin peilikamera (jollaisia ovat esimerkiksi Canonin ja Nikonin useimmat kamerat). Peilittömissä kameroissa ei ole optista etsintä, vaan kuvaaminen tapahtuu joko takanäytöltä tai joskus sähköisen etsimen kautta.

    Yökuvaukset vaativat kameralta aika paljon, eli kannattaa hankkia melko uusi kamera. Hämärässä kuvaaminen on sellainen osa-alue, missä uudet kamerat ovat selkeämmin vanhoja parempia. Yksi hyvä vaihtoehto olisi Olympuksen OM-D E-M10. Canonin EOS M ei ole hullumpi sekään, jos haluat tutun ja turvallisen Canonin käyttöliittymän, niitä voi löytää melko edullisesti.

  134. Ursula

    Moi Mikko! Tätä sivuapa oli tosi kiva lukea, täytyy tallentaa ja jatkaa myöhemmin.. Mutta, minulla oli Canon EOS 1100D josta luovuin, kun en osannut käyttää sitä, tai käytin vain automatiikkaa ja koin sen liian isoksi 🙁
    Tykkään kuvata luontoa läheltä ja kaukaa, kuutamoa ja revontulia. Pidän keveistä kompakteista, joka kulkee vaivatta mukana, joten ostin Canonin PowerShot SX700HS, jolla pitäisi onnistua myös hämäräkuvaukset. Mielestäni ei, tai en ole onnistunut. Kävin kuvauskurssilla, mutta sivuiltasi aukesi asiat selvemmin. Nyt kuitenkin jo haaveilen järkkäristä. Olen kuullut että Fujilla olisi kompakti peilitön järkkäri,(mitäsetarkottaa?) ja mikä malli käy tarkoitukseeni?

  135. Mikko Saari

    Sami, IS-mallissa on kuvanvakaaja. Se on myös vähän painavampi. Muuten objektiiveilla ei ole suurta eroa. En osaa sanoa koripallon kuvaamisesta, mikä toimii. Jos olet kentän reunalla, 105mm voi riittää mukavasti. Kokeilemalla se selviää.

  136. Sami

    Moi Mikko! Minulla on Canon EOS-1 Ds Mark II Digital -kamera, johon tarvitsen objektiivin, joka sopii koripallopelien kuvaamiseen. Riittääkö minulle tämä Canon EF 24-105mm f/4 L IS USM -objektiivi? Vai olisiko toinen näistä minulle parempi ja miten nämä kaksi objektiivia eroavat toisistaan? Canon EF 70-200mm f/4 L IS USM -objektiivi ja Canon EF 70-200mm f/4 L USM -objektiivi?

    T: Sami

  137. Mikko Saari

    Mika, ihan sama, DxOMarkilla ei ole mitään tekemistä käytännön kuvaamisen kanssa. Monet ammattilaiset ovat siirtyneet Micro 4/3 -kameroihin; se kertoo minusta paljon siitä, miten käyttökelpoisia ne ovat. Ammattilaiset eivät huonojen kameroiden kanssa viitsi töitä tehdä.

    Totta kai on erikoistapauksia, joissa kennon koolla on merkitystä, mutta toisaalta, täyskennoiset taitavat pärjätä sitten aika säälittävästi, jos verrataan keskikoon kennoihin… mutta tällaisilla erikoistilanteilla ei taas ole mitään tekemistä tavallisen kuvaamisen kanssa.

    Jos tehtäisiin sokkotesti, jossa pitäisi katsella kuvia normaaliin käyttökokoon skaalattuina, en usko, että monikaan pystyisi luotettavasti erottelemaan kuvat täyskennoisiin, APS-C-kokoisiin ja Micro 4/3 -kokoisiin. Jos pääsisi tarkastelemaan 100% suurennoksia, eroja alkaisi löytyä, mutta kuinka usein kuvia katsellaan 100% suurennoksina?

  138. mika

    Mikko, mites vertaat täyskennosia vaikka micro 4/3 kennosiin?
    AInakin jos dxomarkkiin on uskominen, micro 4/3 kennoset pärjäävät testeissä melko säälittävästi dxomarkissa.

  139. Mikko Saari

    Soile, ei tietenkään pidä käyttää keskimmäistä tarkennuspistettä, jos ei halua tarkennusta keskelle kuvaa. Yleensä kuvattava kohde on kuitenkin kuvan keskellä.

  140. Soile

    Siis juuri näin teen eli valitsen sen tarkennuspisteen sieltä takanäytöltä siihen kohtaan, minkä haluan tarkaksi… tätä juuri yritin niinkuin sanoa, että eikö silloin juuri se kohta tarkennu mihin sen pisteen olen valinnut. Siksi mietin juuri tuosta keskimmäisen tarkennuspisteen suositusta, että kun jos aina vain laitan sen kohdan minkä haluan tarkaksi sen keskimmäisen tarkennuspisteen mukaan, niin en saa silloin juuri sitä esimerkiksi oikean yläkulman kohtaa tarkaksi….

  141. Mikko Saari

    Soile, jos haluat valita tarkkaan, mikä pulla kuvassa on tarkka, unohda automaattitarkennus kokonaan ja käytä käsitarkennusta. Joko objektiivin tarkennusrenkaasta säätämällä tai takanäytöltä nuolinäppäimillä valitsemalla saat tarkennuksen juuri siihen kohtaan, mihin haluat.

    Toki jos haluat automaattitarkennuksen osumaan haluamaasi pullaan, sinun on valittava sopiva tarkennuspiste. Silloin automaattitarkennus tarkentaa haluamaasi kohtaan, ja syväterävyys asettuu siihen.

    Tarkennetaan siis sen verran, että tarkennuspisteen valinnan on kyllä paljonkin merkitystä sen suhteen, missä kuvan terävä alue on, mutta syväterävyydeen määrään eli terävän alueen syvyyteen tarkennuspisteen valinnalla ei ole juuri merkitystä.

  142. Soile

    Tuolla yllä olit vastannut näin: ”Tarkennuspisteillä tai valotuksen mittaustavalla ei ole merkitystä syväterävyydelle. Siihen vaikuttaa kameran asetuksista ainoastaan aukon koko, ja sen lisäksi kuvausetäisyys.”
    Olenko ihan hakoteillä uuden Nikon Nikkor 35 mm objektiivini kanssa, kun ajattelen, että juurikin tuo tarkennuspiste vaikuttaaa siihen minkä kohdan kuvasta haluan tarkemmaksi? Eli kun kuvaan esimerkiksi kasaa pullia ja haluan vaikka yhden pullan tarkemmaksi (joo vähän huono esimerkki :D) niin enkö juuri sillon laita tarkennuspisteen juuri tämän ao. pullan kohdalle ja näin muu osa kuvasta sitten sumenisi…. Myös mietin tuota aina keskimmäisen tarkennuspisteen käyttöä? Eli jos haluan asetelle niin, että kuvan pullakasasta vasemmalla ylhäällä oleva pulla on tarkka, niin enhän voi silloin käyttää keskimmäistä tarkennuspistettä, koska sillon väärä pulla olisi tarkkana. Voin kyllä olla ihan hakoteillä näillä omilla oletuksillani 😀

  143. Mikko Saari

    Jouni, näin on, mutta sillä on käytännössä kuvaamisen kannalta vähemmän merkitystä kuin sillä, miten croppikerroin vaikuttaa polttoväliin.

  144. Jouni Böös

    Hei.

    Löysin yllättäen tiedon, että se croppi-kerroin todella vaikuttaa MYÖS lasin f-lukuun.
    Aiheesta löytyi myös YouTubessa video:

  145. Mikko Saari

    Heidi, este ei liiku =)

    Herkkyyttä täytyy nostaa, se on selvä. Se mikä silmillä näyttää vähän hämärältä on kameralle jo hyvin pimeää, kamera on silmiä nirsompi valon suhteen.

  146. Heidi

    Kiitos vastauksesta. Täytyy jatkaa tuskastuttavia harjoituksia. Ulkona olen jo onnistunutkin saamaan loistokuvia ja nyt sitä syysaurinkoa odotellaan , mutta tuo halli 🙁 Empä olekkaan tuota herkkyyttä pitänytkään noin suurena vaan säätänyt enempi muita arvoja siitä ilmeisesti seuraa sitten tuo kuvien sumeus kovin helposti. Esim. hyppykuvissa este on aivan terävä mutta yli lentävä koira sumea , argg….

  147. Mikko Saari

    Heidi, eipä tässä mitään oikotietä onneen ole. Olosuhteet ovat erittäin hankalat kuvaamisen kannalta. Tv on ihan hyvä asetus, valotusaikaa pitää vain ruuvata riittävän lyhyeksi. Liikkuva koira pysähtynee jollain 1/400 s tai 1/800 s valotusajalla aika varmasti, eli sitä luokkaa pitäisi valotusajan olla. Pimeässä se vaatinee käytännössä maksimiaukon ja herkkyydeksi sen 6400. Sitten tulee vastaan se, että kun kuvataan suurimmalla aukolla, terävyysalue voi olla lyhyt, jolloin osa kuvasta voi jäädä sumeaksi.

    Tuolla 50mm/1.8:lla voi kokeilla, sillä saa selvästi enemmän valovoimaa kuin muilla objektiiveillasi, mutta 1.8-aukolla syväterävyys on kyllä jo hankalan kapeaa. Ainoa varmasti ratkaisu on lisätä valon määrää, jolloin on mahdollista käyttää pienempää aukkoa.

  148. Heidi

    Hei, Yritän kuvata koiriani sisähallissa treenaamassa tottista ja välillä liike on siis aika vauhdikasta , hallissa tietysti kattovalot ja kuplahalli kuin myös toisaalta hämärää ja pohja ruskea. Nyt ongelmana kun itse kohde joko blondi tai merkkarikoira on todella vaikea saada teräväksi tai sitten ohjaajan kasvot ovat sumeat ja osa mahdollisesti myös osa koirasta. Kun kohde liikkuu en meinaa onnistua millään. Viimeksi käytin asetusta TV , olisiko tähän mitään vinkkiä ?
    Itselläni on kolme objektiivia canon EF-S 18-135/3.5 – 5,6 IS sekä Sigman 18-200mm mutta nyt en ole varma onko malli f/3.5-6.3 C DC OS kun en pääse varmistamaan ,sekä canonin 100euron objektiivi 50 /2,8 ja kamerana toimii EOS 60D. Uuden objektiivin haluaisin tosin ostaa 🙂

  149. Mikko Saari

    Tuuli, haulla ”d5100 video autofocus” löytyy paljon ohjeita, muun muassa tämä video heti toisena tuloksena.

  150. Tuuli

    Hei! Tiedätkö miten saan nikon d5100 kameraani automaattisen videotarkennuksen päälle koska minulla se ei jostain syystä toimi. Olen etsinyt asetuksista ja yrittänyt googlata mutta ei ole löytynyt. Kiitos jo nyt! 🙂

  151. Mikko Saari

    Johanna, tuo on oikein oivallinen kamera. Suosittelisin myös lisäobjektiiviksi Olympuksen 45mm/1.8:aa, sillä pääset niihin sumeisiin taustoihin näppärästi käsiksi.

  152. Johanna

    Hei,

    Mitä mieltä olet kamerasta Olympus PEN Lite E-PL5 + 14-42 objektiivi (eli M.ZUIKO DIGITAL 14-42mm 1:3.5-5.6)?
    Haluaisin perus kameraa jossa hyvä zoom ja mahdollisuuksia kuvata lyhyellä syväterävyydellä, eli niitä sameita taustoja.

  153. Mikko Saari

    Kimmo, syväterävyyteen vaikuttaa vain kolme asiaa: polttoväli, aukko ja etäisyys. Teoriassa kennon koko ei liity asiaan, mutta käytännössä se kyllä vaikuttaa polttoväliin, koska suuremmalla kennolla pitää mennä lähemmäs, jotta saa täytettyä kuva-alan samalla tavalla kuin pienemmällä kennolla.

    Tämä vaikuttaa tavallaan sekä polttoväliin että aukkoon siten, että käytännössä pienempikennoisella kameralla on helpompi saada aikaan suurta syväterävyyttä.

    Järkkärin maisemakuvausasento ei taida tehdä muuta kuin yrittää käyttää olosuhteisiin nähden mahdollisimman pientä aukkoa.

  154. Kimmo

    Kiitos vastauksista, vielä tuosta syväterävyys asiasta, järkkäri vs pokkari. Onko se kennon koko vai joku muu mistä kameratyyppien ero tässä suhteessa tulee? Ja ilmeisesti järkkärin maisemakuvaus asento yrittää piirtää koko kuvan terväväksi?

  155. Mikko Saari

    Janne, näinhän se teleobjektiiveilla vähän menee, eli pitkillä polttoväleillä terävyysalue jää herkästi aika kapeaksi. Jos oletetaan kameraksi perus-Canon ja etäisyydeksi sorsaan kymmenen metriä, niin 300mm ja f/8 antaa terävän alueen syvyydeksi 33 cm. Pienentämällä aukkoa f/16 asti saa terävyysalueen tuplattua 66 senttiin. Ei siis mitään laajan syväterävyyden juhlaa sittenkään. Tarkennus on siis saatava kohdalleen just eikä melkein.

    Diffraktio alkaa jossain vaiheessa syödä kuvan terävyyttä, mutta luulisin f/16 olevan vielä ihan käyttökelpoinen, jos vain valoa riittää että saat riittävän lyhyen valotusajan.

  156. Janne Jokiniemi

    Terve Mikko,

    Olis tollanen yks kysymys …

    Mulla kun on tämä 300mm f/2.8 ja mulla oli aukko f/8 millä sorsaa kuvasin, niin osa linnusta jäi kuitenkin epäteräväksi.

    Eli pitääkö sitä aukko vielä pienentää f/11 tai jopa isommaksi? …ja miten paljon sitä uskaltaa pienentää ettei kuva ala kärsimään?

    Koska nämä sorsatkin liikkuu niin suljinaikaakin pitää olla riittävästi ettei ne kuvat jää taas tämän takia epäteräväksi, olen käyttänyt sellasta 1/250sek ja suurempaa sinne 1/630sek asti, mutta välillä joutunee sitten herkkyyden kanssa pelaamaan.

  157. Mikko Saari

    MikkoS, hämärähommissa voisi auttaa rungon päivittäminen, tuo pimeässä kuvaaminen on sellainen asia, jossa uusi runko auttaa enemmän, kun kamerasi on noinkin vanha. 450D:n korkein herkkyys on vain 1600, kun 700D:llä pystyisi kuvaamaan huoletta herkkyydellä 6400. Siitä saa jo nelinkertaisen määrän valoa, eikä kohina räjähdä käsiin.

  158. MikkoS

    Moi,
    Kiitos valaisevasta artikkelista.
    Minulla on jo vuosia ollut Canonin EOS 450D ja käytössä on ollut se mukana tullut kittiputki. Valoisalla kuvien laatu on mainiota, mutta vähänkään hämärällä kuvat menee epätarkoiksi ja/tai muuten van tärähtäneiksi.
    Haussa olisi siis uusi putki tuon kitin kaveriksi… Olisiko vinkkiä, että mikä putki olisi optimaalinen tähän?
    Rakennukset, Maisemat ja ihmiset ovat lähinnä ne kohteet, joita kuvaan.

    Kiitos mahdollisesta vastauksesta.

  159. Mikko Saari

    Kimmo, pokkareita ei tosiaan kannata väheksyä – ne ovat hyviä silloin, kun tarkoitus on saada laajaa syväterävyysaluetta.

    Valovoimaisemmat objektiivit ovat yleensä kuitenkin laadukkaampia myös himmennettyinä. Jos ostaa laatua, saa samalla valovoimaa.

    Tarkennuspisteillä tai valotuksen mittaustavalla ei ole merkitystä syväterävyydelle. Siihen vaikuttaa kameran asetuksista ainoastaan aukon koko, ja sen lisäksi kuvausetäisyys.

    Valotuksen mittaustapa vaikuttaa ainoastaan siihen, miten valotus mitataan, ja siinä automatiikka on useimmiten toimivin vaihtoehto, mutta toisinaan, esimerkiksi vastavalotilanteissa, pistemittaus voi olla eduksi. Tarkennuspisteiden kanssa kaikkien pisteiden käyttäminen on samoin yleensä kätevintä, mutta joskus yhden pisteen – tavallisesti keskimmäisen – käyttäminen helpottaa tarkennuksen osumista kohdalleen.

  160. Kimmo

    Tuosta syväterävyysalueesta kysymys: välillä on tietysti tarpeen ja hienoa että saa kohteen teräväksi ja taustan hieman vähemmän teräväksi. Mutta en oikein ymmärrä sitä miksi hankkia valovoimaisempi objektiivi kittiputken rinnalle jos kuitenkin aukkoa pienennetään jotta koko kuva olisi terävä. Siis JOS tarve olisi saada esim lomakuvissa tmv koko alue teräväksi. Kun pokkarilla saa koko kuvan teräväksi niin onko se vaan hyväksyttävä että järkkärillä ei samaan pysty? Mikä merkitys muuten tarkennuspisteiden lukumäärällä on tässä ja mitä suosittelet asetuksina esim tarkenustavan, mittaustavan ym suhteen jos haluan koko kuva-alan teräväksi. Kamerana Nikon D3300 Kit putkella 18-55 VR. Ainakin minulle olisi hyötyä jos näistä olisi samanlaiset selkeät opastukset kuin muista perus-käsitteistä.

    P.s. Manuaali on luettu mutta en oikein silti saa kameraa toimimasn haluamallani tavalla.

  161. Tomppa

    Moi, nuorena poikana olin äärimmäisen kiinnostunut valokuvaamisesta ja tulipa silloin kaksikymppisenä hankittua , siihen aikaan eli 24 vuotta sitten pirun kalliit canonin vehkeet. Oli järkkäri (mallia en nyt muista) ja taisi olla 3 erilaista objektiiviä. Noh, sattui sitten yhtenä aamuna kun kaverin kanssa oltiin kitkalla pilkillä talvella 1996, minä virittelin siinä upeita maisemia katsellessa kameran ja kamerasta kuului vain vaimea klik ääni kun laukaisin kuvan. Kalareissuhan meni ihan persiilleen kun kamera ei toiminutkaan. Lähetin kameran helsinkiin huoltoon ja sain muutaman päivän päästä puhelun että siinä huollossa menee nyt sitten aikaa kun varaosa pitää tilata japanista asti. Taisi mennä yli viisi kuukautta ennenkuin kamera saapui takaisin. Vihdoin ennen juhannusta se tuli ja kas toimi tasan kaksi päivää. Taas kamerasta kuului vaimea klik ääni. Ystävien kanssa oltiin siinä grillin äärellä kun sain raivokohtauksen ja paiskasin kameran, objektiivit ja kaikki filmirullat sun muut tilpehöörit grillin liekkeihin. Joo, minulla ei oikeastaan ollut edes kysymystä, kun menin 18 vuoden jälkeen vihdoin uudestaan kamerakauppaan, tiesin heti mitä haen. Elii toissa päivänä hankin seuraavanlaisen setin:canon eos 100d,Canon EF-S 18-55mm f/3.5-5.6 IS STM,Canon EF-S 18-200mm 3.5-5.6 IS, jaNissin Speedlite Di866 Mark II, Canon . Aivan upeita kuvia saa näillä vehkeillä aikaiseksi. vielä kun raskisi ostaa 35mm laajakuva objektin nii eiköhän se siitä.

  162. Mikko Saari

    Raimo, yleensä automaatti-ISO toimii ihan hyvin, mutta eihän se aina nappiin mene. Pidän itse sen lähes aina automaatilla, koska OM-D E-M5 tekee jopa ISO 6400:llä käyttökelpoista jälkeä.

  163. Raimo

    Suositteletko autom. ISO-asetuksia? Minulla ne on päällä. Tuntuisi hyvältä vaihtoehdolta periaatteessa. Ei ilmeisesti toimi kaikissa tilanteissa?

  164. Mikko Saari

    Raimo, tuossa kuvassa on ISO 3200, sen takia se on noin kohinainen ja siksi valotusaika on noin lyhyt ja aukko noin pieni.

  165. Mikko Saari

    Raimo, ei näy kuin polku sinun tietokoneellesi. Tee JPG ja pistä johonkin kuvanjakopalveluun.

  166. Raimo

    Hei, ihan mielenkiinnosta kysäisen. Kuvasin viikonloppuna ampumaradalla kaikenlaista.
    \\nassrv5\koti4g1$\tppolvi\Omat tiedostot\My Pictures\2014-07-12\_DSC0069.NEF

    Näkyykö?Tuli muutama tällainen fiasko. Epäonnistumisen syynä on ilm. riittämätön valo, vaikka aurinko paistoi täydellä teholla. Keksitkö muuta syytä? (50mm,-1/3125s, f/25) Aukon ja s-ajan yhtälö käsittääkseni on mahdoton. Jäi ilmeisesti vahingossa päälle.

  167. Mikko Saari

    Kyllä ne pikselit tuossa kaavassa toimivat – niitähän on jakoviivan molemmilla puolilla, joten ne siivoutuvat lopputuloksesta pois. Lisäksi jakoviivan molemmilla puolilla olevat pikselit ovat varmasti samankokoisia. Oikeastaan ne pikselit eivät kuulu lainkaan asiaan, vaan kyseessä on kohteen ja koko kuvan korkeuden suhde – se on vain helppo mitata pikseleinä kuvasta.

    Tuossa antamassani kaavassa lasketaan siis kohteen koko kennolla (koko pikseleinä jaettuna koko kuvan koolla pikseleinä kerrottuna kennon koolla, lopputulos ei siis ole pikseleitä vaan ihan rehellisiä millimetrejä) ja kohteen koko luonnossa. Näiden suhde on sama kuin polttovälin ja etäisyyden suhde.

    Usko siis pois, tuo kaava kyllä toimii ja antaa kyllä tuloksen haluamallasi tarkkuudella.

  168. Matti E Lehtinen

    Matti E Lehtinen: Etäisyys kameran kennolta (m) -kuvan tarkennusetäisyyteen?

    Monenlaisia ehdotuksia maailmalla on, mutta ei sellaisia joita voisi käyttää hyödyksi. Lukuarvoja ei tule antaa pixeleinä -niitä, kun on monen mittaisia, luvut on siis oltava (m) joita käytetään.
    On sama, onko kuva 3:m etäisyydeltä vai 300:n metrin etäisyydeltä pokkarilla vai järkkärillä otettu, sille tulisi pystyä antamaan kuvasta katsottuna etäisyys (metriä). Exif ei niitä mielestäni anna.

    Huipputarkkaan matemaattiseen suoritukseen ei ole tarve, mutta tietää onko etäisyys 50m vai 70m olisi sangen mukava tieto. Useimmiten etäisyydet yliarvioidaan, jopa sangen reilusti vielä.

    Meillä on tositieto kennon leveydestä ja korkeudesta, valitsen käyttööni (tässä) leveyden (m). Toinen tositieto on käytössä oleva polttoväli (Focal)(m) -nyt tarvitsisimme kolmannen tiedon, joka olisi kuvakohteen todellinen leveys, emme tiedä sitä, mutta arvioida voimme. Mikäli tuo arviointi olisi matemaattisen tarkka lopputuloskin on silloin sitä. Voiko sen sitten arvioida? – kyllä voi.

    Kuvassa saattaa esiintyä sellaista jonka mitan tunnemme likimain kuten puunrunko tai puun kokonaisprofiilin leveys (m), mutta myös eläimen ja ihmisen mitta käy, sekä tietysti rakenusmateriaalit kuten ikkunaleveys jne. Kaikki sellainen minkä vain hoksaamme käyttää.

    Voisimme yrittää luoda ajatuksen, että kuva-alan leveydellä tarkennusetäisyydessä on yhteys sensorin leveyteen ja siihen vaikuttaa lisäksi käytössä oleva optiikka, muuta emme tarvitse.

    Ajatuksessani on, että, ns. kroppikertoimia ei tarvita, sillä juuri kennoleveys on se joka asian tarpeen poistaa. Meidän on siis käytettävä kennoleveyttä (0.0000) (m) jakajana arvioimallemme kuvan tosikuvaleveydelle (m) sen tarkennusetäisyydessä. Lisäksi poltoväli (Focal) (0.000) (m).

    Siten A:B*C olisi (D). Mitä tarvitsemme tuloksen saavuttamiseksi? Tarkkuus määräytyy, miten hyvin arviointi kuvasta sen tosileveydeksi tarkennusetäisyydessä todentuu, melko tai tarkasti.

    – olkoon D jota haemme?
    – jossa A olisi kuva-alan tosileveys tarkennusetäisyydessä (m)
    – jossa B olisi kennon leveys (m)
    – jossa C olisi objektiivin polttoväli (Focal) (m)

    Laskea voidaan –laskimella –kännykällä, jossa lisäksi, esim. Excel tai vaikkapa päässälaskuna.

    Excelissä voisi toimia näin =ABS(C1/D1)*E1

    Esim. kuva jossa on horisontaalitasossa katukivetystä, arvioimme yhden kiven pituudeksi 0.8m ja tuo mitta sisältyy noin 4.5 kertaisena kuvaleyteen, päädyn mittaan 4.6×0.8m = tarkennusetäisyydessä olevan kuva-alan tosilevys 3.68m. Vertailu, esim. kameran näytöllä.
    Siten D= A:B*C
    A= 3.68m B= 0.024m C= 0.9m
    Etäisyys (D) tarkennuskohteeseen on n. 138m

  169. Matti E Lehtinen

    Kiitoksia informaatiosta.

  170. Mikko Saari

    Henna, pahoitteluni, en ole huomannut viestisi. Ottaisin noista Nikonin, mutta ei Canonkaan huono valinta ole.

    Matti, löysin tällaisen. Etäisyys kohteeseen millimetreinä on (polttoväli mm kertaa kohteen todellinen koko millimetreinä kertaa kuvan korkeus pikseleinä) jaettuna (kohteen korkeus pikseleinä kertaa kennon korkeus millimetreinä). Nikon D300:n kennon korkeus 15,8 mm, muut tiedot sinulta pitäisi löytyä, jos vain kohteen todellinen koko on selvillä.

    On myös mahdollista, että etäisyys kohteeseen selviää kuvan EXIF-tiedoista.

  171. Matti E Lehtinen

    Kuva otettu Nikon D300 kameralla jossa 800mm:n optiikka. Haluaisin tietää n. tarkkuudella etäisyyden kameran kennosta tarkennusalueen kohteeseen vain kameran alkuperäiskuvaa katsomalla. Onko tuo etäisyys mahdollista saada nopeasti aikaiseksi.

  172. Henna

    Moikka. olen pitkään haaveillut järjelmäkamerasta ja oon miettinyt tässä lähiaikoina sellaisen ostoa. Oon tässä vertaillut kameroita ja tasapainottelen Nikon D3200 myydään pakettina AF-S 18-55mm f/3.5-5.6 VR II + Sigma 70-300DG macro tai Canon EOS 1200D pakettina 18-55mm + 50mm f/1.8.. mitä itse sanot näistä, tykkään siis kuvata kaikkea maisemista lähikuviin. Vai suosittelistko jotain muuta?

  173. Mikko Saari

    Laila, tässä tapauksessa kameran vaihtamisesta olisi paljon iloa. 1000D:n ikä näkyy pahasti hämärissä olosuhteissa, kameran maksimiherkkyys kun on ISO 1600, ja sekin voi olla laadultaan vähän sinne päin. Uudemmilla kameroilla ISO 6400 tuottaa vielä oikein käyttökelpoista kuvaa, eli sillä yksin pystyt nelinkertaistamaan valon määrän samalla valotusajalla.

    EF 50mm/1.8 on ihan kelpo objektiivi hintaansa nähden.

  174. Laila

    Heippa!
    Olen aloittelija ja olen kiinnostunut kuvaamisesta. Haluaisin ostaa objetiivin Canonin 1000D, jonka avulla pystyisin kuvaamaan myös silloin kuin ei ole paljon valoa esim. metroasemalla. Minulla on jo Canonin EFS 18-55mm / f4.0 objektiivi. Pystyisitkö suosittelemaan jotain objektiivia, jonka avulla voisi kuvata pimeässä? Harkitsen canonin 50mm/ f1.8, mitä ajattelet?

  175. Raimo

    Mielenkiintoista keskustelua. Pikkutarkat lähikuvat (Macro) kiinnostaisivat, ja löysin nämä sivut sattumalta Googlen kautta. Olen kuvannut Nikonilla, 5000D muutamia vuosia. Hyvänä oppina ainakin omalla kohdalla on ollut suuret määrät kuvia ja erilaisia kokeiluja, säätöjä ja objektiiveja vaihdellen. Myös epäonnistumisia tarvitaan. Alkuun ajattelin, että käytän vain automatiikkaa, jonkin ajan kuluttua en halunnut käyttää sitä ollenkaan. Omilla säädöillä ja niitä rohkeasti kokeilemalla saa mielenkiintoisimmat ja parhaat otokset aikaiseksi.

  176. Mikko Saari

    Mirva, yleisobjektiiviksi hyvä valinta on Sigman 17-50mm/2.8 OS. Siinä on kittiobjektiivia vastaava polttoväli, kuvanvakaaja ja selvästi enemmän valovoimaa.

  177. Mirva

    Heippa! 🙂
    Omistan canon 600D ja olen ostamassa kittiobjektiivin tilalle uutta objektiivia ns. perusobjektiiviksi jossa pitäisi olla kuvanvakain. Millainen objektiivi kannattaisi ostaa kun kuvailen enimmäkseen eläimiä, luontoa, ihmisiä yms. ?

  178. Mikko Saari

    SannaMari, auttaisiko tämä vertailu? Urheilukuvauksen näkökulmasta 70D, vaikka vertailun häviääkin, vaikuttaa itse asiassa paremmalta: nopeampi sarjakuvaus ja enemmän tarkennuspisteitä kuulostavat ihan hyviltä ominaisuuksilta.

  179. SannaMari

    Hei! Hankinnassa toinen runko lähinnä urheilukuvaukseen? Kumpaa suosittelisit 6D vai 70D. Nyt käytössä 7D johon olen tyytyväinen.

  180. Mikko Saari

    Hamsteri, säädä suljinaikaa. Aloita vaikkapa 1/500 sekunnista. Jos ei riitä tuottamaan terävää kuvaa ja pysähtynyttä liikettä, lyhennä vielä.

  181. Hamsteri

    Minkähän laisia asetuksia pitäisi hakea jos yritän kuvata liikkuvia hamstereita?

  182. Kari

    Kiitos vastauksesta, f-arvo on tosiaan niinkin yksinkertainen asia 🙂

  183. Mikko Saari

    Kari, jos kahden objektiivin aukko on asetettu samaksi, ne ovat yhtä valovoimaisia. Kaksi 30mm objektiivia aukolla 5.6 ovat yhtä valovoimaisia, vaikka toisen maksimiaukko olisi suurempi kuin toisen.

    Objektiivin halkaisija vaikuttaa valovoimaisuuteen, mutta se taas riippuu nimenomaan siitä aukosta: f-lukuhan on nimenomaan objektiivin polttovälin ja halkaisijan suhde.

  184. Kari

    Hei Mikko,

    Kiitos, että jaksat neuvoa ja opastaa aloittelijoita!

    Haluaisin selvitystä ja neuvoja seuraavaan asiaan:
    Kuvitellaa, että minulla on 30mm f5.6 objektiivi ja 30mm f1.8 objektiivi. Jos aukon säätää arvoon f1.8, vaikuttaa tietysti moneen asiaan kuten syväterävyyteen ja valoisuuteen.

    Kysymykseni siis on onko f1.8 objektiivi yhtään valovoimaisempi kuin f5.6 objektiivi, jos siihen asettaa aukoksi f5.6? Eli toisin sanoen, onko f1.8 objektiivi valovoimaisempi vain, kun siinä käyttää aukon arvoja f1.8 – 5.6. Ilmeisesti objektiivin halkaisija vaikuttaa paljon ”valovoimaisuuteen”, mutta jos nekin olisi samat.

    Toivottavasti ymmärrät, mitä yritän kysyä 🙂

  185. Jukka

    Kiitos. Tuo tieto auttaa minua paljon.

  186. Mikko Saari

    Jukka, vaihdattepa tuon pokkarin mihin tahansa järkkäriin, ero hämärässä kuvaamisessa on merkittävä. Ero ei kuitenkaan liity objektiivin aukkoon, vaan kennon kokoon. APS-C-kennoisen järkkärin kenno on yli kymmenen kertaa suurempi kuin tuon pokkarin kenno. Se yksin vie hämäräkuvausominaisuudet ihan omaan luokkaansa.

    A495:n maksimiherkkyys on ISO 1600 – sekin lienee aika kamalan näköistä. Uudet järkkärit kuvaavat neljä kertaa herkemmällä ISO 6400 -herkkyydellä käyttökelpoista jälkeä. Sekin auttaa.

    Päivitys on siis todella huomattava. Ihan sama kumman noista katselemistasi kameroista valitset – Nikon on tosiaan kamerana vähän parempi, mutta Canon riittää varmasti tarpeisiisi ja se on käyttöliittymältään hyvin samankaltainen tuon nykyisen PowerShottinne kanssa.

  187. Jukka

    Tuolla aiemmin jo aihetta sivuttiin, mutta kysyisin vielä mielipiteesi asiasta. Elikkäs täällä työmaalla pitäisi päivittää kamera uuteen uskoon. Tähän asti on ollut käytössä Canon PowerShot A495, jossa max aukoksi on väitetty f/3.0. Jos nyt ostamme tuollaisen edullisen järkkärin kittiobjektiivilla jossa aukko on f/3.5-f/5.6 niin paraneeko tilanne hämärissä sisätiloissa kuvatessa vai onko päivitys turha? Kuvattavat kohteet ovat lähinnä pieniä yksityiskohtia erilaisissa tuotteissa, joiden materiaalit vaihtelevat. Salaman käyttö on osittain mahdotonta heijastusten ja huonetiloissa olevien sammutusjärjestelmien vuoksi. Myöskin lisävalaistuksen käyttö tiloissa on käytännössä mahdotonta. Ja yllättäen raha ratkaisee sen, että montaa objektiivia ei ole ainakaan näin alussa mahdollista saada. Seuraavia kameroita hieman katsellut: Canon EOS M 18-55 is STM objektiivilla ja Nikon 3200 18-55 VR objetiivilla. Nikon varmaan noista parempi, mutta Canonkin varmaan tarpeeseemme riittäisi.

  188. Mikko Saari

    Noista vaihtoehdoista ekaksi järkkäriksi suosittelen 100D:tä. Objektiivivalikoiman suhteen ne ovat ihan se ja sama, molemmat voivat käyttää täyttä valikoimaa Canonin EF- ja EF-S-objektiiveja.

  189. VoiVenäjä

    Mä en ole tajunnut vieläkään näistä, f/, jutuista, enkä kyllä mistään muustakaan. Olen suorastaan puulla päähän lyöty, vaikka kuinka yrittäisin jaksaa ymmärtää. Huomaan, että liian tekniset asiat eivät mahdu tähän päähän, vaikka niitä kuinka yrittäisi ymmärtää.

    Itse olen ajatellut ostaa ekaksi järkkäriksi Canonin EOS 100D:tä tai EOS 60D:tä. Onko näillä mitään eroa toisiinsa objektiivi puolella tai muuten, vai onko kyseessä jopa niin, että rahat menevät kankkulan kaivoon?

  190. Mikko Saari

    Jarna, salaman kanssa saat terävämpiä kuvia, koska valoa on enemmän. Valotusajan pidentäminen ei varsinaisesti paranna kuvia, vaan saattaa päinvastoin lisätä kohinaa. Valon lisääminen on lähes aina paras tapa parantaa kuvan laatua.

  191. Jarna

    Kiitos..käydäänpä kokeilemaan huomenna. Tuleeko muuten terävämpää kuvaa, jos jättää salaman pois? Pitempi valotusaika ja jalusta käyttöön?

  192. Mikko Saari

    Jarna, salamalla kuvaaminen on aika helppoa, valotusajan suhteen ei ole liian tarkkaa. Aukko jonnekin f/8 luokkaan, valotusaika esimerkiksi 1/60 s ja sitten vain kokeilemaan.

  193. Jarna

    Mielenkiintoiset sivut….kiitos!
    Olen aikaisemmin kuvaillut lähinnä Canonin Powershotilla, jossa on automaatin lisäksi kohtuulliset manuaalisäädöt. Sillä on tullut harjoiteltua. Nyt on lainassa Canonin 700D jossa objektiivina Canonin 10-22 mm/3.5 f.
    Tarkoitus harjoitella tällä viikolla tällä yhdistelmällä sisäkuvausta, ja haluaisin valoisan (raikkaan) ja syväterävän kuvan. Kuvaan siis lähinnä kalusteryhmiä ja kokonaisia huonetiloja. Käytössä on myös salama, jonka voi suunnata.
    Millä manuaalisäädöillä lähtisit liikenteeseen?

  194. Mikko Saari

    Nella, liikkuvien kohteiden kuvaamisessa tärkeintä on riittävän lyhyt valotusaika. Käytännössä se usein vaatii mahdollisimman suurella aukolla kuvaamista. Liikkuvan hevosen kuvaamisessa valotusajan olisi hyvä olla vähintään 1/500 s.

  195. Nella

    Hei!
    Olen juuri ostanut canonin 1100D -järkkärilleni Tamronin AF 70-300 mm F/4-5.6 -objektiivin. Kuvailen pääosin maisemia ja liikkuvia kohteita kuten hevosia ja ratsastusta. Millä aukolla ja asetuksilla saisin näistä liikkuvista kohteista laadukkaimpia kuvia?

  196. Mikko Saari

    Jos ne ovat sinulle tärkeitä ominaisuuksia, ne voivat hyvinkin olla 400 euron arvoisia. Minulle kuvausnopeus on yhdentekevä, 1/8000 s valotusaika pääasiassa tarpeeton, akunkesto ei ole koskaan ollut ongelma ja langattomia yhteyksiä en käytä… Joten ei, tuo parempi tarkennus ei minulle ole 400 euron arvoinen. Sinulle asia voi olla toinen.

  197. Juha Ilpala

    Tervehdys, tohdin vaivata vielä tällä viimeisellä lysärillä. Koskien 70D vai 700D, nopeasti katsoen, suurimmat erot 70D:n eduksi näyttävät olevan tupla-akkukesto (oletan kun wireless ei ole päällä), wireless sisäänrakennettu, parempi fps (7/5), tuplamäärä tarkennuspisteitä (19/9), ja yltää lyhyempään suljinaikaan (/1/8000, 1/4000). Eivätkö nämä ole mielestäsi 400 euron arvoisia (tämänhetkinen rungon hintaero)? Kiitos arvokkaista vastauksistasi, Juha

  198. Mikko Saari

    Minä en oikeastaan Micro 4/3 -kuvaajana pidä täyden koon kennoa erityisesti minkään arvoisena, kun olen päätynyt kuvaamaan vielä Canonin croppikennoa pienemmällä kennolla ja olen ihan tyytyväinen.

    Toki isompi kenno on parempi, mutta etenkin hyvissä olosuhteissa eroa ei tavallisesta käyttökuvasta huomaa.

    Keskeisimmät erot 6D:n hyväksi:
    – Isompi kenno, joten parempi kuvanlaatu, etenkin hämärässä.
    – Suurempi etsin
    – GPS

    70D:n edut:
    – Parempi tarkennus
    – Kuvaa nopeammin
    – Kääntyvä näyttö
    – Selvästi halvempi

    Minä valitsisin silti noista kahdesta 700D:n…

  199. Juha Ilpala

    Tervehdys vielä, viitaten edelliseen 4. kysymykseeni, pitäisitkö tuota kokokennoa noin 500 euron hintaeron arvoisena ja miksi? Se kun on (ehkä GPS:n lisäksi) se suurin etu 70D:n verrattuna Muutoinhan 70D joissain teknisissä ominaisuuksissa on 6D:tä parempi….Vai olenko sokea jonkin 6D:n 70D:tä paremman merkittävän ominaisuuden suhteen?

  200. Mikko Saari

    Juha, vähän menee hyvä kenno hukkaan, jos nokalle pistää huonon objektiivin. Käytännössä Canonilla valtaosa hyvistä objektiiveista on kuitenkin täyskennoiseen soveltuvaa EF-sarjaa, eli ostat joka tapauksessa samoja objektiiveja – esimerkiksi erinomaiset EF 70-200mm -objektiivit ovat ihan yhtä hyviä niin cropilla kuin täydellä kennolla.

    Huonolla objektiivilla croppikenno on parempi, koska se rajaa objektiivin tavallisesti huonommin piirtävät kulmat pois kuvasta, jättäen jäljelle paremmin piirtävän keskiosan. Eli siksi huonompi objektiivi antaa vähän anteeksi croppikennolla, mutta paljastaa huonoutensa täysikokoisella kennolla.

    Kyllä, syväterävyyttä saa käytännössä näppärämmin pienemmällä kennolla.

    Minusta 70D on jo vähän huono satsaus, koska se ei minun näkökulmastani vaikuta kovinkaan merkittävästi 700D:tä paremmalta.

  201. Juha Ilpala

    Tervehdys Mikko ja suurkiitos aivan loistavasta blogistasi!
    1) Kuinka paljon suhteellisesti kalliimmaksi arvioisit kokonaisuudessaan valokuvauksen tulevan 6D:llä? Ymmärrykseni mukaan kokokennoiseen kamerarunkoon tarvittavat värmeet maksavat aina enemmän kuin croppikennokameraan ostettavat.
    2) Edelliseen liittyen, voiko edes teoriassa ajatella, että parempikennoiseen 6D:hen riittävät huonompilaatuiset linssit, jolloin voisi saada kompensaatiota rungon kalliimpaan hintaan?
    3) Jos arvostaa syväterävyyden aikaansaamista enemmän kuin taustan sumentamista, soveltuuko croppikamera siihen paremmin?
    4) Kun dpreview.com:ssa tekee ’parivertailun’ 6D ja 70D välillä, tuo suurempi kenno hyppää eniten silmille kun vertailua lukee mutta muuten 70D pärjää 6D:lle kovasti hyvin. Tämä huomioiden runkojen >500 euron hintaero tuntuu huonotlta satsaukselta. Osaatko auttaa minua ymmärtämään onko satsaus sen arvoinen?

  202. Mikko Saari

    Tuon hääkuvauksen kun mainitsit, niin se on kyllä mainio esimerkki jutusta, jonka itse ostaisin ehdottomasti ammattilaiselta, taitavalta ammattilaiselta saa kuitenkin sen verran parempaa ja luotettavampaa laatua.

    Mutta noin muuten olen sitä mieltä, että jos harrastaja joltain ammattilaiselta leivän vie suusta, niin ammattilaisella on kyllä peiliin katsomisen paikka…

    No, varsinaiseen asiaan, joka nikonistilta soisi löytyvän kameralaukusta 35mm/1.8:n, se on paras kiinteän polttovälin objektiivi yleiskäyttöön.

  203. Jarno Salonen

    Kiitoksia Mikko erinomaisesta blogista!
    Tämän ketjun Jorelta sain kyllä viikon leveimmän virneen naamalleni 🙂
    Kyllähän se asia taitaa mennä niin että nykypäivänä laadukkaita järkkäreitä saa niin halvalla ja kun kaikki vielä digitaalisena niin siinä syy ammattilaisten töiden vähenemiseen..
    Ei todellakaan harrastelija blogien ”väärät” tiedot.
    Itse olen hyötynyt paljon näistä rautalanka jutuista, ei sen tarvi olla teknisesti täysin korrektia tietoa, kunhan auttaa ymmärtämään mitä tapahtuu milläkin säädöllä jne. Näitä yhdistelee sitten muihin julkaisuihin, lehtiin ym, niin aukeaa kuvaamisen maailma pikku hiljaa.

    Itse ostin juuri Nikon D5200 + 18-105 ja sitä treenaillaan tässä kovasti ja jos joku joskus haluaa minut vaikka häitään kuvaamaan niin toki sen teen enkä siinä mieti että vienkö nyt jonkun Lahtelaisen vanhan parran leivän pöydästä.. ei sellaisia ”keikkoja” tehdä ammattilaisena vaan esim. kaverina tai sukulaisena.
    Jotain hyvää Prime linssiä tarttis varmaan katella tuohon kaveriksi ja jossain vaiheessa Macroa, jatketta tai vaikka +linssejä oisko mitään suosituksia all around kuvausta mielessä?

    Keep up the good work mikko!

    (ja kun nyt mainitsin herra Puusankin niin lisätään nimi)
    Jarno Salonen
    38 vee ja 16 vuotta koneahtaajana
    😉

  204. Mikko Saari

    Pitkä valotusaika jalustalta lankalaukaisimella, ISO 100, varmaan melko pienellä aukolla terävyyden maksimoimiseksi… Siitä vain kokeilemaan. Objektiiveista toiminevat kaikki, laajakulma on tietysti hyvä jos haluaa mahdollisimman laajasti koko taivasta kuvaan.

  205. rarehanu

    Hei Mikko

    Onko hyviä vinkkejä tähtitaivaan kuvaamiseen?
    Millainen objektiivi tuohon sopisi parhaiten ja miten kannatta lähteä yrittämään, kun valotusajat on käsittääkseni todella pitkiä.

    Kalusto; Canon 700D kit 18-55 STM, EF 50mm 1/1.8 ja Sigma 24mm 2.8 joka ei tahdo toimia kameran kanssa tulee error objektiivin ja kameran tiedonsiirrossa …..?

    Kiitokset hyvistä sivuista.

    Hannu

  206. Mikko Saari

    Ehdottomasti ulkoinen salama, sen jälkeen ei ole objektiivin kanssa niin tarkkaa. Valovoimaisella kiinteällä lasilla saa kyllä kuvattua, mutta täydellä aukolla kuvatessa syväterävyys on heikkoa, ja sitähän te nimenomaan haluatte…

    Eli kyllä salamavalon käyttäminen on tässä oikea ratkaisu. Ei se salamalla kuvaaminen kovin vaikeaa ole, just heijastamalla katon kautta tai käyttämällä jotain sopivaa valonpehmennintä. Ulkoinen salama, jota voi pitää kädessä vähän sivussa kamerasta on vielä parempi.

  207. Timo

    Hei!

    Kiitoksia hyvästä ja informatiivisesta sivusta! Paljon asioita on selvinnyt ja asioita olen myös muulta tutkinut. Ongelmani on seuraava;

    Minulla on työkäytössä Sony NEX-3C kamera ja 18-55 kittilinssi. Osana työtäni kuvaan asuntoja sisäpuolelta ennen niissä aloitettavia työsuorituksia. Asuntoja on kerralla useita ja tahti nopea. Valaistuksena toimii asunnon oma valaistus varsinkin pimeään aikaan, joka monesti on mitä on. Nopealla tahdilla pitäisi saada mm. syväterävyydeltään mahdollisimman tarkkoja yleiskuvia, mistä pystyy tarvittaessa jälkikäteen poimimaan tietokoneen näytöltä katsoen yksityiskohtia, kuten vaikka kolhun seinästä tai lattiasta. Nyt kuvat ovat automaattiasetuksilla otettuna monesti epäonnistuneita (tärähtäneitä ja kohinaisia, vaikka lukemani perusteella jopa ISO 3200 on melko kohinaton) ja niistä ei pysty yksityiskohtia näkemään. Mitä kannattaisi tehdä;

    – Hommata valovoimainen prime? Riittääkö 2.8 vai pitääkö olla 2.0, 1.8 tai jopa 1.4? Automaattitarkennus tulee olla ja sen mahdollisimman nopea ja luotettava. Suosituksia?

    – Hommata riittävän tehokas ulkoinen salama, jos saa. NEX:n kenkä on normaalia pienempi ja en ole varma saako adapteria. Ohjekirjasta en vielä ole tarkastanut voiko tuo ohjata ulkoista salamaa jopa langattomasti (tuli vasta kirjoittaessa mieleen). Salama täytyy heijastaa katon tai seinän kautta ja sitä täytyy pehmentää, jotta yksityiskohdat pysyvät ja ei tule niin paljon varjoja?

    – Koska kuvat otetaan monesti nopeasti ja käsivaralta, olisiko monopodista kuinka paljon apua?

    Peilitön pikkujärkkäri on hommattu siksi, että se olisi mahdollisimman helposti mukana kuljetettava. Jos hyvä prime auttaa jo paljon, se on parempi ratkaisu, kuin salama ja/tai monopodi. Tehokas salama on kuitenkin saman kokoinen ja isompi, kuin koko kamera. Ratkaisu saisi olla mahdollisimman kustannustehokas, mutta koska epäonnistuminen väärässä paikassa saattaa maksaa jopa tuhansia euroja, ei satanen tai kaksi ole kynnyskysymys.

    Kiitoksia vinkeistä!

  208. JAjjaa

    mulla on tällä hetkellä vaan se alkuperäinen objektiivi :)käyn katsomassa ton Nikon 35mm/ 1.8-objektiivia!

  209. Mikko Saari

    Haluat siis kuvata kaikkea mahdollista objektiivilla, joka on hyvä ja halpa. Siinä on kolme asiaa. Valitse kaksi, jotka haluat, niin voin kertoa sopivan objektiivin. Jokaista kolmea et yhdellä objektiivilla saa.

    No, jos sinulla ei vielä ole Nikon 35mm/1.8-objektiivia, sellainen sopii kyllä jokaisen nikonistin objektiivivalikoimiin.

  210. JAjjaa

    Moi, tykkään kuvailla todella paljon kaikkia ”taiteellisia” juttuja, esim. tekstejä ja sellasia. tykkään myös macro kuvata ja ottaa maisema kuvia 🙂 ja kamera siis oli Nikon D3100 . Mikä olisi hyvä& halpa oobjektiivi ? :))

  211. Mikko Saari

    Osmo, kiitoksia selvityksestä.

  212. Osmo

    Taustan epäterävyydessä karkeasti ratkaiseva on aukon halkaisija eli polttoväli/valovoima. Äärettömässä oleva piste näkyy kohteen tasolla sen suuruisena. Karkeasti tätä vastaa etulinssin koko.

    Mitä tulee kuvakulmaan siinä ratkaiseva on kennon koko ja polttoväli. Kun polttoväli on sama kuin kennon leveys on kuva-ala vaakasuunnassa sama kuin etäisyys. Esimerkiksi Canonissa kenno on 22,5 mm leveä, joten jos kuvaa 100 metristä 225 mm polttovälillä, on kuva-alan leveys 10 m ja vastaavasti 150 metristä 300 mm:llä siis tulee n. 11 metriä.

    Jos ottaa kuvan linssinsuojuksesta, ei taustan epäterävyys koskaan voi olla suurempi kuin ko. suojus kuvassa:

    http://www.thefilmmakersworkshop.com/wp-content/uploads/2013/02/IMG_1299_6.jpg

    kunhan kuva on tarkennettu oikein.

  213. Mikko Saari

    Enpä ole koskaan kokeillut, mutta arvelisin, että kamera jalustalle, ISO minimiin, aukko maksimiin valotusajan lyhentämiseksi, manuaalinen tarkennus äärettömään ja sitten vain kokeilemaan, millainen valotusaika on sopiva, jostain puolen minuutin paikkeilta ehkä aloittaisin.

  214. Aimo

    Moi!
    Hyvää uutta vuotta! Kysyisin sinulta sellaista että haluaisin oppia ottamaan kuvia tähdistä
    Mitä asetuksia kannattaa kokeilla? Kamera ovat Canon 6D sekä objektiivi SIGMA 24-70/2.8 EX DG HSM (EOS) ja kamera 650D tähän kameraan objektiivit EF-S 15-85 mm F/3,5-5,6 IS USM sekä EF 70-300 f/4.0-5.6 IS USM.

  215. Mikko Saari

    Kaikilla onnistuu. 50mm/1.8:lla periaatteessa parhaiten, mutta siinä on ruma bokeh, eli epäterävät alueet näyttävät herkästi aika levottomilta.

  216. Nikolas

    Hmm… eli jos haluan näitä lyhyen syväterävyyden kuiva, niin kannattaako mielummin sijoittaa 17-55mm f/2,8 vai tuollaiseen 35mm f/2 tai 50mm f/1,8?

  217. annakmr

    Kiitos palstastasi , jota tumpelompikin kehtaa lukea tuntematta itseään niin hölmöksi kuin tosiasiassa on! 😀

  218. Makesoft

    Kiitos hyvästä sivustosta. Olen kuvannut toistakymmentä vuotta ”puolijärkkärillä” eli yhdellä sisäänrakennetulla linssillä automaattiasetuksilla. Nyt hankin ensimmäisen oikean järjestelmäkameran ja huomasin etten oikeasti ymmärrä valokuvauksesta yhtään mitään kun pitäisi esimerkiksi valita erilaisia linssejä ja niiden käyttötapoja. Tämä on tosi hyvä sivusto valokuvauksen aloitukseen, jatka samaan malliin äläkä välitä vanhojen ammattilaisten avautumisesta.

  219. Mikko Saari

    Aimo, 6D:ssä on täysikokoinen kenno. Sen vuoksi siihen eivät sovi EF-S-objektiivit. Siihen sopivat kaikki EF-objektiivit.

  220. Aimo

    Moi!
    Käykö nämä objektiivit EF-S 15-85 mm F/3,5-5,6 IS USM sekä EF 70-300 f/4.0-5.6 IS USM
    tähän canon 6D runkoon?

  221. Mikko Saari

    Aleksi, suosittelen, että säästät vähän enemmän rahaa ja ostat 50mm/1.4:n.

  222. Aleksi

    Kumpaa suosittelet runkoon 1100d 50mm f/1.8 vai 40mm pannukakkua?

  223. Mikko Saari

    Emmi, koska sinulla on D3100, Nikkor 35/1.8G voi myös olla hyvä valinta, harkitse sitä. Ei tuo 50-millinenkään huono valinta ole. Kokeile tuon zoomisi kanssa, kumpi polttoväli sopii paremmin tarpeisiisi.

    Aimo, maisemakuvausobjektiivin pitäisi noin yleensä ottaen piirtää terävästi koko kuva-alalla, jotta kuvan reunatkin näyttävät teräviltä. Muuten on vaikea sanoa, sillä maisemakuviahan voi kuvata niin monella eri tavalla. Canonia kun käytät, kannattaa esimerkiksi katsella Canonin L-sarjan objektiiveja.

  224. Aimo

    Kiitos vastauksesta! Mikä objektiivi olisi hyvä maisemakuvaukseen??

  225. Emmi H

    Hei!
    Mulla on Nikon D3100 kamera, ja siihen objektiivit 18-55mm ja 55-200mm. Mikä olisi hyvä objektiivi / linssi muotokuvien ottamiseen? Esimerkkinä, otan paljon asukuvia, naamakuvia, maisemakuvia ja myös lähikuvia erilaisista asioista, joissa on paljon yksityiskohtia. Olen kuullut kehuja Nikkor AF-S 50mm f/1.8g objektiivista, eikä ole hinnallakaan pilattu. Mitä mieltä olet?

    PS. Blogistasi on ollut paljon apua minulle, kiitos siitä!

  226. Antero

    Kiitos Mikko hyvästä blokista. Jatka samaan malliin – tästä on hyötyä monelle. Sivuston lukeminenhan ei ole pakollista, ja kiinnostuneimmat voivat etsiä sitten lisää, tarkempaa, oikeampaa ja vaikeaselkoisempaa tietoa muualta, kun ovat päässeet vauhtiin.

  227. Mikko Saari

    Jos budjetti siihen venyy, 6D tekee isommalla kennollaan parempaa kuvaa. Jos kaipaat parempaa kameraa kolminumeroiseen Canoniin verrattuna, 6D on kyllä selkeämpi askel parempaan kuin 70D.

  228. Aimo

    Kumpi kamera kannattaa ostaa canon 70D vai canon 6D? Tarkoitus olisi kuvata maisemia ja lintuja.

  229. Mikko Saari

    Tuulikki, oletan että kun sanot ”pienemmäksi”, tarkoitat pienempää lukuarvoa eli suurempaa aukkoa. Syy on yksinkertainen: 5,6 on käyttämäsi objektiivin suurin aukko.

  230. Tuulikki

    Hei, haluaisin tietää, miksi kamerani (Canon eos 500D) ei anna minun aina säätää aukkoa pienemmäksi kuin f/5,6? Johtuuko se kenties joistain muista asetuksista?

  231. Jore Puusa

    Ei vastailekaan enempää.
    Olen rakentava ja totean että annat väärää tietoa.
    Sen rakentavampi ei voi olla pyrkiessään paljastamaan tällaisia asioita WWW:ssä.
    Opettele ensin alan kirjoista valokuvausta ja korjaa sitten sivusi.
    Loppu.

  232. Mikko Saari

    Jorekaan ei sitten omalla nimelläänkään vastaile tänne jatkossa yhtään mitään, jos ei sävy ole rakentavampi. Poistan jatkossa kaiken valituksen saman tien. Jos ei miellytä, saa pysytellä poissa; pidetään tämä sivu palvelemassa niitä, jotka sen hyödylliseksi kokevat. Tämä on vinkki-, ei valituspalsta, ja keskustelu valokuvaamisesta ammattina kuuluu jonnekin aivan muualle.

  233. Jore Puusa

    S, kirjoitat nimimerkillä. Vastaan sinulle heti kun uskalltat kirjoittaa nimelläsi, Nimimerkkikirjoituksilla ei ole mitään arvoa.

  234. s

    Ehkäpä nöyrempi ja positiivisempi asenne myöskin voisi auttaa ammatissa ja elämässä yleensä, Jore 🙂 Kovin katkeran ja negatiivisen oloista nurinaa on tekstisi ja sen henki.

    Luulisi itseoppineen konkarikuvaajan ymmärtävän, että jostain on aloitettava ja amatöörikin voi ottaa ja ottaakin hyviä(kin) kuvia. Valokuvaus kun ei ole absoluuttista tiedettä, vaan myös kauneus on katsojan silmässä. Joskus voi olla myös, että ammattikuvaaja on hinnoitellut itsensä ulos tai että hänen kädenjälkensä ei ole raikasta tai ajanmukaista.

    Minusta ei ole reilua muutenkaan syytellä amatöörikuvaajia mistään kuvien ilmaiseksi antamisesta, vaan hedelmällisempää on katsoa niitä tahoja, jotka kuvia käyttävät. Melkolailla moni kuvaaja ottaa mahdollisuuden nimensä tunnetummaksi tekemiseen, jos jostain tulee tarjous saada kuviaan ilmaiseksikin tai pikkurahalla näkyviin. Ei siinä amatööripolo ajattele, että nytpä vienkin tässä ammattilaisen leipää, kjäh kjäh.

    On paljon aloja, joissa käydään tätä samaa keskustelua. On vain pakko antautua ajan virtaan ja mukautua siihen. Tuo itseään jalkaan pureminen ei ole hyvä tie. Niin kauan kuin jotain vastustaa, on sotatila, mutta kun antautuu virtaan, asiat alkavatkin lumpsahdella kivasti uomiinsa. Kokeile vaikka!

  235. Jore Puusa

    Monimutkaisesti?
    Valokuvauksessa on yksi objektiivinen totuus.
    Valokuvauksessa on myös yleisesti hyväksytty sanasta myös suomeksi.
    Jos käyttää vain yhtenä esimerkkinä kolmea eri termiä ( joista yksikään ei ole yleisin) kuvaamaan taustan epäterävyyttä ei taatusti tee erityisempää palvelusta oppilaalle.
    Tästä on turha jatkaa.
    Ilmoitat että amatööri hinnoittelee eritavalla. Millä oikeudella amatööri hinnoittelee yhtään mitään? Minä kirjoitin ilmaiseksi antamisesta, se ei ole hinnoittelua.
    Tuota samaa lausetta jänkätään kaikkialla. Ammattilaisen pitäisi ottaa niin paljon parempaa kuvaa että….höpöhöpö- jos valokuvan saa ilmaiseksi, se tänä päivänä jolloin kuvan käyttäjällä ei ole mitään moraalia otetaan aina vastaan vaikka rahalla ostettava kuva olisi miten upea tahansa.
    Ja tässä puhun kymmenien työnsä menettäneiden ammattilaisten suulla, nuorien ja vanhojen. Amatöörien into tuhota ammattikuvaajian työmahdollisuudet on käsittämättömän voimakas. Mutta sen käsittää koska olemme maassa jossa toisen omaa ei enää vuosiin ole kunnioitettu.
    Tästä aiheesta nimettömien trollien kanssa kirjoittelu on kuin koettaisi huutaa Helsingistä Tallinaan.
    Kukaan ei kuule eikä välitä.
    Tosiasiaksi jää että tässä sivustossa jokseenkin jokainen annettu tieto on virheellinen tai vain puoleksi oikea. Vastaan voi väittää vapaaasti, olen valokuvauksenopettajan ja ammattikuvaajan ilmoituksen tästä nyt antanut. Vastuu jää niille jotka sivustoa käyttävät ja senjälkeen kuvansa ilmaseiksi antavat.

  236. s

    Jore Puusa:
    1) ”Olen huomannut, että jos asian selittää huolimattomasti, siitä saattaa seurata uuden kuvaajan täydellinen hämmentyminen.”
    2) ”Kun opettaa amatööreille valokuvauksesta palasia on seuraus se että he alkavat kuvata ilmaiseksi keikkoja ja meidän ammattilaisten työmahdollisuudet kurjistuvat.
    Tämä tappaa valokuvauksen elinkeinona.
    Se näkyy kollegoitteni ja omassa tilanteessani.”

    Oisko sitten kuitenkin niin, että kun selittää valokuvausta tarpeeksi monimutkaisesti vanhojen partojen tyyliin, niin silloin ne ihmiset vasta hämmentyvätkin ja suurin osa viskaa uuden aparaattinsa pankon perille eikä jaksa alkaa opetella kuvaamisen saloja, kun kaikki kuulostaa heprealle ja näin on taas suurin osa mahdollisista ammatillisista uhista eliminoitu? Näin päättelen, jos kerran kääntäen verrannollisesti helposti seliettynä ihmiset innostuvat kuvaamisesta jopa niinkin paljon, että pääsevät jopa hätistelemään ammattilaisten kuvauskeikkoja!

    Tottakai amatööri hinnoittelee keikkansa aivan eri tasolle kuin ammattilainen ja niin kuuluukin tehdä. Loppujen lopuksi pitäisi olla kuitenkin niin, että ammattitaidon ja laadun pitäisi näkyä vanhojen veteraanien kuvissa niin voimakkaasti, ettei muutamat innostuneet amatöörit heidän leipäänsä vie. Jos näin ei ole, vika ei liene Mikon liian helpossa selittämisessä tai amatöörien liiasta hämmentymisestä.

  237. Jore Puusa

    Nyt on niin, että pedagogikka ei tässä paljon paina vaan suoranaiset virheet.
    Ongelma on myös paljon laajempi.
    Kun opettaa amatööreille valokuvauksesta palasia on seuraus se että he alkavat kuvata ilmaiseksi keikkoja ja meidän ammattilaisten työmahdollisuudet kurjistuvat.
    Tämä tappaa valokuvauksen elinkeinona.
    Se näkyy kollegoitteni ja omassa tilanteessani.
    Mutta jos opettaa valokuvausta niin ainakin tämä bessewisser katsoo että se pitää tehdä 100% oikein, ei vaihtaen termien nimiä lauseesta toiseen ja antaen puolinaista tietoa.
    Tieteestä ei valokuvauksen suhteen voida puhua.
    Asiat voi opattaa kahdella tavalla oikein tai väärin. Jos opettaa väärin se sotkee amatöörin pään pitkäksi aikaa.
    Jore Puusa
    Valokuvauksen opettaja 20 vuotta.
    Lehtikuvaaja 40 vuotta.
    Itse koulutettu valokuvaaja Lhdesta 73-76

  238. Per

    Nyt on aivan pakko kommentoida. Ei kuulu tapoihini ja pyydänkin heti anteeksi.
    On ilahduttavaa huomata, kuinka Mikko ”puhuu” nuorten amatöörien kieltä ja osaa havainnollistaa ja viesti menee helposti perille. Jatka Mikko samaan malliin ja jätä
    ”Besserwissereiden” kommentit omaan arvoonsa. Vaikka olenkin opettanut yli 40 vuotta,
    myös valokuvausta (mainos/teollisuus), niin en ole koskaan julkisesti puuttunut kollegoiden
    pedakokiikkaan – enkä tule puuttumaan vaikka olisinkin ”oikeammassa”. Mikon kohderyhmä ei vielä ymmärrä ”korkeampaa matemetiikkaa”, joten innostusta oppimiseen ei saa sammuttaa liian tieteellisillä ja vaikeatajuisilla ”teorioilla”. Kaikkea hyvää kaikille ja kuvatkaa – kuvaamalla oppii, kuten myös virheistä. Förlåt min dålig finska

  239. Mikko Saari

    ”Tuossa lainatussa lauseessa ei huomioida mitenkään ISO:n vaikutusta ja suljinajan vaikutusta, eikä sitä pysyykö valonmäärä kohteessa samana muutoksen aikana.”

    No ei siinä kyllä sanottu niiden muuttumisestakaan mitään, joten jos niitä ei mainita, niin eiköhän silloin oletus ole, että ne eivät muutu… Mutta kukin lukee tekstiä tietysti omine oletuksineen.

  240. Jore Puusa

    Joskus käyn näillä amatöörikuvaajien tekemillä, toisille amatööreille tarkoitetuilla sivuilla, joilla ”opastetaan” valokuvaukseen.
    Kokosin täältä virheellisiä kohtia korjatakseni niitä, mutta annoin periksi, koko aukkokäsitesivu pitäisi kirjoittaa uudestaan.
    Seassa on jonkunverran oikeaa tietoa, mutta se on sotkettu väärien termien ja harhaanjohtavien esimerkkien sisään.
    Minusta ei ole hyvä asia antaa totena tietoa, joka on vain osittain oikein.
    ——————-
    Otan vain yhden kymmenistä esimerkeistä:
    Lainaus
    ”kun aukkoa suurentaa, kuvaan pääsee enemmän valoa ja kuvasta tulee valoisampi”.
    Lainaus
    ——————-
    Aloittelijaa varten ei pitäisi koskaan irrottaa toisistaan kameran kennon saaman valonmäärän suhteen käsitteitä himmenninaukko ja sulkimen nopeus, ISO nopeus ja vallitsevan valon määrä, koska ne käsitteet kuuluvat täysin kiinteästi yhteen.
    Nuo käsitteet yhdessä muodostavat aukkosarjakäsitteen.
    Se opetetaan ja on opetettu kymmeniä vuosia alan kouluissa AINA yhtenä kokonaisuutena.

    Tuossa lainatussa lauseessa ei huomioida mitenkään ISO:n vaikutusta ja suljinajan vaikutusta, eikä sitä pysyykö valonmäärä kohteessa samana muutoksen aikana.
    Jos sulkimen aikaa nopeuttaa useita aukkoja samalla, kun avaa himmentimen aukkoa esimerkiksi yhden aukon kuvasta tulee tummempi.
    Tuo lausekokonaisuus oikeammin kirjoitettuna pitäisi kuulua.
    ——————————————-
    Kun himmentimen aukkoarvoa muutetaan suuremmasta kohti pienempää, avautuu himmentimen aukko ja kameran valonherkkä kenno saa tietyssä tilanteessa enemmän valoa pinnalleen.
    Tämä kuitenkin riippuu erityisesti suljinajasta. Kun siis himmentimen aukkoarvoa muutetaan suuremmasta kohti pienempää ( esimerkiksi aukosta 8 – aukkoon 2,8), VALONMÄÄRÄN PYSYESSÄ KOHTEESSA MUUTTUMATTOMANA JA SULJINAIKAA EI MUUTETA, saa kameran kenno enemmän valoa, jolloin kuvasta tulee niinsanotusti vaaleampi eli kennon tuottama kuva menee kohti ylivalotusta.
    ——————————————–
    Olen opettanut valokuvausta 20 vuotta.
    Olen huomannut, että jos asian selittää huolimattomasti, siitä saattaa seurata uuden kuvaajan täydellinen hämmentyminen.

  241. Henna

    Kiitos! Laitoin asetukset valmiiksi ja illalla katsoa jos pääsisi kuvaamaan 🙂

  242. Mikko Saari

    Henna, kamera jalustalle, käyttöön pisin objektiivi mitä löytyy, manuaaliasetukset päälle (M), herkkyydeksi ISO 100, aukoksi vaikka f/11 ja sitten vain kokeilemaan erilaisia valotusaikoja.

  243. Henna

    Mulla on nikon D40 enkä osaa ottaa kuvaa kuutamosta pimeässä, tai siis en löydä asetuksia 🙂

  244. Mikko Saari

    No joo, olet oikeassa – valovoiman suhteen f/2.8 on f/2.8, mutta syväterävyyden suhteen tuo vastaa paljon pienempää aukkoa järkkärissä. Mutta valovoiman suhteen asia on sama.

    Mutta kennon koko merkitsee todella paljon, ja se millaisia herkkyyksiä kamera pystyy käyttämään. Pokkareilla usein ISO 400 on vielä hyvä, mutta siitä ylöspäin menee herkästi sotkuksi ja joku ISO 1600 on jo surkea, mutta uusilla järkkäreillä ISO 6400 tekee vielä käyttökelpoisen siistiä jälkeä. Se antaa paljon enemmän pelivaraa hämärässä.

  245. Mika

    Kaukana f/3.5:stä? Ainakin vanhassa Canon IXUS 950 IS-pokkarissani lukee f/2.8-5.5 ja ei sillä kyllä mitään häävejä kuvia saa, jos on hiemankin hämärää. Vai vaikuttaako siihen sitten enemmän juuri se kennon koko vai mikä?

  246. Mikko Saari

    Tuo zoomi on ihan hyvä perusobjektiivi, mutta sen kaveriksi kannattaa hankkia esim. 35mm/1.8, joka tarjoaa sitten lisävalovoimaa tilanteisiin, joissa sitä tarvitaan.

    Noin ylipäätään millään kameralla ei saa kunnon kuvia huonossa valossa; kamerasta toki riippuu, missä kohdin se huonon ja hyvän valon raja menee, ja järkkärillä se on isomman kennon ja paremman herkkyyden vuoksi kauempana kuin pokkarilla. Pokkarin valovoimahan on tavallisesti kaukana f/3.5:stä.

  247. Mika

    Terve!

    Olin jo ostamassa Nikon D3200:n ja siihen Nikkor AF-S DX 18-105/3.5-5.6G VR ED -objektiivia (18-105mm varmaan riittäisi molempiin päihin, eikä tulisi sitä jatkuvaa objektiivin vaihtelua), mutta kun aloin tätä valovoimakeskustelua lukemaan, niin nyt aloin miettimään, että riittääkö tuo f/3.5 mihinkään? Tähän asti olen kuvannut pelkästään pokkareilla ja niissä on eniten juuri hämännyt se hämärässä tai sisällä otettujen kuvien huono laatu. Mutta onko nyt niin, että tällä Nikonin järkkärilläkään ei saa juuri kummempia kuvia huonossa valossa?

  248. Mikko Saari

    Timo, en osaa sanoa tuohon vastausta, menee sen verran pitkälle optiikan puolelle, että en tiedä – tuolla tiedolla kun ei ole käytännön valokuvaamisessa merkitystä, kun Micro 4/3 -optiikan kuva-ala riittää kennolle aina ja sillä hyvä…

    Valovoiman suhteen en ole ihan varma – olen kuullut puhuttavan, että f-luku skaalautuisi kennokertoimen kanssa samaan tahtiin, mutta mitä se käytännössä merkitsee – en osaa sanoa.

  249. Timo

    Hei! Miten objektiivin luoman kuva-alan (en muista oikeaa termiä, elikkä esim. valkealle paperille projisoiden) voi laskea, vai riippuuko tuo muustakin kuin objektiivin halkaisijasta ja polttovälistä? Minun täytyisi löytää ”nopea” objektiivi, jonka tuottama kuva pitää olla vähintään 25 mm halkaisijaltaan.
    Löysin edullisen objektiivin MINOLTA MC-ROKKOR-PF 1:2 50MM PRIME 35MM. Tuo olisi ehkä riittävän nopea, mutta en tiedä riittääkö tuossa objektiivissa detektorin halkaisijan (d=25mm pyöreä) vaatima ala.

    Jos olen oikein ymmärtänyt, valovoima on sama täyden koon digikennolla ja crop-kennolla kun käytetään samaa objektiivia, kun ei oteta huomioon kennokohtaisia herkkyyseroja?

  250. Mikko Saari

    Aleksi, 30-millinen ei ole croppikennolla tosiaan laajakulma, vaan aika lähellä normaaliobjektiivia. 22-millinen vastaa 35-millistä kinolla, sitä kapeampaa ei kai juuri lasketa laajakulmaksi ylipäätään. Kittiobjektiivin 18-millisestä alkava zoomi vastaa tosiaan täyskennoisen noin 28-millistä. Vaan miten voi olla 18-millinen liian suppea ja 10-22-millinen liian laaja?

    Valovoimaiset laajakulmat ovat yleensä ottaen aika harvinaisia, mutta toisaalta, valovoimalla ei ole ihan samalla tavalla merkitystä laajakulmien kanssa. Sumeaa taustaa ei kuitenkaan saa lyhyellä polttovälillä aikaiseksi.

    Kuvakulma asteissa muuttuu ihan samalla kertoimella kuin polttoväli.

    Jälkimmäisessä on merkit ihan oikein, eli jos halutaan croppikennolla polttoväli, joka vastaa täyskennoisen 50-millistä, 31-millinen vastaa sitä (koska 31 * 1,6 ~ 50).

  251. Aleksi

    moi,
    sivun myötä moni juttu on auennut paremmin. etenkin kameroiden mallien vertailu on todella kätevä.

    pari kysymystä:
    kun puhutaan croppi kamerassa olevasta objektiivista suhteessa kino-koon kameraan, niin eikö silloin puhuta erosta juuri kuvakulmassa? mutta mistä tietää, paljonko kuvakulma on pienemmän kennon kamerassa, kun se vaikka objektiivin spekseissä on 60astetta. eikö spekseissä kerrota kuvakulma silloin kuin käytetään täyden koon kennoa?

    itse etsin hyvää ”aavistuksen” laajakulmaista 1.4-2 valovoimaista objektiivia. palstaa seuranneena 10-22 on jo liian lavea ja epäilen 30 olevan liian suppea. olisi hyvä tietää tuosta kuvakulmasta, jotta näitä olisi helpompi vertailla. itselläni on olympus e-510 ja kittiobjektiivi 14-24mm f3.5-5.6. kuten sanottu, olisin tuohon halunnut valovoimaista laajakulmaisempaa linssiä ”yleiskäyttöön”, mutta sellaista ei olympukseen ole saatavilla. näin ollen luin sivusi ja ajattelin ostaa 1100d tai 600d ja siihen jonkin em. objektiivin. vastaako tuo kitti objektiivin kuvakulma siis 28mm objektiivia kinokoon kamerassa? ja näin ollen jos se on mielestäni liian suppea minun kannattaa hankkia alle 28mm objektiivi?

    toisena onko jotain mitä en ymmärrä, vai onko tässä virhe:
    ”Pienemmän kennon croppikerroin (verrattuna täysikokoiseen kennoon) on 1,6, eli tällaisessa kamerassa 50-millisen objektiivi vastaa 80-millistä täysikokoisella kennolla varustetussa kamerassa.”
    ”Normaaliobjektiivin 50 milliä on siis APS-C-kennolla 50 / 1,6 = 31 milliä”
    eikö jälkimmäisessä lainauksessa pitäisi olla kertomerkki ja tuloksena se 80mm

  252. Risto Sinervo

    Kiitos rautalangan väännöstä. Pokkariin ja Lumian kameraan kyllästyneenä olen vakaasti päättänyt hankkia ”oikean” kameran eli järkkärin ja ohjauduin mainiolle sivustollesi. Alussa käyttämäsi rautalankailmaisun takia kommentoisin tapaasi (ehkä yleinenkin tapa) kuvata f-lukua lisäselityksin, koska mielestäni rautalanka menee tarpeettomasti mutkalle.

    Oletetaan siis, että f-luku saadaan jakamalla polttoväli aukon halkaisijalla ja tietysti, että ko. käsitteet ovat selviä ja mikä ettei, polttoväli on tuttu jokaiselle suurennuslasilla paperia polttaneelle ja jonkun ympyrän muotoisen aukon halkaisijaa on useimmat mitanneet. Jos siis polttoväli on 100 mm ja aukon halkisija 50 mm, f-luku = 100 mm/50 mm=2. Ja jos samalla polttovälillä aukon halkaisija on 20 mm, f=100 mm/20 mm = 5, eli jos aukon halkaisija pienenee, f-luku kasvaa polttovälin ollessa sama.

    Tähän ei tarvita yhtään lisämäärittelyä tai muuta ”rautalankaa” eikä ainakaan käänteisluku-käsitettä. Ehkä tarve tähän selitykseen syntyy siitä, että aukon halkaisija ja f-luku ovat kääntäen verrannollisia eli jos toinen kasvaa, toinen pienenee ja päinvastoin. Mutta miksi ollenkaan puhuu käänteisluvusta, meikäläiselle ainakin se on suorastaan kummallista puhetta ja väärinkin. Riittää siis sanoa suoraan, miten f-luku lasketaan ja laskutavasta johtuen tämmöinenkin matemaattinen tosiseikka seuraa siitä, jos se on tarpeen todeta. Varmaan onkin, koska f-luvusta selvästikin voi päätellä kuvaamiselle tärkeää asiaa. Itsekin toivon syventyväni piakkoin mm. tähän asiaan järkkärin kera.

  253. Mikko Saari

    Tuomo, nyt olet sellaisella alueella, josta en tiedä mitään, enkä oikeastaan ole erityisen kiinnostunutkaan. Oma mielenkiintoni kohdistuu pienempään päin, eli lähinnä Micro 4/3 -kameroihin. Kannattaa kysellä jostain muualta.

  254. Tuomo

    Moro!

    Tarkoitukseni olisi hankkia täyden kennokoon Nikon-kamera. Olen pohtinut Nikon D800 hankintaa. Mahdollinen vaihtoehto tietysti voisi olla myös käytetyn Nikon D3:n hankkiminen.

    Osaatko antaa suosituksia, kumpaan kannattaisi kallistua. Kuvaan monipuolisesti kaikenlaista.

    Video ominaisuudethan puuttuvat D3:sta.

    Kiitokset jo etukäteen!!

  255. Mikko Saari

    Tuollaiseen käyttöön nappivalinta on kiinteäpolttovälinen objektiivi. Halpisvaihtoehto on EF 50mm/1.8, nappivalinta olisi myös EF 85mm f/1.8 USM.

    Rajauskerroin vaikuttaa polttoväliin, ei aukkoon. Kamera ei laske kerrointa mukaan, koska sillä ei ole kameran kannalta mitään merkitystä. Kuvatessa rajauskertoimesta ei tarvitse välittää oikeastaan millään tavalla.

  256. Tuisku

    Moi Mikko!

    Mulla on EOS 650D ja haluaisin hankkia uuden objektiivin, joka sopisi ihmisten kuvaamiseen. Onko sulla jotain hyvää ehdotusta? Ainakin haluaisin, että siinä saa mahdollisimman ison aukon, jotta taustan saa epätarkaksi. Onko parempi kiinteäpolttovälinen vai zoomattava? Ja sitä myös mietin lueskellessani sun blogista polttoväleistä, että esim. mulla tossa kamerassa, jos siinä on se rajauskerroin jotain 1.6, niin näyttääkö se kameran näyttö mulle kuitenkin ne ns. sille kameralle oikeat aukon luvut, vai laskeeko sekin ne kinofilmin mukaan?

    Kiitti jos annat jonkun vinkin objektiivin valintaan.

  257. Jyrki

    Kiitos.
    Mulle aukes kerralla tää osio. Nyt suljinajan soveltamiseen…
    Oiva opastus, Mikko.

  258. Esa Tuunanen

    Aika turhaa monimutkaistusta tuo käänteisluvun sotkeminen tähän.
    Aukoksi mainostettu f-lukuhan on polttovälin suhde aukkoon eli lyhyesti aukkosuhde.
    Siitä pääsee helposti myös valotukselle merkitykselliseen valovoimaan.
    Niin kauan kuin f-luku on sama eri polttovälin objektiivit antavat samoissa olosuhteissa saman kuvan kirkkauden samalla valotusajalla ja ISO-arvolla: Vaikka polttovälin kasvu tai pieneneminen muuttaa kuvan mittakaavaa ja siis sitä kuinka isolle alueelle objektiivin keräämää valo projisoituu fysikaalisen aukon pinta-ala muuttuu samaa tahtia.
    Jos oikea aukko pysyisi samana esim. polttovälin tuplaantuessa valovoima ja kuvan kirkkaus putoaisi neljäsosaan koska sama määrä valoa leviäisi nelinkertaiselle pinta-alalle. (2x telejatke tekee tämän)
    Vastaavasti taas polttovälin pysyessä samana isompi aukko nostaa objektiivin projisoiman kuvan kirkkautta: Isommasta reiästä yksinkertaisesti mahtuu enemmän valoa läpi aikayksikköä kohti.

    Tuosta pääsee myös siihen miksi pitkillä polttoväleillä objektiivin koko kasvaa nopeasti valovoiman mukana. Objektiivin etummaisten elementtien halkaisijan on aina oltava vähintäänkin valoa keräävän aukon kokoinen ja tarvittava aukon koko kasvaa polttovälin mukana.

    Syväterävyys taas riippuu nimenomaan fysikaalisen aukon koosta. Mistä johtuu se että eri formaateilla samalla kuvakulmalla ja samalla f-luvulla syväterävyys on erilainen.
    Isomman formaatin pienempää syväterävyyttä ei voida pitää automaattisesti parempana kuin tietyissä tarkoituksissa. Kyllä niissä potreteissakin nyt pitää olla muutakin terävänä kuin nenän pää tai silmät ja toisin kuin mitä kinokoosta nyt hypetetään litteän maan ohutta syväterävyyttä ei filmiaikana pidetty plussana.
    Pienempi syväterävyys myös helposti vie isomman kennon valonkeräyskykyedun: Samalla kuvakulmalla ja syväterävyydellä eri formaatit keräävät saman verran valoa koska isomman formaatin objektiivi on himmennetty heikommalle valovoimalle.

  259. Mikko Saari

    Maria, ensimmäiseen kysymykseesi ei voi vastata. Tai voi, mutta vastaus on ”riippuu tilanteesta”. Tietysti mitä valovoimaisempi objektiivi, sitä enemmän se tarjoaa mahdollisuuksia, eli sikäli objektiivia ostaessa kannattaa ostaa valovoimaa niin paljon kuin pystyy. Jos objektiivin suurin aukko on 2 tai alle, tai teleobjektiivissa 2,8, sitä voi pitää nopeana.

    Nikon D3200 on hyvä valinta.

  260. Maria

    Moikka!
    Minulla olisi pari kysymystä: Mikä valovoima määrä on hyvä? , Onko Nikon D3200 hyvä ensimmäiseksi järkkäriksi tai ylipäätään hyvä järkkäri?

  261. Mikko Saari

    Oskari, kittiobjektiivien valovoima löytyy helposti googlailemalla, mutta se on 3.5-5.6. Ei siis ihmeellinen, mutta ajaa alkuun asiansa. Pienellä budjetilla valovoimaa saa lähinnä kiinteän polttovälin objektiiveilla. Jokaiselle nikonistille suosittelisin Nikonin 35-millistä kiinteän polttovälin objektiivia, se on f/1.8 ja muutenkin kelpo peli, eikä maksa paljon.

    D5100 on joka tapauksessa erinomainen kamera ja sopii hyvin ensimmäiseksi (ja vaikka toiseksi) järkkäriksi.

  262. Oskari

    Olen 12vee poika ja kiinnostunut kuvaamisesta. Olen kuvannut digipokkarilla yli vuoden, ja tarvitsisin mahdollisimman hyvää ulottuvuutta, kuvanlaatua ja tarkennusta siihen 500euron budjettiin. Kiikarissa nyt Nikon D5100 (http://www.rajalacamera.fi/nikon-d5100-18-55-vr-kit-/39VBA310K001/dp) ja ehkä jonkun ajan päästä uusi objektiivi. Tuolla (linkissä) ei kerrota objektiivin valovoimaa, tuskin kovinkaan hyvä… Olisikohan hyvä ostos ensimmäiseksi järkkäriksi? ps. Sivustosi on tosi hyvä aloittelijan tiedonlähde, olet hyvä kertomaan asioista mahdollisimman yksinkertaisesti. 🙂

  263. Nina

    Täältä sain paljon hyviä vinkkejä (: Oot hyvä selittämään , kiitos 😀

  264. Milla

    Oh my, näistä kaikista artikkeleista koskien aukon ja syväterävyyden säätöjä oli mulle sairaasti apua! Mulla on Canonin eos 1100D ja mun eka järjestelmäkamera, mut oon aivan käsi säätään näitä asetuksia vielä, tosin kyllä kaks viikkoo vasta kyseisen kameran omistanu että.. mutta kiitos valasevista artikkeleista koska kameran mukana ei tosiaan mitää opasta tullu miten käyttää eri säätöjä.. (:

  265. Mikko Saari

    Anna, nyt pyydät mahdotonta. Urheilukuvaajat kuvaavat esimerkiksi jalkapalloa kentän laidalta 400-millisellä objektiivilla. Lyhyempien etäisyyksien lajeissa voi pärjätä vähemmälläkin, tosin katsomosta on aina pitkä matka kentälle. Tuo mainitsemasi 150 metriä on aivan liian pitkä mille tahansa aloittelijabudjetin objektiiville, eivätkä ammattilaisetkaan tuollaiselta matkalta kuvaa, jos vain on mahdollista päästä lähemmäs.

    Kohtuullisella hinnalla voi saada kuvanvakaajallisia 70-300-millisiä putkia, ne ovat oikeastaan ainoa halpa vaihtoehto. Sigmalla on 18-250-millinen kuvanvakaajallinen objektiivi, joka on varmaankin se paras vaihtoehto, jos haluat pitkän putken, jolla voit kuvata myös lähempää vaihtamatta objektiivia. Tässäkään putkessa ei riitä kantama lähellekään tuollaiselle matkalle (yksityiskohtien kuvaaminen 150 metrin päästä vaatii siis ihan oikeasti jonkun 800-millisen objektiivin, jonka hinta on viisinumeroinen), lisäksi se on auttamatta liian heikkovalovoimainen hämärässä kuvaamiseen ja kuvanlaatukin kärsii, kun objektiivi yrittää olla samalla sekä laajakulma että pitkä tele.

    Eli: jos haluat ihan oikeasti hyviä ja yksityiskohtaisia urheilukuvia katsomosta, sinun on oltava valmis sijoittamaan nelinumeroinen summa rahaa valovoimaiseen (f/2.8 tai nopeampi) ja pitkään (300-400mm) objektiiviin ja hankkiuduttava niin lähelle kenttää ja toimintaa kuin mahdollista.

  266. Anna

    Hei, ja kiitokset hyvästä opas-sivustosta. Olen vasta aloittelijaja ostin juuri Canonin EOS 650D:n. Haluaisin sellaisen objektiivin, jolla pääsee kuvaamaan kaukaa todella lähelle, esim. urheilupeleissä otteluita katsomosta eli noin 150m? Ja sellainen, jota ei tarvitse vaihtaa jos haluankin ottaa lähempää kuvan 🙂 Osasinkohan selittää oikein. Mikää olisi kuvanvakaajalla varustettu objektiivi tuohon tarkoitukseen?

  267. Mikko Saari

    Se on ihan hyvä valinta ensimmäiseksi järkkäriksi. Lähikuvaukseen tarvitsee makro-objektiivin. Lue lisää makrokuvaus-jutusta. Canonin kameroiden eroista löydät selvityksen Canonin ostajan oppaasta.

  268. jokuvaan

    Hei! Olen 13-vuotias ja todella paljon kiinnostunut kuvaamisesta.. tällä hetkellä olen kuvaillut vain digikameroilla/pokkareilla. Mutta nyt olen ajatellut hankkia canon eos 1100d. Onko sinun mielestäsi canon eos 1100d ihan hyvä ensimmäiseksi järkkäriksi? Minkälainen objektiivi olisi hyvä lähikuvaukseen? Onko canon eos 600d ja canon eos 1100d kameroiden välillä suuriakin eroja?

  269. Mikko Saari

    Vähän rajallisesti… Pääjutusta löytyy muutama suositus500 euron kameraksi, sen verran pitäisi olla valmis sijoittamaan saadakseen järkkärin. Edullisemmissa superzoomkameroissa on myös ihan käyttökelpoisia vaihtoehtoja.

  270. Enni

    Hei Mikko,

    Kiitos hyvästä sivustosta, täällä on aloittelijalle hyvää perustietoa selkeästi selitettynä!

    Mitä suosittelisit aloittelijalle digijärjestelmäkameraksi? Saako 300-500 eurolla kohtuullista kamerapakettia?

    //Enni

  271. Mikko Saari

    Kehutuin ultralaaja taitaa olla Canonin oma EF-S 10-22mm, mutta onhan noita Sigman ja Tokinan ultralaajojakin kehuttu. Minulla oli Sigman 8-16mm ja se oli ihan kelpo lasi. Tuossa Tokinassa on kieltämättä 2.8-valovoima, joskin ultralaajassa valovoima ei ole ihan niin kriittinen juttu.

    Oman kokemukseni perusteella minun on kyllä vaikea suositella tuollaista ultralaajaobjektiivia. Sillä kuvaaminen on niin oma taiteenlajinsa, että myönnän heti, etten oikein osaa sitä. Kuvaan mahtuu toki paljon, mutta tulos on helposti jotenkin häiritsevällä tavalla vääristynyt. Lisäksi sillä pitää kuvata hyvin läheltä, muuten näyttää herkästi siltä, että kohde on pieni pilkku jossain kaukana, objektiivi kun korostaa etäisyyksiä.

    Jos maisemakuvauksella tarkoitat nimenomaan laajojen näkymien kuvaamista, niin sitten toki. Rakennuksien kuvaaminen, miksei, mutta objektiivin vääristymät voivat tulla siinä kohtaa vastaan. Ihmisten kuvaamiseen ultralaaja on minusta myös vähän hankala valinta.

    Eli osta pois, mutta tuolla kuvaaminen on sitten ihan eri juttu kuin kittiobjektiivilla kuvaaminen ja vaatii paljon harjoitusta, jotta lopputulos toimii.

  272. Jartsa

    Terve!
    Tämä on kyllä ollut hyödyllinen sivusto aloittelijalle, kiitokset siitä! Ostin juuri Canon EOS 600D:n ja kittilinssille olisi alkavan reissun vuoksi tarvetta ostaa kaveri. Mitä mieltä olet Tokina 11-16mm linssistä? ( http://www.objektiivi.info/objektiivi_info/Tokina/+at+x+116+pro+dx+af+11+16mm+f2+8/472 ) Olen kuullut paljon kehuja ja sample photot näyttävät kieltämättä hyvältä. Kannattaako ostos, jos haluan kuvata nimenomaan maisemia, rakennuksia ja ihmisiä eri tilanteissa ympärimaailmaan?

  273. Mikko Saari

    Olipas huolella piilotettu. Kohdasta ”tyyppi” löytyi tällainen rimpsu: ”AF-S DX 18-55 mm f/3.5-5.6G II”. Tuo on paketin objektiivin mallimerkintä ja sieltä löytyy aukon koko, eli f/3.5-5.6.